keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Rullalasagne

Pakastimessani oli suomalaista ylämaankarjaa jauhelihan muodossa Mantereen tilalta. Olin miettinyt, että pyöritän siitä lihapullia, mutta loppujen lopuksi idea lähti tästä videosta, joka linkin takaa löytyy.


Rullalasagne

500 g jauhelihaa
2 sipulia
4-5 valkosipulinkynttä
basilikasilppua
suolaa
mustapippuria
Worcester -kastiketta
juustoraastetta
tuorelasagnelevyjä



Paista jauheliha ja sipulit, mausta mieleiseksesi. Levitä lasagnelevylle juustoraastetta ja jauhelihaseosta. Pyöritä rullaksi ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi.


Asettele palat vuokaan, jonka pohjalle olet jo laittanut kauhallisen valkokastiketta. Tein kastikkeen ohjeella, joka löytyy täältä, klik. Lisäsin kastikkeeseen melko reippaasti juustoraastetta ja maustoin mieleisekseni mm. paprikarouheella.



Lasagnevuoka näytti hivenen bostonkakulta..... Kun vuoka on täynnä rullia, kaadetaan päälle valkokastike. Vähempikin kastike olisi riittänyt, sillä sinnehän se hauska rakenne hukkui kastikkeen alle!


Paista 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes pinta on mukavasti ruskistunutta. Tuorepasta kypsyy nopeammin, mitä tavallinen.


Herkkua tuli! Makuunhan pastan rullaaminen ei vaikuttanut mitenkään, lasagne maistui lasagnelta, mutta tulipa nyt tehtyä tälläkin tekniikalla. Ensi kerralla sitten kastiketta puolet vähemmän, niin jää rullat näkyviin.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Elokuisia mökkifiiliksiä


Elokuun viimeisenä viikonloppuna suuntasin sienestyksen ja hyvän ruuan merkeissä ystävien mökille Etelä-Savoon.


Ilma oli tälle kesälle hyvinkin tyypillinen eli epävakaa. Aurinkoa, sadetta, tuulta, kaikkea mahdollista. Tärkeiden sienestysvarusteiden lisäksi matkassa oli vaatetusta kaikkiin mahdollisiin odotettavissa oleviin keleihin.


Ensimmäisenä iltana saunomisen ja uimisen jälkeen vetäydyimme sisälle raclettegrillin äärelle. Taas sitä tuli oikein ääneen ihmeteltyä, että miksi se oma grilli tuppaa unohtumaan kaappiin, vaikka mikä onkaan hauskempaa yhteistä puuhastelua, kuin sulatella juustoja ja nauttia niitä itsensä ähkyksiin. Herkkuhetkestä jäi muistoksi jälkipolville vain juustoiset raclettepannut :) Happylobsterin edellisestä raclettesyöpöttelystä voit lukea täältä, klik.


Viikonlopun jälkiruokavastuu oli minulla ja niinpä racletten jälkeen (onneksi meillä on se erillinen jälkiruokavatsa!) nautiskelimme valkosuklaa-mustikkapiirakkaa, jonka ohjeen löydät täältä, klik.


Ystäväni on loistava kokki ja jo aamusta saimme nauttia ihanista herkuista. Uppomunat Benedictinen tapaan Mimosan kera oli loistava startti suureen sienestyspäivään!



Sateesta huolimatta sienionni suosi meitä. Rouskuja, kantarelleja, mustatorvisieniä, tatteja ja taisipa korista löytyä muutama pikkuruinen suppilovahverokin!


Onnistunutta saalista juhlimme samppanjalla, tietenkin! Ja olihan jo päivä puolessa, sitäkin piti juhlistaa.


La Chouette de Champillon Champagne Brut (29,95 €) on erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, keltaluumuinen, kevyen paahtoleipäinen ja hennon yrttinen. Viini -lehti antaa tälle neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen). Loisto-ostos siis, hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan. Suosittelen!

Tällä kertaa tarinassa on, harvinaista kyllä, vain kaksi reseptiä, tässä niistä ensimmäinen, jolla valmistui herkullinen lounas.

Lämmin vuohenjuustosalaatti
4 annosta

1 punainen paprika
1 punasipuli
1 rasia (200 g) kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä paistamiseen
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria 
4 dl rucolaa

Grillatut vuohenjuustoleivät
200 g vuohenjuustoa
4 viipaletta vaaleaa leipää 
2 rkl voita
2 rkl hunajaa
balsamicosiirappia

Halkaise paprika, poista siemenet ja viipaloi paprika paksuiksi viipaleiksi. Kuori ja leikkaa sipuli lohkoiksi. Halkaise tomaatit (ihan pienet voit jättää kokonaisiksi). Viipaloi vuohenjuusto paksuiksi viipaleiksi.

