Pistaasidukkah

Dukkah on alunperin egyptiläinen mausteseos, jossa erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja mausteita paahdetaan ensin uunissa tai kuivalla pannulla ja sitten ne murskataan joko morttelissa tai veitsellä rouheaksi muruseokseksi. Dukkahreseptejä on varmaan miljoonia, sillä vain taivas on rajana erilaisille yhdistelmille ja kun opit kerran dukkahia tekemään, olet itse valmis varioimaan oman reseptisi. Oman makusi ja kaappisi sisällön mukaan.

Kokki, food designer ja ruokakirjailija Linnea Vihonen viimeisteli tällä dukkahilla parsa-annoksen. Minä ripottelen tekemiäni seoksia aamiaiskananmunista pasta-annoksiin ja kaikkeen siltä väliltä. Kokeile sinäkin!

Pistaasidukkah

Linnea Vihonen / Kodin Kuvalehti 10/4.5.2022

2 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä

1 dl seesaminsiemeniä

1 rkl fenkolinsiemeniä

1 rkl korianterinsiemeniä

1/4 tl hienoa merisuolaa

Paahda pähkinöitä ja siemeniä pannulla miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Leikkaa ne veitsellä rouheeksi ja mausta merisuolalla.

Minä käytin puuhassa morttelia, joka on hyväksi todettu väline tähänkin hommaan. 

Sitten vaan valmis dukkah purkkiin ja käyttöön!

Sitruunaiset karitsapullat

Varmaan melko moni, ainakin moni pitkäaikaisista blogini seuraajista, tunnistaa mieltymykseni erilaisiin lihapulliin ja erityisen rakkauden karitsaan. Siispä karitsapullia tarjolle, pullia, joissa on makua, makua ja vielä kerran makua!

Karitsapullat

Kodin Kuvalehti 7/25.3.2021

30 kpl

800 g karitsan jauhelihaa

1 sipuli

4 rkl inkivääriä raastettuna

2 rkl (luomu)sitruunan kuorta raastettuna

2 dl persiljaa silputtuna

½ tl chilijauhetta

1½ tl suolaa

½ tl mustapippuria

öljyä paistamiseen

Kuori ja hienonna sipuli. Pese sitruuna, raasta inkivääri ja sitruunan kuori. Silppua persilja hienoksi.  Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Pyöräytä kostutetuin käsin taikinasta pullia. Paista öljyssä, kuumalla paistinpannulla noin 15 minuuttia tai selvitäksesi hommasta pienemmällä käryllä, paista 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. 

Vinkki: Kun sitruunasta on kuori raastettu, niin viipaloin skalpeeratun hedelmän ja pakastan siivut irrallisina. Jäinen siivu sitten sopivan hetken tullen vesikannuun vettä viilentämään ja maustamaan.

Feta-hedelmäjyvät

Kodin Kuvalehti 7/25.3.2021

6 annosta

1 rs (500 g) ateriajyviä (esim. Myllärin 4 viljaa)

7 dl vettä

1 tl suolaa

12 pehmeää kuivattua taatelia

12 pehmeää kuivattua aprikoosia

200 g fetaa

3 dl rucolaa silputtuna

1 ruukku minttua

2 appelsiinia

3 rkl  oliiviöljyä

2 tl ras el hanout -mausteseosta

½ tl mustapippuria myllystä

(suolaa)

Ateriajyvät olivat minulle täysin uusi tuttavuus ja jouduinkin niitä ihan kunnolla etsimään paikallisen Prisman hyllyiltä googlen ja kuvakaappausten avulla. Mutta löytyiväthän ne lopulta!

Keitä ateriajyviä suolalla maustetussa vedessä noin 15 minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt jyviin ja ne ovat napakan kypsiä. 

Poista taateleista mahdolliset kivet. Pilko taatelit ja aprikoosit. Murenna feta. Silppua rucola ja minttu. Purista toisen appelsiinin mehu ja leikkaa toinen lohkoiksi. 

