Makeanhimoon taateleita

Vuosi on lähtenyt käyntiin työn ja pitkien päivien merkeissä. Kun illalla melko myöhään tulee kotiin, ei paukkuja enää riitä kokkailuun. Lounaatkin on tullut syötyä lähinnä toimistolla, sillä viime viikon paukkupakkaset ovat tällä viikolla vaihtuneet lumimyräkkään, joista kumpikaan ei innosta poistumaan sisätiloista. Noh, tässä on ollut se hyvä puoli, että pakastimesta on syöty valmiita lihapulla-annoksia, kyyttöpadan jämiä jne.

Näitä mantelimassalla täytettyjä taateleita olisin halunnut jo jouluna kokeilla, mutta se vaan jäi. Niiden hetki tuli tänään, koska teki ihan sairaan paljon mieli jotain makeaa, eikä kotona ollut karkin karkkia, eikä lumessa rämpiminen lähikauppaankaan jaksanut innostaa. Siispä päätin tehdä makeat itse! Ja kun ohje on peräisin Yhteishyvän Kunnonsesonkia -osiosta, niin tämähän on varmaan ihan terveellistäkin. Tai ei ainakaan älyttömän epäterveellistä :)

Mantelitahnalla täytetyt taatelit

Kunnon sesonkia / Yhteishyvä

500 g pehmeitä taateleita

reilu kourallinen kuorellisia manteleita

½ tl suolaa

Viillä taatelit halki ja poista mahdollinen kivi. 

Paahda reilu kourallinen kuorellisia manteleita pellillä 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes ovat ottaneet vähän väriä.

Laita mantelit ja noin puoli teelusikallista suolaa tehosekoittimeen. Sekoita niitä noin viiden minuutin ajan, kunnes mantelit ovat muuttuneet tasaiseksi massaksi. Tässä kohtaa usko oli koetuksella, mutta sitkeys palkittiin. Kun muutaman kerran olin kaapinut mantelimurut vaan sitkeästi kulhon pohjalle, niin todentotta siitä lopulta muodostui taikinamainen pallo.

Täytä halkaistut taatelit mantelitahnalla, laita ne takaisin kiinni ja hetkeksi jääkaappiin vetäytymään. Napostele sellaisenaan, tarjoa jälkiruuaksi tai pikkusuolaisten kanssa.

Massan jämät vetäisin digestive-keksille. Käy myös sille, mutta kyllä manteli paremmalta maistui taatelin kanssa. Ja vaikka ensin olin sitä mieltä, että ei nämä mitään makeita ole, niin ovatpa kuitenkin. Ei kovin montaa pysty yhdeltä istumalta vetämään. Ei, vaikka kuinka makean himotus olikin päällä :) Voisin kuvitella tarjoavani näitä joskus, joten ihan oli onnistunut kokeilu!

Tarjoilin näitä testihenkilöille niin aamun IC-junassa (ravintolavaunussa huomaamattomasti) kuin toimistollakin. Palaute oli positiivista!

Lounaalla Etelä-Helsingissä: Southpark

Sovin lounastreffit lomailevan tyttäreni ja hänen puolisonsa kanssa Bulevardilla, Sinebrychoffin puiston laidalla sijaitsevaan Southpark -ravintolaan. Aikaisemmin paikalla sijainnut Fanny Baari ja Keittiö sulki ovensa alkukesästä 2015. Fannyn aurinkoisella terassilla on monta työporukan lounasta syöty tai söin kesään 2014 saakka ja silloin lopetin, kun lounas alkoi olla laadultaan vähän mitä sattuu. Sitä ei aina kaunis puistomaisemakaan pystynyt paikkaamaan.

