torstai 30. marraskuuta 2017

Inkivääri-siemensnacksit

Reilut kaksi viikkoa aikaa Hotel Maman / Bistro Kulauksen / Nightclub Hörpyn avajaisiin. Näillä kaikilla nimillä kotini tunnetaan ja nyt on aika kohottaa malja sille, että olen kahlannut läpi vuoden mittaisen  melkoisen vuoristoradan. Vuoteen on sisältynyt sekä oman sydämen korjailua, että massiivinen remontti kotona. Ja kun tässä talossa juhlitaan, silloin laitetaan pöytä koreaksi!

Tarjottavien herkkujen miettiminen ja testailu on aloitettu. En siis tule tarjoamaan mitään "oikeaa" ruokaa, vaan buffeetyyppisesti kaikkea kivaa..... Nyt testaillaan inkiväärisiä siemensnackseja. Vielä ei kuitenkaan ole tietoa, päätyvätkö ne tarjolle, vai eivät.....


Siemensnack
K-Ruoka 6/2017

2 dl auringonkukansiemeniä
2 dl kurpitsansiemeniä
1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
1½ tl jauhettua inkivääriä
½ tl suolaa
3/4 dl vaahterasiirappia
sormisuolaa viimeistelyyn


Sekoita siemenet ja mausteet. Lisää vaahterasiirappi, sekoita tasaiseksi. 



Painele seos kahden leivinpaperin välissä pellille tasaiseksi levyksi (noin 30 x 40 cm). Poista päällimmäinen leivinpaperi ja ripottele pinnalle sormisuolaa. Paista 175 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tarkkaile, että reunat eivät pala.



Anna jäähtyä ja murra tai leikkaa paloiksi. Leikkaaminen kannattaa tehdä heti uunista ottamisen jälkeen, helpottaa näin kovasti, jos haluat murtaa vähänkin säntillisempiä paloja.



Apua, miten hyvää. JATKOON! Testautan tämän vielä työkavereilla, katsotaan, mitä mieltä he ovat...


keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Thaityylinen lihamureke

Sunnuntai on hyvä päivä kokkailuun. On arkea enemmän aikaa ja samalla valmistuu evästä tulevalle työviikollekin. Vähän viileää valkoviiniä lasiin ja Suomipoppi soimaan, ihan parasta pyhäpäivän viettoa!

K-Ruoka on K-sidonnaisissa kaupoissa jaettava ruokalehti. Yllättävän hyvä, sanoisin. Kannattaa poimia kauppareissulla matkaan mukaan. Sieltä tämäkin ohje on napattu.


Lihamureke thaimaalaisittain
K-Ruoka 6/2017
4-6 annosta

400 g naudan jauhelihaa
1 (60 g) porkkana
1 (60 g) juuripersilja
1 pieni kevätsipulin varsi silputtuna.
1 dl pankojauhoja
1 kananmuna
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 rkl kalakastiketta
½ tl chilihiutaleita
½ tl suolaa
ripaus mustapippuria
öljyä paistamiseen

Päälle
2 rkl makeaa chilikastiketta
2 rkl limettimehua
2 rkl kalakastiketta

Lihana minulla oli 500 g suomalaista ylämaan karjaa Mantereen tilalta, Hyvinkään REKOn kautta hankittua. Kalakastiketta ei kaapissa ollut, sen voi hyvin korvata soijakastikkeella. Tämä hyvänä tietona myös kala-allergikoille! Juuripersiljaa en löytänyt mistään, mutta korvasin sen samannäköisellä palsternakalla. Tosin juuripersiljan maku on lähempänä juuriselleriä, mutta menköön nyt näin......


Monitoimikoneella vedin raasteeksi kuoritut porkkanan, palsternakan ja vähän reilumman palan inkivääriä. Pidän inkivääristä, joten vähän kuin valkosipuli, liioittelen aina sen kanssa! Sekoita kaikki murekemassan ainekset tasaiseksi seokseksi.