Vinkki: Mikäli haluat hyödyntää appelsiinit kokonaan, niin osta ne luomuna ja raasta kuori talteen myöhempiä tarpeita varten ennenkuin puristat mehun ja lohkot ne. Kuoriraasteen voit antaa kuivua ilmavasti vaikkapa lautasella keittiön pöydällä ja kuivan raasteen sitten siirrät purkkiin odottamaan oikeaa hetkeä.

Kuumenna öljy pannulla ja lisää öljyn joukkoon ras el hanout -mausteseos ja keitetyt ateriajyvät. Paista jyviä pannulla 5 minuuttia sekoitellen. Kaada kulhoon jäähtymään. Yhdistä kaikki ainekset paitsi appelsiininlohkot. Rouhi joukkoon pippuria. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Koristele annos appelsiininlohkoilla.

Dukkah-pähkinämurut 

Kodin Kuvalehti 7/25.3.2021

valmista ripotetta 1½ dl

½ dl cashewpähkinöitä

½ dl kuorittuja maapähkinöitä

½ dl pinjansiemeniä

2 rkl korianterinsiemeniä

2 tl juustokuminaa

½ tl chilijauhetta

1 rkl seesaminsiemeniä

3/4 tl suolaa

Dukkah-reseptejä on maailma pullollaan ja Happylobsterin blogistakin löytyy  hakusanalla "dukkah" kolme erilaista ohjetta, kaikki yhtä herkullisia.

Paahda pähkinöitä, pinjansiemeniä ja mausteita kuivalla pannulla muutama minuutti, kunnes pähkinät ja siemenet tuoksuvat ja saavat väriä. Rouhi seos tehosekoittimessa (tai morttelissa) karkeaksi rouheeksi.  Lisää rouheen joukkoon seesaminsiemenet ja suola. Ripottele muruja karitsapulla-annokselle. 

Dukkah säilyy suljetussa purkissa kuukauden. Ainakin. Pähkinöitä voit vaihdella sen mukaan, mitä kaapista milloinkin löytyy ja käyttökohteiden suhteen vain taivas on rajana. Voit ripotella dukkahia salaatin päälle purutuntumaa tuomaan tai maustaa sillä munakkaan.

Rakastin tätä ruokaa! En ole aikoihin tehnyt mitään näin maukasta. Ateriajyviä kohtaan tunsin syvää ennkkoluuloa, mutta sen onnistuin murtamaan. Uskon, että niiden suhteen tässä oli niksinä nimenomaan se, että varsinaisen kypsentämisen jälkeen jyviä vielä paistettiin pannulla mausteseoksessa. Rohkeasti vaan kokeilemaan!

Mitantarkka tattiliemi

Olin kerännyt tatteja jo muutamankin kerran, perannut suurimmat jo metsässä ja loput sitten mökillä, heittäen perkeet pitkin metsätonttia. Kunnes yhtäkkiä eräänä yönä (miksi ihmeessä tämmöiset asiat tulevatkin mieleen juuri yöllä?) muistin, että ei hitto, eihän niin saakaan tehdä, kun ne kaikki pitää säästää ja keittää liemeksi. Hyvä, että ei yöunet siltä yöltä menneet!

Siispä seuraavana päivänä takaisin metsään, nyt koriin kelpasivat B-luokankin, ellei jopa C tai D, sienet, sillä liemeen voit käyttää lähes mitä vaan, mikä ei ole mätää. Samaten madot jätin pois. Eli kuituiset jalat, vihertävät pillistöt, etanan järsimät lakit, madon rei'ittämät, mutta madottomat osat. Eli kaikki se, minkä normaalisti perkaat pois, voit nyt ottaa talteen. Oikeesti!

Laita perkeet kattilaan suht suurina paloina ja lisää vettä sen verran, että sienet peittyvät. Sitten hiljalleen keittelet tätä noitasopalta näyttävää keitosta puolisen tuntia. Suurimmat vaahdot kuoritaan päältä pois. 