Sekalaisin fiiliksin olin nyt Southparkiin menossa, koska olen sen puolen vuoden olemassaolon aikana lukenut hyvinkin monenlaisia ravintola-arvosteluja paikkaan liittyen. Osa kiittää, osa moittii. Vaikkapa yksinomaan täältä eat.fi -sivustolta löytyy jos jonkinmoista kokemusta, klik. Erityisen hämmentävää on se, että kansainvälisesti arvostettu ruotsalainen ravintolaopas The White Guide rankkasi Nordics -osassaan marraskuussa Southparkin suomalaisravintoloiden listalla sijalle 34, high class -ryhmään. Siinä jäi kuulkaa monta kovan tason paikkaa SP:n jälkeisille sijoille. Joten olihan se nyt mentävä itse toteamaan, että mikä tämä juttu nyt oikein on.

Ilahduttavaa oli se, että myös lounaalle oli mahdollista tehdä pöytävaraus. Itseäni ärsyttää tunkea täpötäysissä lounasravintoloissa, yrittää löytää pöytää ja pahimmassa tapauksessa vielä toppatakki päällä kantaen sekä laukkua että ruoka-annosta. Eli varattavuudesta plussaa.

Lounaalla on valittavissa kolme eri vaihtoehtoa. Keitto ja salaattibaari (9 €), lounasbuffee, joka sisältää edellisten lisäksi lämpimän pääruuan (10,10 €) sekä vielä päivän lautasannos, jonka kanssa niin ikään voit syödä myös keiton ja salaatin (11,90 €). Tämän päivän vaihtoehdot olivat Roasted Garlic Soup, buffeesta Pad Thai and white rice sekä päivän lautasannoksena Grilled Avocado Burger. Toisaalta tuo Daily Plate näkyy olevan tarjolla koko viikon, joten ehkä Weekly Plate olisi parempi nimitys.... Ehkä ohuelti ärsyttää se, että niin ruokalistat kuin nettisivutkin ovat vain ja ainoastaan englanninkielellä. Vaikka kieltä osaankin, niin usein jään miettimään, että mitä tällä haetaan, onko se tietoinen valinta vai mitä ihmettä.

Asiaan. Ruuat tilataan ja maksetaan tiskillä, sitten Daily Plate'a lukuunottamatta kaikki muu on tarjolla buffeepöydässä. Minä ja tyttäreni valitsimme avokadoburgerin ja vävy Pad Thain.

Tuomiot. Salaattipöytä oli suht runsas ja kuvasta näkymättömissä olevat sämpylät erinomaisia. Keitto oli aivan liian litkua, hyvä kun lusikassa pysyi. Ihan lientä. Pad Thain seassa oli yllättäen kanaa. Se sinänsä ei ollut ongelma, vaan se, että kanaköntit olivat kovia ja kuivahkoja.

Pöytään tarjoiltu burgerimme oli kaunis ja alla oleva lautanen myös. Täytteenä ollut avokado oli täydellinen. Minulle vaan kastike oli aivan liian tulinen. Hikeä pukkasi ja suuta poltti. Tyttäreni vitsaili, että se tekee vaan hyvää, kun ulkona paukkui parinkymmenen asteen pakkanen. En ollut aivan samaa mieltä....Kaikenkaikkiaan sanoisin, että ruoka oli keskinkertaista, hinta melko sopiva, ehkä litkukeitosta vähän liikaa, mutta muuten ok. Menenkö uudelleen. Tuskin. Ehkä kauniina, kuumana kesäpäivänä annan ravintolalle uuden mahdollisuuden. Ehkä.

Sisustuksesta pidin. Ehkä täällä voisi käydä työpäivän jälkeen lasillisella. Sijainti kun on siihen täydellinen, työmatkan varrella.

Soveltaen kohti uutta vuotta

Vuoden ensimmäiseen kokkailuun ja erityisesti pääruokaan lähdettiin reippaasti soveltaen. Osan muutoksista saneli pakastimen sisältö ja osan kotikaupungin vihannesvalikoima. Mutta katsotaanpa, mitä saatiin aikaiseksi.

