Happyhamster vaarallisilla vesillä

Suomen Lasimuseon Ystävät ry järjestää kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja kesäkuussa, mittavan keräilytapahtuman Riihimäellä Suomen Lasimuseolla. Tarjolla ei ole pelkästään lasia, vaan aivan kaikkea mahdollista keräilytavaraa maan ja taivaan väliltä. Kesäkuun tapahtuma levittäytyy Lasimuseon pihapiiriin ja sään suosiessa siellä onkin mukavaa kierrellä ja tutkia tarjontaa. Myös tammikuisessa, sisätiloissa olevaan, tapahtumaan olen käynyt tutustumassa ja siellä pääpaino onkin enemmän juuri lasitavarassa.

Myyjiä oli tänä vuonna lähes 100, jotka ovat sekä antiikkikauppiaita, että alan harrastajia. Ja kun sekä myyjät että ostajat tietävät, mitä on tarjolla ja minkäarvoisia esineet ovat, niin mitään edullisia superlöytöjä on turha odottaa löytävänsä. Enemmän on kyse siitä, että voi täydentää olemassa olevia kokoelmiaan, löytää jotain uutta ja mielenkiintoista tai vaan kierrellä ihastelemassa upeita kokoelmia.

Ilma oli tapahtumalle suosiollinen, joten mukavasti aika vierähti pöytiä tutkiessa. Ohessa kuvia tarjonnasta sekä omista löydöistäni.

Tämän pöydän värimaailma hiveli silmää

Aimo Okkolinin lumpeenkukat kimalsivat auringossa.

Riihimäkeläisen Purppura Antiikin myyntipöytä.

Kerääkö joku näitä? Ilmeisesti, kun tarjolla oli. Äitini on tehnyt työuransa Osuuspankissa, olisiko sittenkin pitänyt tehdä kaupat? Olisiko äiti ilahtunut? Epäilen.......

Lasimuseon museokaupassa on kattava kokoelma asiaan liittyvää kirjallisuutta myynnissä, kannattaa poiketa.

Ja sitten omat vaatimattomat ostokset. Happyhamster oli rauhallisella tuulella......

Pöllö-aiheinen metallinen kirjanmerkki (1,50 €)

Emalilautanen (20 €)

Näitä Finelin emalilautasia minulla on entuudestaan jo eri väreissä (punaisina ja keltaisina). Vihreää en ollut milloinkaan ennen nähnyt, joten oli aikamoinen sattuma, että toisen vihreän löysin Hietsun kirppikseltä (ja vielä vitosen halvemmalla) pari viikkoa myöhemmin. Siniset olen aikaisemmin ohittanut, mutta nyt tuntuu tai siis Happyhamsterista tuntuu, että pitäähän sekin väri joukkoon saada...... Valkoisenakin näitä on, mutta se on mielestäni jotenkin mitätön väri. Ei siis väri lainkaan. Emaliastioiden vaan kuuluu olla värikkäitä.

Punaiset ovat kuin luodut mökin monenkirjavaan rapujuhlakattaukseen.

(Take away) lounaalla Etelä-Helsingissä (vauvan kanssa): Fat Tomato

Vauvaperheen arki yhdistettynä mummin työkiireisiin näyttää olevan haasteellinen kuvio yhteisten lounaiden osalta. Edellisestä kolmen sukupolven lounaasta on jo jonkin aikaa, mutta nyt siis kävimme porukalla maistelemassa nyhtökauraa.

Nyhtökaura on kieltämättä ollut kevään puhutuin ja kohutuin ruokatuote. Kotimaisesta kaurasta, härkäpavusta ja herneestä hiertämällä valmistettu lihan tavoin käytettävä proteiinipommi. Lisää tuotteesta löydät valmistajan sivuilta, täältä, klik. Kaupoista tuote on suorastaan viety käsistä, joten jos mielit sitä itse käyttämään kokkailuissasi, niin kannattaa olla paikalla aamusta, kun hyllyt ovat täysiä.

Suunnaksi nyt Hietalahden Kauppahalli ja siellä Fat Tomato. Kauppahallissa on nykyään melkoinen määrä erilaisia ravintoloita, jotka ovat auki iltakymmeneen saakka, osa niistä on oikein viihtyisiäkin.