Puolen tunnin jälkeen siivilöi keitos. Minä viimeistelin siivilöinnin vielä toistamiseen harson läpi, silloin liemestä saa pois kaikki pienetkin hituset, jotka vielä tässä kuvassa ensimmäisen siivilöinnin jälkeen näkyvät. Tässä kohdin jotkut maustavat liemipohjaa suolalla, timjamilla ja/tai valkosipulilla, mutta minä en laittanut mitään. Maustetaan vasta sitten valmista ruokaa, mihin liemi tulee käytetyksi.

Siiviöintiin käytetyn harson olen ostanut keittiötarvikeliike Chez Mariuksesta, mutta toki voit käyttää tähän muutakin sopivaa harsoa/kangasta, mikäli kotona sellaista jo valmiina on. 

Siivilöityä lientä keitin sitten hiljaa poreillen kasaan melko pitkään. Ensin puoleen ja vielä toisenkin kerran puoleen. Ja miten arvioida, paljonko on puolet? Toki aina voi silmämääräisesti arvioida nesteen pintaa kattilassa, mutta minä otin avukseni rakennusmitan. Oikeesti! Kun on tarkka, niin on tarkka. Ainakin joissain asioissa. Keittoaika riippuu ihan siitä, miten tiiviin makuista lientä haluat. Mikäli vaahtoa syntyy edelleen liemen pinnalle, ota se pois. Voit myös vielä vaikka kertaalleen siivilöidä valmiin liemen harson läpi, mikäli tuntuu siltä, että keitokseen ilmaantuu jotain limamaista..... Heh, tämä homma ei sovi heikkohermoisille, sisältää niin paljon kaikkea epämääräistä. Madon reikiä, vaahtoa, limaklimppejä.....

Valmiin, jäähtyneen liemen pussitin suppilon avulla jääpalapusseihin ja nyt on sitten kotitekoista sienilientä pakastimessa risottoja ja kastikkeita varten.

Oli kyllä todella marttamainen ja tehokas olo, kun liedellä porisi varsinainen sienten käsittelylinjasto. Liemipohjan keittoa, liemipohjan kasaan keittämistä ja vielä tattien kelvollisten osien esikäsittelyä säilöntään varten.

Sieniä ja lakritsaa

Viikonloppuun saakka säästelin näitä minulle niin tärkeiden lehtien tuoreita numeroita. Ensimmäisenä meni lukuun Alkon Etiketti -lehti, joka on ilmaisena saatavilla jokaikisestä Suomen Alkosta. Kannattaa ehdottomasti käydä nappaamassa mukaan, sillä kyseessä on varsin sisältörikas lehti. Ja vielä ilmaiseksi!

Tässä numerossa on teemana Pohjolan parhaat maut ja mieli tekisi kokata kokonainen menu, johon reseptit löytyvät, mutta päädyin sopan keittoon. Sieniä ja lakritsaa. En pysty vastustamaan, en.

Metsäsienikeittoa ja yrttiöljyä

4 annosta tai 8 alkuruoka-annosta

Alkon Etiketti-lehti 3/2019

200 g suppilovahveroita, kantarelleja,

 mustatorvisieniä tai herkkutatteja

1 pieni sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

2 rkl voita

2 rkl balsamicoa

1 tl lakritsijuurijauhetta

7 dl vettä

4 rkl kantarelli- tai kasvisfondia

2½ dl ruokakermaa

2 rkl maissitärkkelystä

Yrttiöljy

1 ruukku kirveliä

½ dl hienonnettua timjamia

6 rkl öljyä

1 rkl sitruunamehua

ripaus suolaa ja pippuria

Pinnalle

Sieniä ja sormisuolaa

Pilko sienet, sipuli ja valkosipulinkynnet. Juu, laitoin kolme! Paista sieniä kattilassa, kunnes neste on haihtunut. Siirrä lautaselle odottamaan. 