Gorgonzolalla ja päärynöillä täytetty naudanfilee

Glorian Ruoka&Viini 8/2015

4-6 hengelle

1 naudan sisäfilee (n. 600 g)

2 pientä salottisipulia

2 valkosipulinkynttä

2 pientä päärynää

1 tl suolaa

1/4 tl mustapippuria myllystä

75 g sinihomejuustoa (mieluiten Gorgonzolaa)

3-4 rosmariininoksaa

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl voita

Liha meni heti alkuun vaihtoon, koska pakastimessa oli Herrakunnan lammastilalta REKOn kautta hankittu laidunpossun (ei siis lampaan) sisäfilee. Possun filee on sen verran pienempi, että max neljälle olisi riittänyt syötävää. Täytteiden määrät pidin lähes ennallaan, päärynää isosta vain puolikas.

Ota liha huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen valmistamista. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipuli. Kuullota sipuleita öljytilkassa muutama minuutti ja lisää sekaan kuorittu ja kuutioitu päärynä. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. 

Leikkaa fileen keskelle syvä, lähes läpi ulottuva viilto ja nuiji fileetä vähän littanammaksi. Mausta suolalla ja pippurilla, lusikoi sipuli-päärynäseosta viiltoon. 

Viipaloi juustoa ja lisää se sekä rosmariinioksat täytteen päälle. Sido kiinni paistinarulla tai tikuta laillamme hammastikuilla......

Paista fileeseen kaunis väri pannulla öljy-voiseoksessa. Ole varovainen, ettei juusto ja muut täytteet valu ulos. Suolaa ja pippuroi fileen ulkopinta ja siirrä 175 asteiseen uuniin kypsymään. Naudanfilee tarvitsee 58 asteen sisälämpötilan ja kauniin vaaleanpunaisen värin saavuttamiseksi noin 20 minuutin paiston. Meillä ei ollut mittaria, joten meni ihan mutu-tuntumalla ja välillä kurkattiin, että miltä näyttää. Sitten kun näytti hyvältä, kietaistiin filee folioon tekeytymään.

Parmesaaniperunat

Glorian Ruoka&Viini 8/2015

Rosamunda-perunoita

oliiviöljyä

sormisuolaa

mustapippuria

hienonnettua rosmariinia

parmesaaniraastetta

Kypsennä huolellisesti pestyt perunat 225 asteisessa uunissa 45 minuuttia. Litistä kuumat perunat varovasti ja valuta päälle oliiviöljyä. 

Mausta suolalla ja pippurilla, ripottele rosmariini ja parmesaani päälle. Kypsennä vielä 10 minuuttia tai kunnes juusto sulaa ja saa hieman väriä.

Parsakaali-mantelipaistos

Glorian Ruoka&Viini 8/2015

4 annosta

600 g parsakaalia

2 porkkanaa

2 dl kuorellisia manteleita

1 appelsiini

½ dl oliiviöljyä

1 pallo mozzarellaa

sormisuolaa

Alunperin ihastuin lehdessä olleeseen ruokakuvaan. Parsakaali näytti siinä niin hyvältä, mutta johan tuosta ylläolevasta kuvasta tyhmempikin huomaa, että siitä on parsakaali kaukana. Kotikaupungin Prismassa kun ei sitä ollut muutoin kuin pakastettuna, eikä se nyt mitenkään ole sama asia. Päädyin sitten vaihtamaan parsakaalin kukkakaaliin. Ei kai se nyt suoranainen virhe ollut, mutta....... 

Leikkaa ne kaalit, mitä onnistut saamaan, pitkittäin niin, että paloissa on sekä kukintoa, että vartta. Kuori ja leikkaa porkkanat tikuiksi. Pese appelsiini ja halkaise, Leikkaa toinen puoli lohkoiksi ja purista toisesta puolikkaasta mehut. Yhdistä mehu öljyyn. Levitä kasvikset pellille tai vuokaan ja sekoita niihin appelsiiniöljy. Lisää mukaan appelsiininlohkot ja mantelit. Paahda 250 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Revi mozzarella paloiksi, lisää kasvisten päälle, paista vielä hetki, kunnes juusto on hieman sulanut. Ripottele pinnalle sormisuolaa.