No, tämä ei ollut siitä viihtyisämmästä päästä ja kun vielä hallissa oli aivan tuskastuttavan kuuma vauvan päiväunien kannalta, niin päädyimme ottamaan ruuat mukaan.

Nyhtökauraa on saatavilla sekä rieska- että salaattiannoksina. Molempien hinta 10 €. Minä päädyin rieskaan eli reiskaan metsäsieni-nyhtökaura -täytteellä ja tyttäreni otti salaatin meirami-juureksilla ja nyhtökauralla.

Sitten suunnaksi Sinebrychoffin puisto, joka sijaitsee sopivalla etäisyydellä sekä hallista, että myös toimistoltani ja tyttäreni kodista.

Salaatti: salaattisekoitusta ja yrttejä, luumukirsikkatomaatteja, juuresslaw, punajuurikvinoa, puolukka-vadelmavinaigrette sekä valittu täyte.

Täytevaihtoehtoja on kolme: "Wild" timjamissa ja valkosipulissa marinoituja metsäsieniä + nyhtökaura, "Rootz" meirami-juurekset + nyhtökaura sekä "Greenie" parsakaalia, hernettä + nyhtökauraa.

Reiska: tuore rieska, jonka päällä on puolikuivatuista luumutomaateista tehtyä kastiketta, mozzarellaa sekä voimakasta cheddaria ja parmesanjuustoa. Plus valittu täyte. Halutessaan juustot voi vaihtaa veganiiseen juustoon euron lisämaksulla. Rieskat paahdetaan ja tarjoillaan salaatin kera.

Ja miltä tämä paljon kohuttu nyhtökaura sitten maistui? Tyttäreni  mielestä hyvältä ja minun mielestäni ei oikein miltään. Eli ethän tästä mitään selvää saa maistamatta itse! Minun suussani nyhtökaura tuntui jotenkin jauhomaiselta ja tyttäreni mielestä se johtui siitä, että en ole tottunut syömään kasvistuotteita, jotka on tarkoitettu korvaamaan lihaa. Voi se tietysti olla niinkin, en kiellä, mutta en varmaan totukkaan, koska ei minulle tullut lainkaan oloa, että nytpä tätä tuotetta on hankittava ja kokeiltava omassakin keittiössä.Toisaalta kaikki on kuitenkin kiinni maustamisesta, eipä tuo perusjauhelihakaan oikein miltään maistu ihan sellaisenaan.

Ruokajuomamme oli myös hallista, Sun Smoothie Bar myy smoothieiden lisäksi myös erilaisia mehuja.

Pieni seuralaisemme, joka piittaa toistaiseksi vain ja ainoastaan maidosta, veteli makoisia unia puun varjossa ja heräili potkiskelemaan vasta siinä vaiheessa, kun me jo päättelimme puistolounastamme.

Näin kesällä kannattaa pyörähtää Hietsun kirpparilla, joka sijaitsee torilla, hallin edustalla. Sieltä voi löytää yhtä ja toista. Minä löysin Finelin vihreän emalilautasen 15 eurolla.

Herkullinen juhannus

Vietin juhannusta mökilläni. Aattoillan ruuat olin suunnitellut huolella, siitä eteenpäin mentiin vähän fiiliksen mukaan. Kokkailujen valmistelut aloittelin kuitenkin kotona jo aatonaattoiltana ja vasta aattona iltapäivästä siirryin kylmälaukkujen kera mökkimaisemiin. Miten aina onkin auto ihan turvoksissa tavaraa? Onneksi minulla ei ollut perhettä kuskattavana, koska kyytiin ei olisi mahtunut lisäkseni kuin maksimissaan yksi ihminen. Ja vaikka kuinka tuntui, että olin ottanut mukaan kaiken tarpeellisen ja osin tarpeettomankin, niin yrtit sitten unohdin kotiin pihalle. Mökkimatkani on vaatimattomat 20 kilometriä, mutta siitä huolimatta en enää lähtenyt takaisin kotiin, joten aattoillan vieras sai tekstiviestitehtävän :)

Vieraani tuli suoraan töistä, enkä minäkään ollut aamun jälkeen muka ehtinyt lounasta syömään, niin juhannuksemme aloitettiin proseccoa siemaillen sekä pieniä alkupalaleipiä nauttien.