Paista sipuli- ja valkosipulisilppua voissa 3-5 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmeitä ja hiukan ruskistuneita. Mausta baslsamicolla ja lakritsijuurijauheella. Kiehauta ja kun balsamico on haihtunut kattilasta, lisää sienet (jätä muutama koristeeksi), vesi ja fondi. Laitoin vettä desin vähemmän, mitä ohjeessa sanottiin. Keittoni kun tuppaavat jäävän liian ohuiksi rakenteeltaan. Jos keitosta tulee liian sakeaa, sitä voi aina korjata lisäämällä nestettä. Toisin päin se on hankalampaa. Eli desi vähemmän tässä vaiheessa. Kiehauta keitto ja keitä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Soseuta sileäksi sauvasekoittimella.

Sekoita ruokakerma ja maissitärkkelys. Lisää seos keittoon, kiehauta ja keitä pari minuuttia, kunnes keitto on sopivan sakeaa. Ja minkä vedessä säästin, niin kermassa ylitin. Kolmen desin purkin hulautin mukaan kokonaan.

Sananen yrttiruukusta. Arabian vanhoja kukkaruukkuja on lähes mahdotonta löytää ja jos löytää, niin hinnat ovat taivaissa. Olin jo pitkään kolunnut kirpputoreja sillä meiningillä, että erityisen tarkkaan katson pöytien alatasot. Varsinkin jos näyttää vähääkään siltä, että myyjä on tyhjentänyt selkeästi ruukkuvarastojaan. Eipä löytynyt ei. Vaan sitten aloin mökillä vähän perusteellisemmin siivota autotallin pimeimpiäkin nurkkia ja siellä tämä ihanuus odotti! Oli tietämättäni siis odottanut jo useamman vuoden! Kiitos mummu ja vaari, kun kaiken aikanaan säästitte, eipä olisi tätäkään iloa suotu ilman heitä.

Sitten yrttiöljyn tekoon. Laita monitoimilaitteen kulhoon yrtit varsineen, öljy ja sitruunamehu. Timjamiakin laitoin muuten mukaan koko ruukullisen. Soseuta tasaiseksi ja mausta. Öljyn määrällä voit säädellä yrttiöljyn paksuutta. 

Usein käytän itsepuristetun sitruunamehun sijaan tätä sitruunatäysmehua. Luomuakin vielä! 

Keittoannoksen koristelin paistetuilla sienillä, yrttiöljyllä sekä itsetekemälläni sienirouheella. Sienirouhetta on hyvä valmistaa siinä vaiheessa, kun kaikki kaapit ja purkit pursuilevat vaikkapa kuivattuja suppilovahveroita. Kuivatut sienet vaan monitoimikoneen kulhoon ja kone käyntiin kunnes tuloksena on karkeusasteeltaan oman maun mukaista rouhetta. Tätä rouhetta ripottelen lähes ruokaan kuin ruokaan, aina aamiaiskananmunista vaikkapa nyt tähän keittoon saakka. Suosittelen kokeilemaan.

Lakritsijuurijauhe antaa keitolle miedon anismaisen maun. Ole kuitenkin tarkkana jauheen kanssa, sillä yliannostelu tekee mausta terävän ja jyrkän. Eli jos liioittelenkin valkosipulin ja yrttien kanssa, niin lakritsijuurijauheen kanssa sitä ei kannata tehdä!

Ohjeen mukaan keiton pinnalle voi laittaa myös murskattuja kuivattuja sieniä, joten tuo minun sienirouheenihan tavallaan on juuri sitä! Kaunis ja herkullinen keitto tästä tuli, joten rohkeasti vaan testailemaan lakritsan yhdistämistä ruokaan. Olen tehnyt aikaisemmin myös herkullista lakritsaista mustajuurikeittoa, ohjeen siihen löydät täältä, klik.

Viinipariksi keitolle Alko suosittelee vivahteikasta ja ryhdikästä kuohuviiniä tarjottuna valkoviinilasista, jolloin viinin aromit nousevat paremmin esille. Minun viinivalintani oli siinä mielessä helppo, että tämä pullo nyt sattui olemaan auki. Olen tilannut puhelimeeni Viini -lehden viikottaisen viinivinkin ja tämä ehdotus sai minut ostoksille. Pinha Ribeira Santo Reserva 2016, Portugalista (11,40 €). Touriga Nacional, Alfocheiro ja Tinta-Roriz, siinä rypäleet. Täyteläinen, tanniininen, boysenmarjainen, tumman kirsikkainen, herukkainen, kevyen minttuinen, mustapippurinen, mokkainen. Eikä todellakaan suositella sienille, vaan karitsalle, grilliruualle ja juustolle. Viini -lehti antaa suosittelemalleen juomalle odotetusti neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen) ja kehuu myös edulliseksi ostokseksi. 

Eikä kotiviikonloppu ole mitään ilman kukkia. Neilikoita kukkakauppa Hortensiasta Riihimäeltä.

Mökkipääsiäinen

Oi onnea, kun ilmat suosivat niin, että pystyin viettämään pääsiäiseni mökkimaisemissa, ensimmäistä kertaa ikinä tämän reilun kymmenvuotisen mökkiläisyyteni aikana. Pitkäperjantai sujui lähinnä siivotessa ja auringon lämmöstä nauttien.

Sekä iloiten viime kesän lopuksi valmistuneesta terassilaajennuksesta. Nyt on tilaa levitellä petivaatteita tuulettumaan!

Pitkäperjantaina kokkailin vain itselleni. Enkä nyt ihan mennyt millään perinteisellä mökkisapuskalla, ainakaan alkuruuan suhteen. Mökillä saa/joutuu aina vähän soveltamaan, sitä on myös nyt luvassa ja kuten moni tietääkin, kokkaan kaiken muurikalla, se on luottoystäväni jo ties monettako vuotta.

Grillatut katkaravut ja miso-inkiväärivoi

K-ruoka

4 annosta

2 pkt (á 300 g) kuningaskatkarapuja

Miso-inkiväärivoi

50 g pehmeää voita

2 ps (noin 2 rkl) misokeittoaineksia

1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna

tuoretta korianteria (tai lehtipersiljaa)

Tämä virallinen ohje siis pohjaksi. Minulla oli kotipakastimessa mitälie katkaravun tai jättiravun pyrstöjä, joten nappasin ne kylmälaukussa mukaan (onneksi mökkimatka vain 20 min!). Valmiina oli myös paketillinen Yutaka -keittoaineksia, jonka kolmesta annospussista käytin yhden. Voita yhden ihmisen tarpeiksi ja inkivääriä sopivasti. Selkeää, eikö vaan :) Eli pehmeään voihin sekoitin kaikki muut ainekset.

Ravun pyrstöt annoin rauhassa sulaa, paistelin kypsäksi muurikalla ja asettelin kauniisti mummun perintölautaselle. Nokare voita vierelle. Itku, miten hyvää! Lämpimästi muuten suosittelen, että kun seuraavan kerran käyt K-ketjun ruokakaupassa, niin nappaa mukaasi ilmaisena tarjolla oleva K-Ruoka -lehti. Sisällöltään varteenotettava kilpailija hinnakkaille, kiiltäväkantisille ruokalehdille.

Varsinainen pääruokani koostui raakamakkaroista, Padrón -paprikoista ja broccolinista. Nämä kasvikset eivät tarvitse kuin hivenen oliiviöljyä, sormisuolaa ja mustapippurirouhetta. Sitten paistellaan niin, että ehkä ihan vähän kärtsähtävät, niin herkku on valmista.

Lankalauantaita olimme ystäväni kanssa sopineet viettävämme yhdessä. Alunperin ajatuksena oli osallistua kotikaupungin pääsiäistapahtumiin (asummehan Suomen pääsiäiskaupungissa), mutta tarkemmin ohjelmaa tutkailtuani totesin, että ei vaan nyt nappaa Sulo-sonnit tai puujalkakävelyt, joten helppoa oli houkutella ystäväkin mökkimaisemiin. Harmiksemme lauantain ilma ei vetänyt vertaa perjantaille ja niin oli kylmä, että osa ruuista piti syödä sisätiloissa. Toki kokkailu jatkui terassilla.