Parhaiten se käy käsin ja miellyttävämmin niin, kun käyttää ruuanlaittoon tarkoitettuja kertakäyttökäsineitä. Käsineet on hyvät  myös silloin, kun käsittelet värjääviä aineksia, kuten vaikkapa esimerkiksi punajuuria.



Muotoile massasta mieleisesi pötkylä ja paista pannulla öljyssä siihen molemmin puolin kaunis paistoväri. Nosta mureke sitten uunipellille ja paista 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.


Sekoita keskenään makea chilikastike, limettimehu ja kalakastike (tai siis nyt soijakastike). Valele osa seoksesta murekkeen päälle ja säästä loput tarjoiluun. Paista mureketta vielä vartti tai kunnes se on kypsää.


Ja vaikka mureke näyttää tässä lähinnä rouhealta ruisleivältä, niin se oli mehevä ja maukas! Soija ja inkivääri maistuvat mukavasti, joten tästä tulee ihan loistoeväs alkuviikkoon. Couscousin kanssa kenties ja valelulientä kastikkeeksi. Nam!

maanantai 27. marraskuuta 2017

Parempi perjantai


Lyhyellä varoitusajalla päätimme ystäväni kanssa, että nyt on aika istua kahdestaan keittiön pöydän ääreen ja parantaa maailma! Sovimme, että ystäväni tuo samppanjan ja jälkiruuan, minä huolehdin muusta. Halusin tarjota jotain herkkua, mutta koska aika oli kortilla, päädyin racletteen. Itseasiassa se oli loistovalinta ankean mustaan marraskuiseen perjantaihin.


Deutz samppanja on yksi suosikeistani. Oikeastaan nyt juuri tällä hetkellä ajattelen sen olevan parasta ikinä. Täydellinen! Ja koska olimme vain kahdestaan, niin otin samppanjaa varten esille Riedelin XL-sarjan lasit, joita ei kahta enempää kaapistani löydykään.  Ja kuten kuvasta näkyy, lasit ovat lähes pullon korkuiset!



Pikainen pyrähdys perjantaina töiden jälkeen Stockmannin Herkun kautta ja puolisen tuntia pilkkomista, niin homma oli valmis! Ilmakuivattua kinkkua, mausteista Hassan -makkaraa, herkkusieniä, kirsikkatomaatteja, tuoretta ananasta, paprikaa, isoja kapriksia, säilykeparsaa, venäläistä suolakurkkua. Leipääkin, jota ei kuitenkaan syöty.....



Omia suosikkejani olivat herkkusienet, makkara ja ilmakuivattu kinkku. Juustona oli valmiita raclettejuustoviipaleita, mutta toki voit käyttää muutakin tai lisätä vaikka sinihomejuustoa nokareen makua tuomaan. Ja se kannattaa pitää mielessä, että jos keittiön pöydän yläpuolella on palohälytin, niin se saattaa pärähtää soimaan. Näin kävi muutaman kerran!


Makoisan marjaisat jälkiruuat olivat peräisin Laurell Riihimäen kahvila-konditoriasta. Nam nam!


He, jotka minut tuntevat, tietävät myös sen, että Pinot Noir -viini on meikäläiselle melkoinen haaste. Vaan nyt tuntuu, että mieluinen juoma on löytynyt! Tai ehkä tähänkin oli vaikutuksensa Riedelin XL-kokoisilla Pinot Noir -laseilla...... Tiedä häntä. Wolfberger La Louve Pinot Noir 2015 (18,49 €) Ranskan Alsacesta tuli nyt kokeiltua toistamiseen, koska en voinut uskoa ensimmäistä kertaa todeksi, että joku marjaisaksi ja raikkaaksi luokiteltu punaviini voisi edes olla mieleeni. Vaan nyt se on uskottava! Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapankirsikkainen, punaherukkainen, hennon nahkainen, kevyen tamminen. 100 % Pinot Noir. Viini -lehti on antanut kyllä ihan kelpo arvostelun, kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty), mutta moittii kalliiksi. No niin tai näin, tykkäsin ja rahatkin riitti. Ja sopi oikein hyvin racletten seuraan, sekin vielä.

