Pidän yleensä aina kuukauden kesäloman, enkä tykkää pilkkoa sitä lyhyempiin jaksoihin. Ensimmäinen lomaviikko kuluu yleensä siinä, että vaikka kroppa on poistunut toimistolta, niin pää ei. Vasta toisella viikolla pää seuraa perässä päin..... Pää pysyy lomalla toisen ja kolmannen viikon, neljännellä alitajunta alkaa jo työstämään töihin paluuta. Hidas hämäläinen pääni ei siis ehtisi lomalle kahdessa viikossa, siksi neljä.
Viimeisen työpäivän iltana kohotin lomalleni maljan Helsingin Clarionin huipulla Sky Room -baarissa. Näköalat ovat huikeat! Pääset todella irti arjesta, kun pää on melkein pilvissä.
Katutason terassi näytti sekin omalla urbaanilla tavallaan viihtyisältä, vaikkakin olikin kovin tyhjän oloinen. Rantojen näkymät ovat taasen olleet aina mieleeni.
Illallisen nautin Hietalahden torin kupeessa, legendaarisen Salven paikalla sijaitsevassa På Krokenissa. Ravintola on tullut tutuksi Hangon reissuilla, klik, mutta nyt siis myös Helsingissä.
Ravintolan sisustus oli selkeää ja kaunista. Asiakkaita melko vähän ja niistäkin kaikista kovaäänisin pariskunta sijoittui aivan viereeni. Välillä ihmettelen, että aikuisilla ihmisillä ei ole minkäälaista suodatinta ravintolakäyttäytymisensä suhteen. Nämäkin huuhtelivat toisilleen toisten asiakkaiden yli, kun toinen oli hakemassa ruokaa saaristolaispöydästä ja toinen istui paikallaan. Huoh.
Yhden ruokalajin illalliseni koostui Fish&Chips -annoksesta (19,90 €); 200 g turskanseläkettä, ranskalaisia, hernepyrettä, remouladekastiketta ja mallasetikkaa. Annos oli kaunis ja ihan perusookoo. Ei mitään suuria tuntemuksia, ei suuntaan tahi toiseenkaan.
Tyttäreni perheen kodin olohuoneen ikkunasta avautuvaan maisemaan en kyllä kyllästy koskaan! Näissä tunnelmissa kohti viimeistä yötä varakodisssa.
Aamiaisen nautin aivan kivenheiton matkan päässä, Hietalahden kauppahallin Robert´s Coffee -kahvilassa. Hyvä alku päivälle!
Yli 30 vuotta on työpaikkani ollut Punavuoressa, kahdessa eri osoitteessa. Kulmat ovat siis tutut, mutta tekemistä ja näkemistä silti aina riittää. Nyt mentiin teemalla kirkot ja kirpparit. Väliin sopivasti pieniä kauppoja, ruokaa ja museokäynti.
Kirkoista ensimmäisessä, joka vielä sijaitsee nykyistä toimistoani lähinnä eli Mikael Agricolan kirkossa en ollut koskaan käynyt sisällä. Nyt kävin. Olin siellä aivan yksin, joten sain kuljeskella ja tutkiskella kirkkoa tyystin rauhassa. Alttarin takana oleva punainen seinä oli hivenen yllättävä!
Johanneksenkirkko taas on tutumpi, siellä olen käynyt parissakin joulukonsertissa, mutta niissähän on aina niin paljon ihmisiä, että kirkko vähän niin kuin jää näkemättä. Nyt näkyi! Ja meininki oli reippaasti koristeellisempi, mitä Agricolan kirkossa.
Kirppareista ja vanhojen tavaroiden liikkeistä mainitsisin muutaman. Sepänkadulta löytyy Punavuoren Patina, josta onnistuinkin löytämään varsin mieleisen mekon kympillä.
Itsepalvelukirppiksen yhteydessä toimii myös pieni antiikkiliike ja sen tarjonta olikin laitettu kivasti esille.