Ystäväni yllätti minut sekä leivoksilla, että juomatuliaisillaan. Kerrostalon kokoinen ennakkoluulo tömähti terassilleni ottaessani tämän tuliaisen vastaan. Omalla tavallaan juoma sopi pääsiäisteemaan. Tai niin me ainakin halusimme itsemme uskovan.

Niin tai näin, kakkua ja kuohuvaa iltapäivän kahvin sijaan. Yhteisymmärryksessä totesimme, että meistä kumpikaan tuskin tulee ei tule ostamaan tätä Valamon luostarin munkkien hengentuotetta. Puolimakeana ja viileän ilman viilentämänä tämä Valamon Kerubi (mikä nimi!) nielaistiin makean leivoksen kera.

Sitten kokkaus jatkukoon.

Halloumi-parsavartaat

vihreää parsaa

halloumijuustoa

sitruuna-balsamikastiketta

Ellet ole pitkäpinnainen, unohda varrastikut. Oikeasti hermo oli mennä, kun parsat napsahtelivat poikki ja juusto hajoili, miten sattui. Mutta siis, poista parsoista kuivat kantaosat, pätki sopivaan mittaan, viipaloi halloumi ja tikuta. Grillaa, kunnes pinta näyttää hyvältä. Jos parsat ovat kovin paksuja, voit halkaista ne tai esikeittää 1-2 minuuttia. Pieni purutuntuma parsoissa ei haittaa lainkaan. Mausta valmiit annokset balsamikastikkeella.

Kukaan ei ikinä olisi osannut arvata, en edes minä, mistä nappasin pääruuan reseptin. Olin kahlannut läpi monet pääsiäisteemaiset ruokalehdet ja sitten lopulta istuin töissä aamiaisella selaillen viimeisintä 7 Päivää -lehteä. Ja kyllä! Sieltä tämä löytyi kaikkien Kääk! -juorujen seasta :) Hämmentävää, mutta totta. Vähän enenmmän asiaa tutkittuani (=googlattuani) selvisikin, että ohje löytyy myös Koti&Keittiö -lehden arkistoista. Lehdet taisivatkin jossain vaiheessa kuulua samalle kustantajalle, mutta väliäkö sillä, tämä resepti on Seiskasta löydetty!

Dukkah-maustettu karitsankare

7 Päivää -lehti 2019 / Koti&Keittiö -lehti 2016

4-6 annosta

2 karitsan karetta

öljyä

Dukkah-mausteseos

2 rkl manteleita

2 rkl pistaasipähkinöitä

2 rkl seesaminsiemeniä

½ rkl juustokuminansiemeniä

½ rkl korianterinsiemeniä

1 tl suolaa

Valmista mausteseos paahtamalla mausteet (ei suolaa) kuivalla kuumalla pannulla. Jauha seos morttelissa hienoksi ja lisää suola.

Kahdelle ruokailijalle olin varannut yhden kareen, se oli riittävästi. Mausteseosta tein koko määrän, sillä käytin sitä pitkin pyhiä vähän yhteen, jos toiseenkin ruokaan. Se on niin hyvää! Alkuperäisessä ohjeessa lihan paistaminen oli tehty turhan monimutkaisesti, paistettu pintoja pannulla ja sitten jatkettu paistomittarin kanssa uunissa kypsentäen.

Äh, ollaan mökillä, joten muurikka hoitaa homman! Vähintään tunnin huoneenlämmössä olleet lihat leikataan kyljyksiksi, poistetaan kalvot ja muut mahdolliset epämääräisyydet. Sitten vaan nakataan muurikalle, dukkah -seosta yltympäriinsä ja paistellaan, kunnes on hyvä.

Minttu-jogurttikastike

paksua jogurttia

tuoretta minttua

suolaa

pippuria

Silputaan minttu ja sekoitetaan ainekset. Maustetaan ja maistellaan. Laitetaan jääkaappiin vetäytymään.