Sandwichrullat

Ruoka.fi -lehti

6 annosta

2 ohutta rullarieskaviipaletta

1 ruukku rucolaa

75 g palvikinkkuviipaleita

Cheddarmajoneesi

1 dl majoneesia

50 g keltaista cheddarjuustoa raastettuna

½ keltainen paprika pieneksi pilkottuna

Ensimmäiseksi sanoisin, että siis mitä? Kuusi annosta? Yksi pieni palako on annos? Höpö höpö, tämä oli riittävä kahdelle, yksi rieska kummallekin. Olosuhteiden pakosta, kun rucola nökötti kotipihalla, se vaihtui babypinaattiin. Sitten myös vaihdoin palvikinkun ilmakuivattuun.Näillä mentiin.

Aloita sekoittamalla majoneesin joukkoon juustoraaste ja paprikakuutiot. Levitä seos tasaisesti kahdelle leivälle.

Nostele päälle rucolanlehtiä, nyt siis pinaatin lehtiä sekä kinkkuviipaleet. 

Kääri leivät tiukalle rullalle ja vielä kelmuun tai folioon, näin leivät hieman kostuvat ja maustuvat. Anna maustua jääkaapissa tunti.

En todellakaan malttanut niin pitkään odotella, vaan ehkä puolen tunnin kuluttua viipaloin rullat annospaloiksi. Oikein olivat hyviä!

Juhannuspäivänä tein samalla idealla rullia savulohilevitteellä. Levitettä myy Kipparin Kalan Ronny Holmström Hyvinkään Farmarinmarkkinoilla (REKO) ja se on jotain niin käsittämätttömän hyvää, että olen tuotteeseen tyystin koukuttunut. Suosittelen. Olin muutenkin hankkinut paljon raaka-aineita REKOsta, joten tein vielä jutun loppuun listauksen sekä tuotteista, että tuottajista.

Pinaattia siihenkin päälle ja rullat laiturille aurinkoon evääksi. Täytemahdollisuuksia kyllä riittää!

Varsinainen illallinen aloitettiin tomaattileivillä. Vähän öljyä ja suolahiutaleita pinnalle, lämmitys grillissä ja päälle uunissa paahdettuja kirsikkatomaatteja, joille ohjeen löydät täältä, klik.

Salaattiohje oli puolestaan niin outo, että pakkohan sitä oli kokeilla. Mistä lie johtuukin, että viehätyn oudohkoista ja yllättävistä resepteistä? Ja vaikka olen alkoholia käyttänyt keitoissa, padoissa ja marinadeissa, niin valkoviini ja vodka SALAATISSA oli ennenkokematonta!

Feta-papu-salaatti

Viinakeittokirja/Jonna Pulkkinen ja Merja Ruotsalainen

8 annosta tai 4 alkuruokakokoista annosta

250 g pitkiä vihreitä papuja

2 dl valkoviiniä

1½ tl suolaa

½ sitruunan mehu

Marinadi

1 dl oliiviöljyä

2 valkosipulinkynttä

½ dl tuoretta persiljaa

1 tl suolaa

½ rkl hunajaa

2 rkl sitruunavodkaa tai 

2 rkl maustamatonta vodkaa ja 1 rkl sitruunamehua

Lisäksi

200 g fetaa

50 g saksanpähkinöitä

Ensin tuli alkoholiongelma. Olin aivan satavarma, että baarikaapin kätköissä on sitruunalla maustettu Viru Valge -pullo. No ei ollut. Päädyin sitten avaamaan kuvassa näkyvän Chopin-pullon. Pullon, jolla on hauska tarina. Joutuu tosin peruuttelemaan ihan parin vuosikymmenen taakse..... Jostain syystä, kenties palkankorotuksen toivossa, annoimme työkaverini kanssa pomollemme tuon Chopinin lahjaksi. Arvelimme hänen arvostavan näin tyylikästä lahjaa. Ehkä arvostikin, en ole aivan varma. Sitten kun hän jäi eläkkeelle ja tyhjensi huonettaan, hän samalla jakoi henkilökunnalle erinäisiä "lahjoja". Minä sain sekä tämän vodkapullon, että KamaSutra -kirjan. Että silleen. Pullo on baarikaapissani ja kirja hyllyssäni, Waltarin Sinuhe Egyptiläisen ja Aki Sirkesalon nuottihistoriikin välissä :) Tämmöistä meillä muinoin oli "sirkusalalla", seuraavalta pomoltani sainkin lintukirjan....