Ja sitten tuomio. Liha oli loistava, mutta siihenkin tekisin muutaman muutoksen. Päärynä oli ihan turha, se ei vaan maistunut lainkaan. Myös hankkimani Gorgonzola oli hämmentävän mietoa...... Vai onko makuaistini vioittunut? Ja kastike, tämä olisi ehkä ulkonäöllisesti kaivannut myös kastikkeen, vaikka liha olikin ihan mehevää ja maukasta.

Lisukkeista en oikein osaa sanoa, että haluanko niitä koskaan enää ikinä uudelleen valmistaa. Parmesaani perunoiden päällä ei sulanut lainkaan. Olisi ehkä ollut järkevämpää raastaa juusto itse, eikä käyttää valmisraastetta. Olen tehnyt vähän samantyyppisiä litistettyjä perunoita aikaisemminkin ja niistä pidin. Se ohje löytyy täältä, klik.

Että kun tätä innostuksen herättänyttä kuvaa vertaa toteutuneeseen, niin eihän samasta asiasta todellakaan ole kyse!

Kaali-mantelipaistos oli myös vähän siinä ja tässä. Tietysti pitää muistaa, että siitä puuttui olennainen, alkuperäinen pääraaka-aine. Perin valjulta tuo näytti. Vihreyttä kaivattiin! Olisi ehkä sittenkin pitänyt hankkia rasiallinen ruusukaalia.....

Viininä oli joululahjaksi saatu espanjalainen Clea Reserva 2011 (19.90 €). Täyteläinen, tanniininen, tumman kirsikkainen, boysenmarjainen, kevyen luumuinen, tamminen, mausteinen ja vivahteikas 100% Tinta del País eli tutummin Tempranillo. Suosikkialueeltani Ribera del Duero´sta. 16 kk tammitynnyreissä kypsynyt viini säilyy tuottajan mukaan oikein säilytettynä vuoteen 2015 saakka. No, minulla säilyi reilun viikon siitä, kun sen sain....... Viini -lehti on antanut kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty), mutta moittii kalliiksi. Ehkä muutama vuosi kypsyttelyä, niin hinta ja laatu kohtaisivat paremmin. Alas se kuitenkin solahti ihan helposti :)

Että semmoinen se sitten oli, vuoden ensimmäinen kokkailu. Onnistumisia ja ei niin onnistumisia. Tästä on suunta vain eteenpäin :)

Happylobsterin vuosikatsaus 2015

Vuosi on jälleen vaihtunut ja on aika luoda katse menneeseen. Happylobster on nyt kolmevuotias ja innostaa minua yhä uudelleen ja uudelleen uusiin juttuihin. 100 suosituinta ruokablogia -sivustolla nousin hetkellisesti uuteen ennätykseeni sijalle 30. Kiitos siitä kaikille niille, jotka ovat juttujani lukeneet. Sivupersoona, Happyhamster, on ollut tänä vuonna hivenen hissuksiin, mutta vielä senkin aika koittaa. Katsotaanpa nyt yhdessä vuoden 2015 huippuhetket ja luetuimmat jutut! Edellisen, vuoden 2014, löydät täältä, klik.

Tammikuu

Tammikuun kohokohta ja luetuin juttu oli ehdottomasti herkutteluretki Tampereelle. Ja siellä erityisesti elämyksellinen illallinen Ravinteli Berthassa on jäänyt elävästi mieleeni. Kokkailuista puolestaan suosituin oli avokadotoast. Ja mahtuipa tammikuun kokeiluihin myös ehdottamasti epäterveellisin naposteltava tai ainakin siltä kuulostava,  mitä ikinä olen tehnyt eli karkkipekoni.

Helmikuu

Helmikuussa illastin ystävien kanssa Pompier ESPAlla ja sehän kiinnosti myös lukijoita, jotka löysivät jutun hyvin ihan siitä syystä, että ravintola oli ensin sen itse löytänyt ja linkittänyt sivuilleen. Yli 300 lukukertaa on siitä kiittäminen!

