Kaksi asiaa pääsiäisestä

Mitkä kaksi ruokaan liittyvää asiaa sinulle tulee ensimmäisenä mieleen pääsiäisestä? Minulle tulee mieleen karitsa ja mämmi. Ehkä myös sitruuna. Ja kun nämä kaikki osuivat silmiini yhdessä ja samassa reseptissä, niin viikonlopun ruokasuunnitelmat olivat sillä selvät.

Pääsiäispyörykät ja sitruunapasta

Glorian Ruoka&Viini 3/2020

4-6 annosta

3 salottisipulia

1 dl persiljaa hienonnettuna

2 tl korianterinsiemeniä rouhittuna

600 g karitsanjauhelihaa

1½ dl mämmiä

1½ tl suolaa

½ tl mustapippuria myllystä

2 rkl öljyä paistamiseen

Persilja vaihtui lehtipersiljaan, sitä kun kotona oli jo valmiina ja jauhelihaa oli noin 100 g vähemmän. Muuten mentiin, kuten ohje ohjeisti. Kuori ja hienonna sipulit. Hienonna persilja ja rouhi korianterinsiemenet.

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi pyörykkätaikinaksi ja pyörittele kostutetuin käsin pulliksi. Sain aikaiseksi noin 30 pyörykkää. Itse en lihapullia tehdessä kostuta käsiä vedellä, vaan oliiviöljyllä. Jotenkin olen vain mieltynyt siihen tapaan enemmän.

Paista pyörykät pannussa muutamassa erässä. Ruskista pyöryköihin kuumassa öljyssä paistopinta, säädä sitten lämpöä pienemmälle ja jatka kypsentämistä 5-10 minuuttia eli kunnes pullat ovat mehevän kypsiä. Ihan näin tämä ei minulla sujunut. Pullat jysähtivät pannuun kiinni ja ensimmäinen paistoerä oli esteettisesti epäonnistunut ja hajoili miten sattui. Loput paistoin voissa ja se sujui paremmin. Todennäköisesti vika oli öljyssä. Tai pannussa. Tai minussa.

Sitruunapasta

4 annosta

400 g tagliatellepastaa

1 luomusitruuna

1 dl parmesaania raasteena

50 g voita 

1 tl suolaa

½ tl mustapippuria myllystä

1 dl persiljaa hienonnettuna

Ei ollut tagliatellea, mutta oli vuonna 2014 vanhaksi mennyttä spagettia. Joka siis oli aivan täysin käyttökelpoista! Tämähän on asia, josta aina jaksan jauhaa, älkää heittäkö niin sanotusti vanhaksi menneitä ruokatarvikkeita pois tarkistamatta, ovatko ne käyttökelpoisia vaiko eivät. Mihin nyt kuiva pasta voisi pahentua? Keitä tuore tai vanha pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Raasta sitruunan keltainen kuoriosa ja purista mehu. Muistathan aina käyttää luomusitruunaa ainakin silloin, kun käytät sen kuorta. Luomusitruunakin pitää vielä pestä kuumalla vedellä ja harjalla. Raasta parmesaani. Minulla oli valmista raastetta (yllättäin ylimennein päiväyksin, mutta täysin kunnossa sekin), mutta lisäksi raastoin ihan tuoretta.

Sekoita voi kattilassa. Lisää kuoriraaste, mehu, parmesaari, suola ja pippuri.

Kaada kastike valutetun pastan joukkoon. Lisää lihapullat, koristele persiljasilpulla. Ja minä lisäsin päälle vielä hitusen parmesaaniraastettakin.

Annos oli erittäin herkullinen! Mämmi toi lihapulliin makoisaa mehevyyttä ja sitruuna pastaan kevättä. Vai oliko se kevään tuoja kenties aurinko?

Viini lasissa oli sitä, mitä viikonlopusta oli pullon pohjalle jäänyt eli sitä ei mitenkään suunnitellusti oltu sovitettu ruuan kanssa. Aina ei tarvitse. Australialaisen Hewitsonin Le Secateur 2018 (17,99 €), täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkahilloinen, mustikkainen, vadelmainen, hennon vaniljainen. Shiraz, kuten Syrah tuolla maailman kantilla kirjoitetaan. Ja sopii mm. karitsalle! Minun mielestäni varsin käypänen viini, mutta Viinilehti antaa vain kolme tähteä (laadukas ja hyvin tehty) ja moittii liian kalliiksi. Pöh.

Sitruunainen sunnuntai

Silmiini oli osunut ohje sitruunakekseistä. Itse asiassa useammistakin. Pehmeistä ja vähän sitkeistä sitruunakekseistä. Halusin niin kovasti tehdä niitä! Vaan onko mitään järkeä tehdä niitä vain itselle? Tunnen niin itseni, söisin koko satsin muutamassa päivässä. Ei järjen hiventä, mutta kun pakko oli päästä niitä tekemään, niin ajattelinkin viedä keksit toimistolle yllätykseksi.  Siispä keksien tekoon talvisen sunnuntain ratoksi.

Sitkeät sitruunakeksit

meilläkotona.fi

35 kpl (minä sain 48 kpl)

7 dl vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

½ tl leivinjauhetta

250 g voita

4 dl sokeria

1 muna

½ tl vaniljauutetta (valinnainen)

1 luomusitruunan kuori raastettuna

4 rkl sitruunamehua (tuli tuosta yhdestä sitruunasta)

Lisäksi

½ dl sokeria keksien pinnalle

Voita ja sokeria, pakko tulla hyvää! Vatkaa pehmeä voi sokerin kanssa vaaleaksi vaahdoksi, lisää muna ja vatkaa hyvin.

Pese sitruuna kuumalla vedellä huolellisesti (vaikka olisikin luomu) ja raasta kuori voi-sokerivaahdon joukkoon. Kuvassa ehdottomasti paras ikinä raastin tähän puuhaan! Purista sitruunan mehu joukkoon ja lisää vaniljauute.

Sekoita keskenään jauhot, sooda ja leivinjauhe. Lisää seos voi-sokerivaahtoon ja sekoita tasaiseksi.

Ota taikinasta noin ruokalusikallisen kokoisia nokareita ja pyörittele ne palloiksi. Pyöritä vielä lautasella, jossa on sokeria. Laita leivinpaperille ja litistä hieman. Jätä kekseille vähän kohoamisvaraa ja paista 175 asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Kuten kuvasta näkyy, älä ihmettele, sillä keksien väri ei juurikaan paiston aikana muutu, mutta ei tarvitsekaan, sillä silloin ne pysyvät sitkeinä ja vähän kosteina.

Äh, miten hyviä. Liian hyviä. Minä niin kerään pisteet kotiin toimistolla! Tosin näistä ei tullut lainkaan sen näköisiä, mitä ohjeessa. Seuraavaa kertaa ajatellen pitää muistaa, että litistää taikinapalloja hieman vähemmän. Silloin sisus pysyy vieläkin kosteampana, nämä omat tekeleeni olivat ehkä liian littania.

Mutta hyvin tekivät kauppansa! Ei mennyt kuin hetki, kun nämä lähes viisikymmentä keksiä olivat kadonneet parempiin suihin. Ja mikä parasta, eivät siis kertyneet meikäläisen vyötärölle!