Että semmoinen perjantai ystävän kanssa. Parantuiko maailma? Vähän jäi kesken, joten päätimme jatkaa näitä kahdenkeskisiä tuokioita toisen kerran!


Raclettelisukkeita tuli pilkottua melkoinen määrä, mutta sain niistä oivalliset munakkaat viikonlopun molempiin aamuihin. Mitään ei mennyt hukkaan!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Siskojen ilta plus messut


Aivan emme sentään messuun siskojen kesken päätyneet, vaan messuille. Viinimessuille. Katsoin parhaimmaksi oikaista tämän mahdollisen väärinkäsityksen heti alkuunsa! Kun tavallaan tuo aloituskuvakin loi tiettyä, hivenen harrasta tunnelmaa....

Isosiskot ottivat töihin lähtiessään en-tule-yöksi-kotiin -kassit mukaan ja majoittuivat pikkuisen siskon luo. Tätä oli jo pitkään suunniteltu, mutta nyt vasta olimme kaikki kolme koolla. Vihdoin ja viimein!


Yhteistä illallista varten oli varattu pöytä Vihreästä Holvista, joka nimestään tuovasta mielikuvasta huolimatta ei kuitenkaan ole kasvisravintola. Yllättävän moni meinaan näin luuli!


Ravintola oli värikäs,  kuitenkin melko pelkistetty, ehkä vähän liian voimakkaasti valaistu. Asiakaskuntaa oli kirjaimellisesti vauvasta vaariin.


Palvelu ystävällistä ja mikä tärkeintä, asianmukaiset viinilasit! Sitä me siskot kovasti arvostamme. Alkumaljana André Clouet Brut Grande Réserve samppanja (10 € / 12 cl), ainoastaan Pinot Noir -rypäleistä. Lisää samppanjasta ja sen tuottajasta pääset lukemaan linkin kautta.



Alkuun valitsin paistetut etanat (12 €), savukyljen, peruna"aiolin" ja rucolan kera. Varsin maistuva annos! Yleensä etanat tulee syötyä etanapannuilta rasvaan hukutettuina, joten tämä tarjoilutapa toi tervetullutta vaihtelua. Viininä ranskalainen orgaaninen Chardonnay Juran alueelta, Jerome Arnoux Initial ( 13,40 € / 16 cl).


Pääruuakseni päätyi annos vasikan poskea (24 €), lisukkeina juuriselleriä, sherry-sipulia, mantelia ja kuivattua oliivia (tuo kuvassa näkyvä musta muru). Liha oli mureaa, annos visuaalisesti väritön ja kooltaan v-a-l-t-a-v-a.


Vasikan kanssa nautimme possuetiketillä varustettua punaviiniä. Gran Cerdo 2016 (15,40 € / 24 cl) Espanjan Riojasta löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta ravintolahintaan nähden ärsyttävän edullisesti. Pullohinta Alkossa 13,49 € ja ravintolassa 47 €. Ymmärrän liiketoimintaa ja ymmärrän katteita, mutta silti ärsytti. Mutta siis kyseessä yksi lempiviinialueistani, Rioja ja rypäleinä Tempranillo sekä Graciano. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, aromikas, vadelmainen ja tumman kirsikkainen. Noin äkkiseltään näyttää, että on liikaa marjaelementtejä meikäläisen makuun, mutta hyvinpä tuo vasikan kanssa toimi. Ehkä kokeilen viiniä vielä kotioloissa ennen lopullisen tuomion antamista.


Sisarista nuorin valitsin listan vegeannoksen (20 €). Kurpitsa-gnoccheja, metsäsieniä, sitruunaa, salviaa ja parmesaanivaahto. Niin herkullisen näköinen ja makuinenkin, että lihansyöjäsiskoille iski välitön annoskateus!