Kotikokkailuista kiinnosti kovasti (yli 200 lukukertaa) tarina simpukkaillallisesta. Toivottavasti moni lukijoista on innostunut myös simpukoita itse kokkailemaan, koska nehän ovat todella herkkua ja helppoja valmistaa.

Maaliskuu

Maaliskuussa vietettiin sekä makeaa iltaa Viinisiskojen kanssa että jo kolmansia lastenjuhlia, tällä kertaa Marokko-teemalla. Ruokajutuista luetuimmaksi nousi kuitenkin ohje rapeista kaloista ja litistetyistä peruinoista.

Huhtikuu

Huhtikuulle osui sekä pääsiäinen että Viinisiskojen illallinen Intia-teemalla. Yllättäin suosituimmaksi jutuksi kohosi kuitenkin tarina tylsästä sunnuntaista ja lihamurekkeesta!

Toukokuu

Toukokuun jutut suorastaan tulvivat kevättä. Vihreyttä, parsaa, sitruksia, kalaa. Suosituin ja mielestäni myös pökerryttävin oli scampi-parsakuskusin ohje.

Kesäkuu

Kesäkuussa kaikki tehtiin isosti. Juhlittiin siskon syntymäpäiviä, kokkailtiin katuruokaa Viinisiskojen kanssa, käytiin Taste of Helsinki -festareilla, vietettiin kaupunkijuhannusta Turussa. Ja suosituimmaksi jutuksi nousi samppanjan ja ostereiden maistelu.

Heinäkuu

Heinäkuussa innostuin lähiruuasta ihan täysin. Hyvinkäällä käynnistyi lähiruokarengas REKO ja sen koommin en ole vaikkapa jauhelihaa tai kananmunia kaupasta ostanut. Ihan tyystin koukutuin Lehtokummun tilan valkosipulin kukkavarsista tehtyyn pestoon, tuskin maltan odottaa ensi kesää ja uutta satoa. Onneksi tätä tuli rohmuttua pakastimeen talven varalle.....

Heinäkuun luetuin tarina kuitenkin kertoi basilikan ja mustikan liitosta. Huippuhyvä piirakka, jonka vein tuliaiksi ystäville. Lukukertoja noin 250, joten kyllä tätä piirakkaa on varmasti muuallakin leivottu :)

Elokuu

Elokuussa olin lomalla ja lomaanhan kuuluu aina olennaisesti retket kotimaassa. Juttua löytyy niin Lahdesta, Turusta kuin Helsingistäkin, mutta eniten lukijoita kiinnostivat Viinisiskojen etelänmatka Hankoon sekä ystävien kesken tehty Rauman reissu.

Syyskuu

Syyskuun resepteistä eniten lukukertoja sai raitajuuri-sienilihapullat, eikä syyttä, sillä herkkuahan ne olivat. Kiinnostusta keräsi myös rapujuhlien jälkimainingeissa Martan keittämä rapuliemi.

Lokakuu

Varsinainen rapujuhlaraportti oli sitten lokakuun luetuin juttu. Tarina sisältää huikeat 20 reseptiä sekä paljastuksen suuresta huijauksesta. Paljon lukukertoja keräsi myös helppo ja herkullinen halloumi-iltapala.

Marraskuu

Marraskuussa aloitin uuden juttusarjan "Lounaalla Etelä-Helsingissä", mutta näin joulun lähestyessä lukijoita kiinnosti eniten joulunajan viinit.

Joulukuu

Joulukuusta ei näin uuden vuoden kolmantena päivänä vielä oikein tiedä, että mistä tarinasta nousee hitti, mutta tällä hetkellä luetuimpia ovat olleet pikkuleipäreseptit. Kolavinokkaat ja lakritsi-kookosruudut.

On siis aika hyvästellä herkullinen ruokavuosi 2015 ja siirtyä uudelle, vähintään yhtä maistuvalle vuodelle 2016. Toivottavasti tarinani jaksavat yhä edelleen kiinnostaa ja viihdyt seurassani :)