Voitele leipäviipaleet voilla ja asettele vuohenjuustoviipaleet leiville. Valuta päälle hunajaa. Grillaa leipiä 225 asteisessa uunissa, grillivastusten alla, noin 5 minuuttia tai kunnes juusto on saanut vähän väriä ja sulanut.


Kuumenna paistinpannulla öljy ja kuullota paprikoita ja sipuleita viitisen minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää tomaatit ja anna kuullottua vielä pari minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.


Asettele lautasille rucola ja lisää päälle lämmin vihannessalaatti. Nosta lopuksi grillattu vuohenjuustoleipä päällimmäiseksi ja valuta balsamicosiirappia sekä salaatin, että leipien päälle. Ihan huippumaukas lounas!


Illallisen alkuruuaksi pyöräytimme sienicappuccinon hyödyntäen tuoretta saalistamme. Ohjeita googlailimme oikein urakalla ja sovelsimme useaa reseptiä, mutta varsin kelvollisen ohjeen löydät myös blogistani, klik.


Pääruuaksi meillä oli broileri-saltimboccaa eli broileriversio alkuperäisestä Saltimbocca alla Romana -annoksesta, joka valmistetaan vasikasta. Vasikkaversion löydät täältä, klik, mutta aivan loistava ruoka tästä tulee myös broilerin rintafileitä käyttäen. Ja sitä paitsi vasikkaa on todella vaikeaa edes saada normikaupoista! Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös naudanlihaa tai possua eli lihasta ei ole kiinni tämä herkkuruoka!

Broileri-saltimbocca

broilerin rintafileitä (1-2 per ruokailija)
tuoretta salviaa
ilmakuivattua kinkkua
suolaa
mustapippuria
öljyä
valkoviiniä


Suolaa ja pippuroi rintafileiden pinta kevyesti ja asettele päälle tuoretta salviaa sekä ilmakuivattua kinkkua.


Paista kauniit pinnat pannulla oliiviöljyssä ja lisää sitten pannulle sekä valkoviini, että lisää salviaa ja hauduttele kypsäksi.


Vaihtoehtoisesti voit hauduttaa ruuan myös uunissa, matalassa 80-100 asteen lämpötilassa, jottei liha kuivahda.


Tarjoa herkku sitruunarisoton kera. Tästä ei ruoka voi juurikaan italiaisemmaksi eikä herkullisemmaksi muuttua!


Toisen illan jälkiruuaksi valmistin banaanitartarin. Ties monettako kertaa tänä kesänä! Ohjeen siihen löydät täältä, klik. Vaan aina unohtuu jotain! Edellisellä kerralla unohtui kaasupoltin, nyt muottirengas, mutta sillä ei sentään ollut vaikutusta makuun, ainoastaan esillepanoon.


Molempien iltojen jälkiruuille olin tuonut saman viinin. Tuttu ja turvallinen La Caliera Moscato d'Asti 2016 (8,29 € 0,375 l) on makea, pirskahteleva, päärynäinen, kypsän sitruksinen, kukkainen ja raikas juoma Italian Piemontesta. Viini -lehti arvioi neljän tähden (=harmoninen, laadultaan erinomainen) arvoiseksi ja kehuu vielä löydöksi. Joten jos jälkiruokaviinien upea maailma ei ole sinulle vielä avautunut, niin tästä on hyvä aloittaa!

Loppuun vielä lämmin kiitos ystäville ja muutama aurinkoinen kuva mökkirannasta!


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Sairaan sienihilloke

Olen sairaana. Kurkkuun pistää, ääntä ei tule, viluttaa ja on kaikin puolin ankeaa. Ajattelin sitten tehdä sienihilloketta tylsän päivän kunniaksi. Ihan ei mennyt putkeen, mutta jotain kehityskelpoista sain kuitenkin aikaan. Ei mennyt ihan hukkaan tämmöinen kotona villasukissa pyörimispäivä.....


Viikonlopun sienisaaliista olin jättänyt osan jääkaappiin vähän jo tätä silmällä pitäen. Siispä puuhaan!


Syksyinen sienihilloke
Koti ja Keittiö -lehti 10/2017

noin 5 dl suppilovahveroita

Liemi
2 dl vettä
1 dl väkiviinaetikkaa
1 dl vaaleaa tai tummaa balsamiviinietikkaa
4 neilikkaa
6 maustepippuria
1 laakerinlehti
½ tl suolaa
2 dl hillosokeria


Mittaa liemiainekset hillosokeria lukuunottamatta kattilaan. Kiehauta liemi ja lisää sienet, anna kiehua hiljalleen 10-15 minuuttia.