Vaan niin valtavaa pääruokaa ei olekaan, ettei jälkiruokavatsan puolelle olisi jäänyt tilaa. Sen täytin oheisella, kuvassa hivenen epämääräiseltä näyttävällä mustaherukka, suklaa & timjami-sitruuna -annoksella (8€). Jälkkäriviininä LBV (=Late Bottled Vintage) Port 2013 Quinta de la Rosa, Portugalin Dourosta (9,50 € / 8 cl). Maahantuojan mukaan pehmeä ja notkea portviini :) Lisää tietoa sekä viinistä, että tuottajasta löydät maahantuojan sivuilta, klik.

Illan kokonaislasku oli 87, 55 euroa, mikä ei ollut oikeastaan paljon, eikä vähän. Ehkä ihan sopivasti siis. Kolme ruokalajia viineineen sekä alkusamppanja.


Yökylässä päätimme illan myös samppanjalla. Mikä ei liene yllätys! Gosset Excellence Champagne Extra-Brut (49,90 €) on Alkon erikoiserävalikoimasta. Erittäin kuiva, erittäin hapokas, kypsän sitruksinen, keltaomenainen, kevyen pähkinäinen, mausteinen ja vivahteikas laatujuoma, jonka jälkeen oli hyvä painaa pää tyynyyn.


Aamulla sitten startattiin liikkeelle kohti Messukeskusta siskon loihtiman aamiaisen turvin. Kananmunia, tuoretta tomaattia, vuohenjuustoa, tuoretta minttua, pippuria, provencen yrttiseosta. Tämä oli herkkua ja variointimahdollisuuksiahan on aivan loputtomiin. Suosittelen!

Messuilla päätimme noudattaa vanhaa taktiikkaa, heti aamusta suoraan viinin ja ruuan pariin, sitten kirjapuolelle, jos ehtii. No ei ehditty, vaikka reilut 5 tuntia messuiltiin. Kohtuullisesta tuntimäärästä huolimatta messujen anti jäi jollain tavoin kevyeksi.


Luonnollisestikin messuilu aloitettiin samppanjalla. Tribaut Blanc de Chardonnay Champagne (34,80 €) sai kunnian olla aloitusjuomanamme. Ennestään meille kaikille tuntematon, erittäin kuiva, hapokas, omenainen ja mineraalinen juoma löytyy Alkon tilausvalikoiman puolelta.


Yllättäen messupäivän parhaimmaksi anniksi osoittautui Eckerö Linen Makuja merellä -maistelumenu. Kolme samppanjaa, kolme makupalaa Eckerö Linen ruokatarjonnasta. Kaikki maistuivat meille!


André Clouet'n tuotteita ja herkullisia makupaloja mukavasti laivan henkilökunnan toimesta esiteltyinä. Hyvä, että ei jo risteilyä varattu!


Toki messutunteihin mahtui toinenkin ruokailuhetki. Jyrki Sukulan parmesaanirisottoa löytyy tältä lautaselta.


Maistetuista viineistä voisin mainita muutaman. Alfred Gratien Champagne Brut (42,94 €) on erittäin kiva, kypsän sitruksinen, paahteinen ja tasapainoinen. Vuoden viinit 2015 kultamitalisti, eikä syyttä! Rypäleinä kaikki klassiset samppanjarypäleet eli Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meurier. Tämä juoma kannattaa pitää mielessä, sillä Viini -lehti on antanut sille täydet viisi tähteä (=tyylikäs huippuviini) ja kehuu vielä edulliseksi ostokseksi.


Maininnan ansaitsee myös Espanja Riojasta tuleva Coto de Imaz Gran Reserva 2011 (24,50 €). Vivahteikas ja kehittynyt, 100%  Tempranillo. Täyteläinen, tanniininen, kypsän karpaloinen, hapankirsikkainen, viikunainen, tummasuklainen, hennon vaniljainen ja tamminen herkkujen herkku. El Coto on Espanjan Vuoden viinituottaja 2016. Ei huonona pidä tätä Viini -lehtikään, vaan antaa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen). Erityisesti kiinnostaa arvion yhteydessä annettu täsmäreseptivinkki, filotaikinaan kääritty possunfilee sienimuhennoksella. Sitä on aivan varmasti kokeiltava!


