Poro on parasta - vaikka piirakkana

Toin pohjoisen tuliaisina kotiin pororouhetta ja sen innoittamana päätin tehdä poropiiraan. Sopivalta vaikuttava ohje löytyi Kinuskikissa -blogista, klik.

Tarvitset seuraavia aineksia:

Pohjaan

2 3/4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 dl mustaleimaemmentalia raasteena

125 g margariinia

½ dl kylmää vettä

Täytteeseen

1 sipuli silputtuna

125 g kylmäsavuporoa pilkottuna

200 g raejuustoa

1½ dl mietoa kermajuustoa raasteena

2 munaa

2 dl kevytkermaa

1 dl persiljasilppua

2 tl piparjuuritahnaa

mustapippuria

Pinnalle

1 dl mustaleimaemmentalia raasteena

Ja koska minä en pidä persiljasta, niin korvasin sen pilkkomalla mukaan kevätsipulin varsia. Muuten kunnioitin ohjetta. Ai niin, ja vaihdoin margariinin voihin, koska jääkaapissa ei ollut margariinia.

Tee ensin pohja. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi/margariini sekaan. Lisää lopuksi mukaan kylmä vesi nopeasti sekoittaen. Voit tehdä nyppimisen käsin tai päräyttää taikinan monitoimikoneella. Kuten minä. Levitä taikina kevyesti voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Pistele pohjaa haarukalla ja esipaista 200 asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Sitten täytteen kimppuun. Kuullota sipulisilppua hetki öljytilkassa paistinpannulla.

Yhdistä kaikki täytteen ainekset, sekoita.........

...........ja kaada esipaistetulle piirakkapohjalle.

Lisää mustaleimajuustoraaste päälle ja paista 200 asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Jos piirakka näyttää tummuvan liikaa, niin peitä se foliolla.

Siinä se on. Nam.

Tunturikokkailua vol. 3 - Tuunattu pasta

Tunturikokkailujen edelliset osat löydät täältä ja täältä.

Olin niin innnoissani, kun löysin Rukan pikku K-kaupasta hivenen nahistuneita parsoja, että päätin tehdä jo aikaisemmin hyväksi todettua sitruunaista parsapastaa, jonka ohjeen löydät täältä, klik.

Tuunattu (oi oi, tiedän jo, miten sisareni suorastaa kihisee, kun käytän tätä sanaa!) tästä pastasta tuli sen vuoksi, että kaikkia tarvittavia aineita ei joko ollut saatavilla tai sitten unohdin hankkia ne. Tämän jutun tarkoitus onkin lähinnä tuoda esiin se, että kuinka helppoa reseptejä on soveltaa sen mukaisiksi, mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään.

Ensinnäkin unohdin sipulin. Selitin unohdustani sillä, että kaupassa ei kuitenkaan olisi ollut salottisipulia, vaikka ihan mikä tahansa sipuli olisi tässä tapauksessa kelvannut. Noh, meiltä löytyi jääkaapista aavistuksen rypistynyt suippopaprika, se sai korvata sipulin.

Eikä alkuperäiseen ohjeeseen todellakaan kuulunut mitään lihaa, ei. MUTTA jääkaappiin oli jäänyt 2 broilerin rintafileetä sekä vaivaiset kolme siivua pekonia, eihän niistä mitään ruokaa kolmelle ihmiselle saa, joten mukaan vaan tähän pastaan!

Eli aivan kuten alkuperäisohjeessa ensin sipulisilppua ja parsanuppuja pyöritellään voissa ja kypsennetään valkoviinissä, niin aivan samoin tehtiin paprikakuutioille parsanuppujen kanssa.

Broilerin rintafileet kuutioin melko pieniksi ja ruskistin kevyesti. Pekonin pilkoin ja paistoin rapeaksi.

Ja koska parsat tuntuivat aavistukset paksunahkaisilta, niin lisäsin parsasuikaleet (tehty juustohöylällä, kun kuorimaveistä ei ollut. Toimii!) pastan keitinveteen pariksi minuutiksi pehmenemään ja hyvää tuli.

Sitten vaan sotkotettiin kaikki ainekset sekaisin, lisättiin vielä parmesanjuustoraaste ja silputtu, puoliksi kuivunut basilika. Ystäväni oli ostanut cashewpähkinöitä naposteltavaksi, niin niillä vielä koristeltiin annokset. Perfect! Ai niin ja loraus sitruunamehua, tietenkin........

Eli lopputuloksena sitruunainen parsapasta broilerilla ja pekonilla. Hyvää oli. Tuunattuna :)

Loppuun vielä kuva herkullisesta aamiaisleivästä :) Se vaan näytti niin valokuvaukselliselta...... Keväisessä aamuauringossa!

Tunturikokkailua vol. 2 - Kanaa

Lumilomailun tunturikokkailujen ensimmäisen osan löydät täältä, klik. Nyt sitten seuraava simppeli ja nopea resepti jakoon!

Ohjeen olen löytänyt Tiskivuoren Emäntä -blogista. Kyseessä kana-pekonirullat ja niistä tunturiversio. Tarkemman ohjeistukset löydät em. blogista.

Eli tarvitset:

broilerin rintafileitä

kantarellituorejuustoa 

tai ihan mitä vaan tuorejuustoa, mitä näköpiirissä on

timjamia, joka tässä korvattiin basilikalla, 

sillä Rukan lähikauppojen yrttivalikoimat olivat melko suppeat

pekonia

Fileitä on syytä nuijia hivenen ohuemmiksi helpottaaksesi rullaamista. Tunturiolosuhteissa hoidin nuijimisen kahden leikkuulaudan välissä.

Fileelle levitetään tuorejuusto sekä saatavilla olevat yrtit.

Fileet rullataan aloittaen paksummasta päästä. Pekonisiivu (1-2) pyöritellään ympärille. Et välttämättä tarvitse cocktailtikkuja tms. rullien kiinnittämiseen, kun asetat rullat vuokaan saumapuoli alaspäin.

Sitten vaan 200 asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi, kunnes liha on kypsää ja pekoni paistunut mukavan rapsakaksi.

Lisukkeena meillä oli (taas) pakasteperunoita sekä vähässä vedessä kiehautettuja parsakaalin kukintoja. Hyvää ja nopeaa perusarkisapuskaa!

Eväsretkellä

Eväsretki Oulangan kansallispuistossa Kiutakönkään kuohujen pauhuja kuunnellen oli kyllä ihan superia. Kaksi ja puoli tuntia teimme matkaa kevään pehmentämällä reitillä, aina välillä lumeen upoten. Hidasta ja hikistä puuhaa! Kilometrejä ei kertynyt kuin 7 ja puoli, joten lumessarämpimisen tuntinopeus ei todellakaan päätä huimaa. Mutta maisemat palkitsivat ja mykistivät.

Ja kun vielä matkassa oli mukana grillimakkarat, sinappi ja kahvitermarit, niin oikein tunsin kuinka pieni eräihminen sisälläni hyrisi tyytyväisyyttään.

Nuotiopaikka oli hivenen vetinen ja nokinen

Eli viimeiset kuvat tulivat ensimmäisenä! Palatkaamme seuraavaksi retken alkuun ja matkan varrelle. Tässä jutussa kuvat puhukoot puolestaan!