No niin, tarinat sikseen ja takaisin salaatin pariin. Keitä papuja viitisen minuuttia väljässä vedessä, joka on maustettu viinillä, suolalla ja sitruunamehulla. Valuta. Silppua persilja ja valkosipulinkynnet, sekoita marinadiainekset ja marinoi pavut yön yli. Laita pavut tarjoiluvadille ja lisää sekä feta että pähkinät päälle.

Vodkan maustoin sitruunamehulla. Ja TIETENKIN, kun tein lähtöä mökille ja kaivelin pakastimesta tattipussia, niin sieltähän se löytyi. Sitruunainen Viru Valge mukavasti jäähdytettynä......

Pääruuaksi päätin grillata karitsaa, koska molemmat siitä kovasti pidämme. Kokonaisen kareen olin leikellyt kyljyksiksi ja osan siitä jo aikaisemmin grillannut ja kuorruttanut pankokuorrutteella, ohjeen siihen löydät täältä, klik. Nämä sitten olivat päätyneet pakkaseen odottamaan sopivaa hetkeä. Tätä hetkeä. Kirjoitan tähän ohjeen kokonaisuudessaan, vaikka itse valmistin siitä noin kolmanneksen kokoisen osan. Syöjiä kun ei ollut kuin me kaksi.

Grillatut karitsankyljykset saltimbocca

Ruoka.fi -lehti

6 annosta

24 karitsankyljystä

suolaa

mustapippuria

2 ruukkua salviaa

3 valkosipulinkynttä

24 viipaletta ilmakuivattua kinkkua

Ota kyljykset huoneen lämpöön tunti pari ennen grillaamista. Mausta pinnat suolalla ja pippurilla. Hienonna salvia ja valkosipuli.

Lisää joukkoon hieman suolaa ja hierrä tahnaksi joko leikkuulautaa vasten tai morttelissa. Levitä mausteseos kyljyksille ja kääri jokaisen kyljyksen ympärille viipale ilmakuivattua kinkkua.

Itse tein niin, että jo kotona maustoin kyljykset ja siirsin ne muovipussiin maustumaan ja vasta mökillä otin lihat huoneen lämpöön ja kiedoin kinkkuun. Grillaa kyljyksiä muutamia minuutteja molemmilta puolilta.

Grillissä meillä oli karitsankyljysten lisäksi pakastimesta noukittuja herkkutatteja sekä aavistuksen nahistuneesta parsanipusta parhaat palat. Sekä kesäsipulia. Tietenkin, kun on kesä!

Nam. Kyljykset olivat erittäin onnistuneet. Salvia on yksi mieliyrteistäni, eikä se pettänyt tälläkään kerralla.

Juhannuspäivänä vieras vaihtui toiseen ja lammas broileriin. Alkuruuat menivät aattoillan malliin, mutta otettiin sitten pääruuan osalta aavistuksen verran itämainen twisti tähän hommaan.

Grillatut wasabi-broilerivartaat (ilman wasabia)

Ruoka.fi -lehti

4 annosta

600 g broilerin rintafileitä

Marinadi

1 dl vähäsuolaista soijaa

1 rkl wasabitahnaa

1 tl hienonnettua inkivääriä

2 rkl riisiviinietikkaa

1 rkl sokeria

1 tl maizenaa

Ohje on vartaille, mutta en niitä lähtenyt rakentelemaan. Wasabi unohtui kauppalistalta, joten inkivääriä laitettiin reilummin. Eli oikeastaan ruuan nimi voisikin olla grillattu inkivääribroileri !

