Herkulliset sienilihapullat

Pidän todella paljon lihapullista. Siis TODELLA paljon. Lihapullataikinan teko on myös yksi meditatiivisimmista  kokkailupuuhista mitä tiedän. Ja kun pidän lihapullista, niin pidän erityisen paljon karitsanjauhelihasta. Pääsääntöisesti siis karitsapullia, harvemmin nautaa, eikä ikinä possua. Ja kun tähän mieltymysten listaan vielä lisää sienet, niin muuta ei tarvita. Paitsi vähän juustoa.

Sienilihapullat

Kodin Kuvalehti 

400 g jauhelihaa

4-5 dl pakastettuja metsäsieniä (toki tuoreetkin käy)

1 sipuli

sopivaksi katsomasi määrä valkosipulia

200 g fetajuustoa

1 dl tuoretta persiljaa

1 tl oreganoa

½ tl juustokuminaa

½ tl suolaa

1 kananmuna

Jauhelihana minulla oli Pihlajasaaren lammastilan karitsaa ja sieninä pakastetut kantarellit vuodelta 2015. Joutivatkin jo tulla syödyiksi 😅 Usein ihmiset kyselevät, että voiko vuoden tai kahden takaisia sieniä enää käyttää. No kyllä voi! Mitä niille siellä pakkasessa nyt tapahtuisi? Vielä vähemmän tapahtuu kuivatuille suppilovahveroille. Huolellisesti kuivattuina ne ovat lähes ikuisia. 

Mutta siis, mikäli käytät pakastettuja sieniä, niin ota ne jo hyvissä ajoin sulamaan. Joko edellisenä päivänä jääkaappiin tai samana päivänä huoneenlämpöön. Mikäli käytät tuoreita, niin niitä varmastikin riittää pienempi määrä. Pakastetut sienet kun on jo kuitenkin kertaalleen paistettu ja ovat siinä menettäneet kokoaan. 

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Valkosipulia ei oltu mainittu alkuperäisessä ainesosaluettelossa, mutta taisin laittaa 3 kynttä. Kuumenna 2 rkl öljyä pannulla ja paista sipuleita muutama minuutti. Tämän jätin kokonaan väliin. Kun sipulin pilkkoo oikein pieneksi, se käy mielestäni lihapulliin loistavasti ilman paistamistakin. Mutta tyyli on vapaa. Paista tai ole paistamatta. Paista myös sieniä, kunnes niistä on neste haihtunut. Hienonna sienet, mikäli ovat kovin isoja.

Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita lihapullamassa käsin. Muotoile massasta lihapullia tai vaihtoehtoisesti soikeita kebakoita, jotka lävistät puutikulla. 

Laita pullat tai kebakot leivinpaperoidulle pellille, sivele pinta öljyllä ja paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Nautin pullat lohkoperunoiden kera ja ripottelin vielä persiljasilppua päälle väriä antamaan. Oli siis vaan niin hyvää! Kannattaa kokeilla.

Lohkoperunat

perunoita

oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

paprikajauhetta 

ehkä chilijauhetta

Pese perunat huolellisesti ja leikkaa ne lohkoiksi. Kaada kulhoon perunalohkot sekä öljy ja mieleisesi mausteet. Pyörittele käsin, kunnes öljy ja mausteet ovat tasaisesti levittyneet lohkojen pinnalle. Kumoa perunat uunipellille leivinpaperin päälle  ja kypsennä 225 asteisessa uunissa 35-40 minuuttia. 

Päärynäinen sienikeitto

Äitini on aivan yhtä kyllästynyt tähän kotona kökkimiseen mitä minäkin. Siispä kutsuin hänet kylään, syömään ja kierrokselle katsomaan kaupungin valoja. Niin on elämä kutistunut pieniin ympyröihin, että visiitti tänne Riihimäellekin käy ihan elämyksestä!