Karitsan kare nautittiin luottogrillivihannesteni (padrón-paprika ja broccolini) sekä minttu-jogurttikastikkeen kera. Kaiken päälle ripottelin vielä dukkahia.

Ja koska oli pääsiäinen, niin tietenkin jälkiruokana oli mämmiä. Ja tietenkin vaniljakastikkeen kera. Sekä tilkkanen Amarula -likööriä. Tietenkin.

Lauantain viinikattauksesta löytyi toinenkin vähän tuntemattomampi tuote. Rypäle vanha kunnon Cabernet Sauvignon, mutta tuottaja onkin kiinalainen. Greatwall Cabernet Sauvignon 2016 (14,99  €) on keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän karhunvatukkainen, kirsikkainen, herukkainen, kevyen luumuinen ja mausteinen. Sanoisin, että makumaailmaltaan hieman kevyemmän puolelle kallistuva. Kannattaa kuitenkin maistaa, harvinaisuutensa vuoksi ainakin, eikä tämä ole hinnallakaan pilattu.

Pääsiäispäivänä sain houkuteltua mökkikylään sisareni, jolta sain tuliaisiksi ihan perinteisiä pääsiäismunia. Tosin ilman sormuksia. Tunsimme itsemme hyyyyviiiiiin vanhoiksi todettuamme, että kyllä vaan ennen oli asiat niin paljon paremmin, kun sai niitä sormuksia, eikä turhanpäiväistä muovirihkamaa.

Lohi-avokadoleivät

Viini -lehti

6 kpl

6 viipaletta maalaisleipää

6 rkl tuorejuustoa

150 g kylmäsavulohta viipaleina

2-3 avokadoa

korianterin lehtiä

Siskolle tein aamiaiseksi näitä leipiä. Olipas tarkkaa, ruokalusikkamitta tuorejuustossa! No minä voitelin leivät juustolla (basilikalla maustetulla) ihan ilman mitään mittailuja.

Leivät paahdoin, koska vaan niin paljon pidän paahdetusta leivästä. Toinen syy oli se, että mielestäni maalaisleivän tai ihan minkä vaan leivän voi syödä paahtamatta, mikäli sen pääsee nauttimaan ihan todella tuoreena. Tämmöinen pari päivää syömistä odotellut leipä sen sijaan on parhaimmillaan paahdettuna. Makukysymyksiä! Eli ensin tuorejuustoa, sitten lohiviipaleita ja lopuksi avokadon viipaleita. Yksi avokado oli melko raaka ja kokeilin sitten ensimmäistä kertaa ikinä kypsentää sitä hieman muurikalla. Toimii!

Ja loistoleipähän tästä tuli! Erittäin herkullinen, erittäin helppo valmistaa. Reseptissä oli mukana viinivinkkikin, mutta kun tätä nautittiin aamiaiseksi, niin ihan kahvilla mentiin. MUTTA mikäli tarjoat leipiä tilanteessa, johon viinikin sopii, niin suositus on  uusiseelantilainen Waka Sauvignon Blank 2018 (10,98 €).

Toisena pääsiäispäivänä oli vähän rääppiäismeininki, kun äidin kanssa kokosimme grillin kautta lautaselle vähän kaikkea, mitä oli jäänyt jäljelle. Hyvää tuli!

Pari yötä olin mökillä ypöyksin. Tuntuu hassulta nyt, että ensimmäisinä vuosina en siellä yksin uskaltanut olla. Vilkas mielikuvitukseni kehitteli yhtä sun toista jännittävää. Nykyisin asian kanssa ei ole enää mitään ongelmaa. Nyt oli pimeää ja hiljaista, mökkinaapureista ei ollut häiriöksi. Itse asiassa näkö/kuuloetäisyydellä vain yhdellä mökillä oli pääsiäisenviettäjiä. Vastapäinen saari oli vielä hiljainen, koska jäät lähtivät vasta lopullisesti sunnuntain aikana. Tästä se kesä voi alkaa! -> linkki täydelliseen kesäbiisiin!