Arvotavaroille löytyy omat vitriininsä ja tarjolla onkin huippumerkkejä laidasta laitaan Vuittonin käsilaukuista aina tähän Versacen koirankuppiin. Aivan PAKKO oli ottaa kuva vinkiksi kaikille koiraihmisille, että nyt olisi 900 euron astia tarjolla vain 390 eurolla! Koirallesi, jolla on jo kaikkea. Siis hei, 24 karaatin kultauksetkin vielä!
Kaivarin Kanuuna löytyy nykyään Vuorimiehenkadulta Ullanlinnasta ja toinen myymälä Töölöstä, Tykistönkadulta Töölöntorin kupeesta. Piipahdin, mutta ainahan ei mitään ostettavaa löydy, mikä onkin tavallaan ihan hyvä.
Jos mielit ihan mitä tahansa vanhaa tavaraa, niin silloin kannattaa ehdottomasti ottaa suunta Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan Fasaaniin.
Sillä mitä et täältä löydä, sitä et todennäköisesti tarvitse. Eli minä en tarvinnut mitään, mutta ihasteltavaa kyllä riittää yllinkyllin.
Korkeavuorenkadulla kelpaa kyllä kuljeskella enemmänkin, tarjolla on niin muotia kuin sisustustakin. Jokaiseen makuun!
Viehättävä liike on kooPérnu, joka myy sekä ranskalaista vintagea, että myös uusia laadukkaita ranskalaisia kodintuotteita. Minä ostin sieltä kotiin saippuan, jonka valitsemiseen menikin aikaa, kun piti tuoksutella kaikki vaihtoehdot läpi!
Lounaalle poikkesin italialaishenkiseen Ventunoon, sekin Korkeavuorenkadulla. Ravintolan sisustus oli miellyttävän selkeä ja kaunis.
Näin heinäkuussa ravintolassa ei ollut tarjolla varsinaista lounasta, joten tarjoilijan suosituksesta valitsin listalta Garganelli al Ragú'n eli haudutettu härkä ragú, paahdettua mantelia ja gremolataa (22 €). Liha oli aivan täydellisen mureaa ja suussasulavaa, kuten vain pitkään haudutettu laadukas liha voi ollakin. Ehkä hivenen raskas ateria lähes helteiseen kesäpäivään, sitä olisin voinut vähän miettiä ennen tilaamista.
Juoman osalta annoin osaavan henkilökunnan antaa suosituksensa ja on todettava, että tähän en itse kyllä olisi päätynyt. Italialainen Corte Manzini L'acino Lambrusco on valmistettu rypäleistä, jotka on saatu tilan vanhimmista, jo 65-vuotiaista köynnöksistä. Punamarjainen, kevyen kuplainen juoma on monipuolinen ruokaviini, joka sopii jopa riistaruokien kanssa.
Päivän päätteeksi vielä vierailu Designmuseossa, joka sijaitsee Korkeavuorenkadulla aivan ravintola Ventunon vieressä ja Johanneksenkirkkoa vinosti vastapäätä.
Utopia nyt - Kertomus suomalaisesta muotoilusta -näyttely onkin ollut esillä jo pari vuotta, joten sen olen nähnyt pariinkiin kertaan. Jos et ole nähnyt, suosittelen käymään, sillä esillä on paljon tuttuja suomalaisia designesineitä vuosikymmenten varrelta.
Tämän kevään ja kesän päänäyttely Designmuseossa on Secret Universe - Maailmojen salat, joka esittelee muotoilustudio COMPANYn Aamu Songin ja Johan Olinin tuotantoa yli kymmenen viime vuoden ajalta. Lisää tietoa näyttelystä löydät linkin takaa.
Tähän päättyi kahden viikon Helsinki-leikki. Tämän jälkeen lomalle ja kohti uusia retkiä.