Mikäli Alkon asiakaslehti Etiketti ei ole sinulle entuudestaan tuttu, niin suosittelen nappaamaan tämän neljästi vuodessa ilmestyvän ilmaislehden myymälästä matkaan mukaan. Viimeisinkin numero on täynnä mielenkiintoista sisältöä viineistä, ravintoloista ja ruuasta. Reseptejä vinkkaan kurkkaamaan myös Alkon nettisivuilta, siellä on mm. valmiita menukokonaisuuksia, joita olen monesti hyödyntänyt inspiraation lähteinä. Toki nettisivuilta löytyy myös Etiketti -lehtien sisällöt, mutta minä olen vähän vanhanaikainen ja tykkään paperiversiosta!

Paahdettu suppilovahverokeitto

Alkon Etiketti -lehti 4/2020

4 annosta

2 rkl voita

2 (200 g) jauhoista perunaa

1 (100 g) sipuli

1 (150 g) päärynä

1 rkl tuoretta rosmariinia

1 l (300 g) suppilovahveroita

2 dl kuohukermaa

4 dl kasvislientä (4 dl vettä + 1 kasvisliemikuutio)

1 dl kuivaa valkoviiniä

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria

Ripote

1 päärynä

1 rkl tuoretta rosmariinia

1 rkl rypsiöljyä

½ dl kurpitsansiemeniä

½ tl sormisuolaa

½ tl mustapippuria rouhittuna

Sienihullun kaapit pullistelevat kuivattuja sieniä huikean sienivuoden jäljiltä. 300 g tuoreita sieniä on 30 g kuivattuna. Anna kuivattujen sienien liota vedessä ja käytä vesi keittoon kasvisliemen sijaan. Älä laita kaikkea reseptin mukaista nestemäärää kerralla, minä laitoin desin vähemmän, keitosta tuli juuri sopivaa koostumukseltaan.

Mutta mennäänpä nyt järjestyksessä tähän hommaan! Leikkaa kuoritut perunat, sipuli ja päärynä lohkoiksi ja laita ne voideltuun uunivuokaan. Riivi joukkoon rosmariini. Lisää puhdistetut/liotetut suppilovahverot (purista liotetuista vesi pois) ja kerma. Paahda 250 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes pinta on saanut hieman väriä.

Kuumenna kattilassa vesi ja valkoviini kiehuvaksi. Kaada uunissa paahdetut  ainekset kattilaan. Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Valmista ripote. Kuori päärynä ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Riivi rosmariinin lehdet varresta. Kuumenna rypsiöljy paistinpannussa ja lisää päärynä, rosmariini sekä kurpitsansiemenet pannulle. Paista kauniin värisiksi. Mausta ripote sormisuolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Kaada keitto kulhoihin ja koristele annokset ripotteella.

Oi oi oi, olipa herkullista! Paahtaminen ja päärynä toivat keittoon aivan uudenlaista makumaailmaa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Pakkasillan kävelykierroksella kävimme katsastamassa talven valoteoksia. Vähän viimetinkaan tämä jäi, kun valot seuraavana päivänä sammutettiin, mutta pääasia tietysti, että ehdittiin paikalle. Lasinpuhaltajapatsaan soisin kyllä olevan valaistuna vakituisestikin. 

Ja laitetaanpä tänne loppuun vielä näin alkuvuoden kevennykseksi otteet laihdutusoppaasta vuodelta 1951. Tämä opus on herättänyt hilpeyttä perheemme parissa, joten tämä ilo kannattanee jakaa!

Uuteen vuoteen

Tiedän, en ole yksin toiveeni kera. Vuosi 2021, ole meille hyvä. Ole minulle hyvä, ole läheisilleni hyvä, ole kaikille hyvä. Erakko-etäelämä riittäisi jo todellakin! Eniten kaipaan ihmisiä. Kaipaan perhettä, kaipaan ystäviä, kaipaan työkavereita. Okei joo, pienissä määrissä heitä kaikkia olenkin tavannut, mutta saisinpa pitää juhlat, kutsua talon täyteen iloisia ihmisiä! Niin täyteen, että ruokapöytä olisi täydessä mitassaan, lisätuoleja haettaisiin autotallin perukoilta, sohvapaikat täyttyisivät, talon täyttäisi iloinen puheensorina ja illan viimeisinä tunteina tanssittaisiin itsemme pyörryksiin 70-luvun discohittien tahtiin. Kuin joskus muinoin. Tuntuu kuin siitä ajasta olisi ikuisuus, eikä ole kuin vuosi. Huoh. Tässä kaipuussa tärkeältä tuntui se, että kutsuin uudenvuodenaattona pari ystävää syömään. Illan mittaan meitä oli lopulta koossa neljä! Hui, se tuntui jopa aavistuksen vaaralliselta, vaikka kuitenkin turvalliselta. Ilta teki meille kaikille erinomaisen hyvää.