Tulipa myös maistettua Viini -lehden Vuoden viini 2017 ehdokas Tommasi Crearo 2013 (18,98 €) Italian Venetosta. Tämä kyseinen viinihän sitten myöhemmin todellakin valittiin vuoden punaviiniksi! Maahantuojan sanoin: Muhkea ja aromikas supervenetolainen on luonteikas illan tunnelman kohottaja sekä täsmävalinta riistalle. Alko luokittelee juoman ryhmään vivahteikas & kehittynyt: täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, herukkahilloinen, kevyen neilikkainen, hennon lääkeyrttinen, tallinen. Viini -lehden viiden tähden (=tyylikäs huippuviini) hehkutuksen voit lukaista täältä, klik.


Eipä hassumpi lainkaan ollut myöskään KWV 57 On Main 2017 (13,88 €) Etelä-Afrikasta. Cabernet Sauvignon, Pinotage, Syrah, Petit Verdot. Täyteläinen, tanniininen, kirsikkahilloinen, luumuinen, kevyen minttuinen, maitosuklainen, vaniljainen. Minttua ja maitosuklaata ei muistakaan aikaisemmin punaviinien yhteydessä mainitun! Viini -lehti antaa kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty).

Ja jos suuntaat matkalle Eckerö Linen kyydittämänä, niin mukava talviviini on espanjalainen The Duke Big Red Wine (9,90 € laivalla). Lakritsainen, tumman puhuva, runsaan luumuinen ja kypsän hedelmäinen. Tyyli lähellä italialaista Ripassoa.



Messuilla oli toki viinien lisäksi paljon muutakin, tällä kertaa kukaan meistä ei kuitenkaan innostunut hankkimaan vaikkapa Riedelin laseja mistään supertarjouksesta. Taitaa lasistot olla jo kunnossa! Kaunis kattaus on Maku Kitchen Lifen osastolta ja juustoja, niitä oli tarjolla todella paljon monessa pisteessä. Juustonrakastajien selkäranka piti melko hyvin, vain pari Appenzelleriä lähti mukaan.


Vaikka varsinaisten kirjamessujen puolelle emme ole oikeastaan koskaan ehtineet, on kirjoja silti tarttunut matkaan viini- ja ruokapuoleltakin. Vaan ei tällä kertaa, mikä oli minulle ehkä pieni pettymys. Sen sijaan yllätyin Lidl-kaupan omasta lehdestä. Lidl sinänsä ei ole mikään suosikkikauppani, mutta tässä lehdessä on muutama varsin mielenkiintoinen resepti, joita varmasti jossain vaiheessa kokeilen. Että jotain sentään!

Helsinkiläinen jäi Helsinkiin ja loput porukasta suunnisti kohti kotikaupunkia. Nälkähän jo tässä vaiheessa oli tullut, joten suuntasimme lyhyen kaavan illalliselle AsemaX -ravintolaan.


Vuohenjuusto kananpoikaa (18,50 €). Kananpojan rintafilee, grillattu vuohenjuusto, kirsikkahilloke, punaviinikastike ja lohkoperunat olivat kyllä ainakin minun makuuni.


Viinillisen viikonlopun päätteeksi teimme AsemaXissa myös loistavan viinilöydön! Espanjan Ribera del Duerosta Valdubón Roble 2014 ( 13,80 € Alkon tilausvalikoimassa, 39 € ravintolassa). Täyteläinen, tanniininen, marjainen, mokkainen, mausteinen. Niin oli maku ja hinta (Alkon hinta) kohdillaan, että teimme tohkeissamme kimppatilauksen Alkon verkkokaupasta :) Verkkokaupan nopeudesta kiitokset, tilaus tehtiin sunnuntaina, niin keskiviikkona jo tekstiviesti ilmoitti ostoksien saapuneen.