Mittaa marinadiainekset kattilaan, kiehauta ja anna jäähtyä. Leikkaa broileri paloiksi ja sekoita marinadiin.

Anna maustua noin tunti. Grillaa. Jos teet vartaita, niin älä työnnä paloja aivan kiinni toisiinsa, jotta liha kypsyy kauttaaltaan tasaisesti.

Grillistä löytyi broilerin lisäksi muutama bratwursti sekä sitruunaöljyllä valeltuja lehtikaalin lehtiä, vähän makeita terttutomaatteja sekä foliossa kypsennetty fetapala, johon ohjeen löydät täältä, klik.

Hyvin maistui tämäkin setti! Jälkiruuaksi muurinpohjalettuja, tietenkin, nehän kuuluvat mökkielämään saumattomasti.

Ja loppuun vielä listaus Hyvinkään Farmarin Markkinat / REKO -sivuston kautta hankituista tuotteista ja niiden tuottajista:

• savulohilevite (300 g/10 €) / Kipparin Kala Oy, kalastaja Ronny Holmström
• luomukirsikkatomaatit (500 g/5 €) / Luomulandia
• PaksuPoika -patonki / Leipä&Poika
• karitsankare (1 kg/26 €) / Herrakunnan Lammas
• lehtikaali ja nippusipulit / Lehtokummun tila
• broilerin rintafileet / L'Uomu Nokka

Iltatunnelmia rantamaisemista. Tässä maisemassa sielu lepää ja mieli rauhoittuu.

Raparperi-posset

Sunnuntaipäivällisellä pitää olla jälkiruoka. Varsinkin, jos molemmat pöydän äärellä olevat ovat tunnustautuneet jälkiruokaihmisiksi. Tietänet ihmistyypin, joka saattaisi kevyesti vetäistä vaikka kaksikin jälkkäriä ja ainakin minä valitsen mielelläni jälkiruuan kaveriksi vielä jälkiruokaviininkin. Tällä kertaa pärjättiin ilman viiniä.....

Viimeisen viikon, parin aikana on mukaani tarttunut ihan liikaa useampikin ruokalehti. Se tunne, kun tuntuu suorastaan sekoavansa siitä, että maailma on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia reseptejä, eikä aika vaan riitä niihin kaikkiin......

Tonttini perukoilla, heinikkoon hautautuneena kasvaa raparperi. Nyt se päätyi jälkiruokaan.

Raparperi-posset

Glorian Ruoka&Viini 4/2016

6 pientä tai 4 vähän suurempaa annosta

4 dl kuohukermaa

1½ dl sokeria

1 dl raparperimehua 

Raparperimehu

4 dl mehua (paitsi, että tuli vain 1½ dl)

3 raparperinvartta

2 dl vettä

2 tl sitruunahappoa

Aloitetaan mehusta. Pilko raparperit pieniksi paloiksi kattilaan, lisää vesi ja hauduttele vartti. Siivilöi mehu ja lisää sitruunahappo.

Mehua todellakin tuli luvatun 4 desin sijaan vain 1½. Se johtui varmaankin siitä, että raparperini varret olivat kovin ohuita, eikä niistä sitten enempää irronnut. Ei, vaikka siivilöintivaiheessa painelin sosetta huolellisesti irrottaakseni kaiken mahdollisen mehun.

Sitten kermavanukkaan keittelyyn. Mittaa kerma ja sokeri kattilaan, keittele viitisen minuuttia. Vedä kattila sivuun ja lisää sekaan raparperimehu. Se olikin sitten oikeastaan siinä!

Kokosin annokset niin, että laitoin lasien pohjalle ensin mehun teosta jäänyttä raparperisurvosta sekä ripaukset sokeria ja vasta sen päälle kaadoin kermaseoksen. Annokset peitetään tuorekelmulla ja nostetaan jääkaappiin hyytymään yön yli.

Valmiit annokset koristelin pakastimen syövereistä löytyneillä pensasmustikoilla. Nam, hyvin maistui meille molemmille. Nämä kermavanukkaat ovat helppoja ja herkullisia jälkiruokia, pitää vain huomioida tuo yön yli hyydyttäminen, Blogistani löydät ohjeen limepossetille, klik.