Alkupaloiksi nautimme Carsinilta jouluksi tilaamiamme ankanmaksatuotteita samppanjan kera. Ah, miten herkullista kaikki olikaan.

Samppanjana pirteä ja hedelmäinen Le Bullet Champagne Brut (29,70 €). Erittäin kuiva, hapokas, keltaluumuinen, kevyen viheromenainen, kypsän sitruksinen, briossinen, hennon yrttinen. Rypäleinä klassiset samppanjarypäleet  Pinot Meunier, Pinot Noir ja Chardonnay. Viinilehden arvio tälle juomalle on neljä tähteä (harmoninen, laadultaan erinomainen). Juoma, josta yllättäin pidin, vaikka olin sen kesällä teilannut melko mitäänsanomattomana. Mieli muuttuu, viini kehittyy ja seurallakin on oma vaikutuksensa. Kenties. Niin tai näin, nyt oli hyvää!

Pienellä porukalla raclette on mainiota seurusteluruokaa. Pienellä porukalla jokainen yltää raclettegrillille omalta istumapaikaltaan. Ja jotenkin raclette tuntui juuri sopivalta rennolta ja herkulliselta ruualta uuteen vuoteen. Mikä mainiointa on se, että voit grillata oikeastaan ihan mitä tahansa kaapista löytyy ja peittää sen herkullisella juustolla. Sovimmekin, että kaupasta ostetaan mahdollisimman vähän ja jokainen kurkistaa ensin omiin keittiön kaappeihinsa ja tuo sieltä yhteiseen pöytään ihan mitä nyt vaan sattuu löytymään. Ja kyllähän se toimii, kun kaapeista löytyi sellaisiakin herkkuja kuin ankanmaksapateeta ja -moussea, peuran entrecotea ja tietenkin samppanjaa 😍 

Raclette on vielä siinäkin mielessä mukavaa tarjottavaa, että se ei vaadi mitään varsinaista kokkailua. Jotain pientä ja uutta kuitenkin halusin itse valmistaa. Päädyin hummukseen.

Linssi-porkkanahummus

Viinilehti 9/2020

1 prk (380/230 g) keitettyjä punaisia linssejä

1 porkkana

1 valkosipulinkynsi

2 rkl tahinia eli seesaminsiementahnaa

n. ½ dl ekstraneitsytoliiviöljyä

1 sitruuna (raastettu kuori ja puristettu mehu)

1 tl jeeraa eli juustokuminaa

½ tl korianterin siemeniä

1/4 tl mustapippuria

Lisäksi

fetajuustoa

lehtipersilaa

sumac-maustetta (=sumakki)

patonkipaloja

Huuhtele ja valuta linssit. Kuori ja pilko kasvikset. Pese sitruuna. Muistathan käyttää luomusitruunaa silloin, kun käytät myös kuoren. Pese silti huolellisesti.

Laita kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon. Jauha ainekset tasaiseksi tahnaksi. Jos hummus on kovin paksua, lisää tarvittaessa oliiviöljyä.

Laita hummus tarjoiluastiaan, ripottele päälle murustettua fetajuustoa, lehtipersiljasilppua (tätä minulla ei ollut) ja sumakkia. Tarjoile paahdetun tai tuoreen patongin kanssa. Tai suolakeksien. Tai ihan minkä vaan. Jos pidät sitruunasta, rakastat tätä!