Nosta kattila liedeltä ja lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä vielä noin 10 minuuttia. Purkita kuumana ja säilytä viileässä.

Maku oli mahtava, mutta seuraava virhe kannattaa yrittää välttää...... Keitin seosta aivan liian pitkään sillä seurauksella, että jääkaapissa hilloke muuttui kivikovaksi.


Siinä sitä sitten tiskialtaassa vesihauteessa notkistelin levityskuntoon. Eli seuraavalla kerralla puolitan molempien vaiheiden keittoajat, jospa sitten hillomaisuus säilyy!


Hilloke maistui mukavasti Leipä&Poika -leipomon seesaminäkkärin päällä, mutta mainiosti näen sen myös riistaruuan lisukkeena. Joten eikun metsään vaan uudelleen heti tilaisuuden koittaessa!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Perjantain pakkomielle

Nyt vaan oli PAKKO saada bataattiranskalaisia. Näitä pakkomielteitä tulee aina välillä milloin mihinkin. Bataattiranuja olen syönyt ravintolassa, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Kerran tein itse ja ne puolestaan olivat enemmän kuin epäonnistuneet. Sittemmin olen luovuttanut. Kunnes sitten eilen aateekoon syövereistä eteeni tupsahti pyytämättä ja yllättäen seuraava ohje.

Ja aivan kuten Frutti di Mutsi, en minäkään halunnut näistä yltiörasvaisia, rasvakeittimellä tai muulla vastaavalla tavalla valmistettuja, vaan homman piti hoitua uunissa. Ja näin kävi!


Bataattiranskalaiset
Fruttidimutsi -blogi
4 annosta

4 bataattia
1 dl korppujauhoja
3/4 dl parmesanjuustoraastetta, 
mitä hienompaa, sitä parempi
1 tl valkosipulijauhetta
1½ tl suolaa
1 tl mustapippuria
3-4 rkl öljyä

Tein puolikkaan annoksen, tulihan tästä iltapala ainoastaan vain minulle. Valkosipulijauhetta ei löytynyt, vaikka purin koko maustekaapin sisällön näkyville. Vaihdoin sen sitten valkosipulirouheeseen. Öljynä rypsiöljyä.


Kuori bataatit ja leikkaa ne suunnilleen yhtä paksuiksi ranskalaisiksi.


Huuhtele huolella veden alla ja kuivaa liinalla. En tiennyt, miksi näin tehdään, mutta tein, kuten sanottiin. Myöhemmin sitten kuulin, että tällä tempulla ranskalaisista ei tule paistettaessa lötköjä ja niitä voisi jopa hetken liottaa vedessä ja vasta sitten huuhdella ja kuivata. Pitääpä kokeilla.

Sekoita kulhossa korppujauhot, juustoraaste ja mausteet. Ohjeen mukaan laitoin ranskalaiset muovipussiin, kaadoin öljyn mukaan ja pyörittelin. Sen jälkeen lisäsin korppujauhoseoksen ja jatkoin pyörittelyä. Lopulta kaadoin kaiken leivinpaperoidulle uunipellille ja pyörittelin käsin, kunnes korppujauho-juustoseos oli tasaisesti tarttunut bataatteihin. Toimi, kuten parhaalta tuntuu.


Laita bataatit pellille vieri viereen ja paista 250 asteessa puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut väriä ja muuttunut rapeaksi. Kuulin myös, että kiertoilmauunin käyttö edistäisi hyvin rapeutumista, nyt menin kuitenkin alkuperäisohjeistuksen mukaan.


Puolen tunnin jälkeen bataattiranskalaiset näyttivät hyviltä, hieman päistä mustuneilta, joten otin ne uunista pois. Hieman vielä ripottelin Maldon -suolaa päälle ja sitten vetelin koko annoksen Vain Elämää -ohjelmaa katsellen. Ihan törkeän hyviä olivat! Rapeutta olisi voinut olla hivenen lisää, mutta seuraavalla kerralla kokeilen korppujauhojen sijaan pankojauhoja. Samoin kokeilen vedessä liottamisen ja kiertoilmauunin vaikutusta. Ehkä näillä pääsen vieläkin lähemmäs täydellisyyttä!

Dippailuun voit tarjota lisäksi jogurttia valkosipulimurskalla maustettuna, majoneesia tai ihan mitä nyt vaan mieleen tulee. Minulla oli vielä edellisestä viikonlopusta jäljellä fetavaahtoa, sekin toimi oikein hyvin.