Kuten näet, illallispöytä oli varsin runsas! Pöydän olin kattanut Arabian vanhoilla lautasilla sekä pöytähopeilla. Plus silitetyillä kangasserveteillä uushopeisissa renkaissa. Kangasservettejä käytän aina arjessakin, niin kotona kuin mökilläkin, mutta niitä harvemmin (en siis koskaan) silitän. Silittäminen tekee arjesta juhlan!

Raclette on kyllä juustonrakastajalle aivan täydellistä ruokaa! Ja miten leppoisasti ilta sujuikaan grillin äärellä herkutellen ja jutustellen. Ihan parasta!

Toinen illallisvieraistani oli ottanut huolehtiakseen jälkiruuasta ja toi yhteiseen pöytään keittiönsä kaapin kätköistä löytyneet crème brûléet.

Samainen ystävä ilahdutti meitä Portugalin matkalta tuomallaan jälkiruokaviinillä. Tätä erityisesti jälkiruuille ja sinihomejuustolle suositeltua viiniä et siis Alkon hyllyltä löydä. 

Myöhemmin illalla saimme maisteltavaksemme entuudestaan tuntemattoman samppanjan, kun vielä kolmaskin ystävä liittyi seuraamme. Vivahteikas ja ryhdikäs Forget-Chemin Special Club Champange Brut 2013 on saanut ansaitusti Viinilehdeltä neljä tähteä (harmoninen, laadultaan erinomainen). Alkon valikoimissa on tällä hetkellä tarjolla vuosikerta 2014. Erittäin kuiva, hapokas, viherpäärynäinen, limettinen, mineraalinen, kevyen paahteinen. Rypäleinä Pinot Meunier ja Chardonnay. 

Kiitos ystävät ihanasta illasta, kiitos kun olette olemassa. Tämä ilta loi uskoa jälleen tulevaan, kyllä se koronan pirulainen vielä nististetään ja saamme näitä iltoja yhä uusia ja uusia!

Rääppiäisraclette maistui vielä uudenvuodenpäivänäkin. Jämät uunivuokaan ja juustot päälle, helppo pyhälounas.

Vielä loppuun kuva ruokasalini ylpeydestä, belgialaisesta 1930 -luvun astiavitriinistä, jonka laseista iltapäivän sininen hetki niin kauniisti kuvastui. Vitriinin hankin Lahden Antiikkitukusta kolme vuotta sitten keväällä lahjaksi itselleni, kun kotini hiljalleen palautui vesivahinkoremontin jälkeen entiselleen. Tai ei entiselleen, vaan vielä paremmaksi!

Ja omenapuut, nuo pihani vitsaukset ja kaunistukset, saavat talveksi oksilleen joulupalloja. Hopeisia ja punaisia. Usein ne unohtuvat puihin pitkälle kevääseen!

Lounaalla Etelä-Helsingissä: Petiscaria

Jos nyt ravintolalounaat ylipäätänsäkin ovat näinä omituisina kuukausina olleet harvassa, niin suorastaa poikkeuksellista on ollut nauttia niistä Helsingissä. Mutta jouluviikolla sen tein ja vieläpä mitä parhaimmassa seurassa, tyttäreni kanssa.

Tapasimme Hietalahden kauppahallissa ja jätin ravintolavalinnan tyttäreni käsiin. Suuntasimme Petiscariaan, portugalilaisten herkkujen äärelle. Petiscaria on ravintola, kahvila ja viinibaari. Sieltä voit myös ostaa portugalilaisia ruokatarvikkeita. Ravintola järjestää myös musiikillisia fado- ja jazziltoja, joten he tuovat portugalilaista kulttuuria hyvin laajalti meidän suomalaisten tietoisuuteen. 

Valinnat teimme tältä lounaslistalta. Tytär otti rapeaksi paistettua seitania ja minä päädyin grillattuu turskaan. Olimme erittäin tyytyväisiä, nam.

Hietalahden kauppahalli on nimenomaan kahvila- ja ravintolahalli, jossa helposti pääset tutustumaan kansainvälisiin keittiöihin ympäri maailman. Halli on auki myös iltaisin, perjantaisin ja lauantaisin aina klo 22 saakka. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa!