lauantai 30. joulukuuta 2017

Remontin välikaronkka

Takana on melkoinen vuosi. Sydämen lisäksi on remontoitu taloakin oikein isolla kädellä. Ehkä jossain vaiheessa kirjoitan remontinkin vaiheista lisää, toistaiseksi se on vaan jäänyt. Nyt on kuitenkin se tilanne, että ulkokuoren ja alakerran lisäksi yläkerrasta on kylpyhuone uusittu ja ehkä tulevan kevään myötä makuuhuoneetkin tulevat kuntoon. Suurimmat (ja kalleimmat) asiat on siis nyt hoidettu, joten oli todellakin syytä järjestää välikaronkka viikkoa ennen joulua. Näillä kemuilla halusin kiittää perhettä ja lähimpiä ystäviä niin talkooavusta, kuin henkisestäkin tuesta kuluneen vuoden aikana.



Kaikki alkaa suunnittelusta. Kolmisenkymmentä henkeä kutsuin ja halusin tarjota heille seisovasta pöydästä helppoja ja herkullisia ruokia, joiden syömiseen ei tarvittaisi ruokailuvälineitä (=vähemmän tiskiä). Usein piirrän suunnitelmani vihkoon. Tosin olen niin paska piirtäjä, että kuvaa ei lisäkseni ymmärrä kukaan muu :) Samalla saa vähän hahmoteltua kattausta, astiatarvetta ja ylipäätänsäkin sitä, että paljonko asioita pöytään mahtuu. Alkuperäisestä suunnitelmasta pudotin vielä juhlapäivänä pari juttua pois. Liika on liikaa, vähemmän on enemmän ja mitä niitä muita perusteluja onkaan, kun aika vaan loppuu kesken......


Menu valmistui ajallaan ja sisälsi sekä tuttuja ja hyväksitodettuja herkkuja, että tietenkin muutamia uusia kokeiluja.



Tutuista ja turvallisista valmistin kaksi pellillistä sienipiirakkaa, joka ei petä koskaan. Ohjeen parhaaseen sienipiirakkaan ikinä löydät täältä, klik. Tällä kertaa kaivelin piirakkaan pakastimen syövereistä mm. lampaankääpää ja punikkitatteja.


Toinen hittileipomukseni on focaccia, jonka ohje puolestaan löytyy täältä, klik. Muita suolaisia tarjottavia olivat äitini leipoma hämäläinen näkkileipä, ohje tässä, klik.

Näkkileivän kanssa tarjosin kahta eri levitettä. Pestolla maustettua tuorejuustoa sekä tattivoita, johon saat ohjeen tässä.

Tattivoi

500 g tatteja (kaikki tatit käyvät)
250 g voita
2 rkl vaaleaa balsamicoa
1 silputtu valkosipulin kynsi
tuoretta timjamia 
suolaa


Paista tatteja 50 g voinokareen kera, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää timjami, valkosipuli sekä balsamico ja jatka paistamista hetki. Siirrä tattiseos monitoimikoneen kulhoon ja soseuta tahnaksi. Lisää loppu voi ja pyöräytä koneella tasaiseksi. Maista ja mausta suolalla. Sekoita ja purkita pehmeänä. Tattivoi säilyy hyvin ainakin pari viikkoa jääkaapissa, ellei jopa pidempään.


Luojan tähden mikä herkku! Tattivoita tuli reilusti, pari purkillista, joten ellei sinulla ole kolmeakymmentä henkeä pöydän ääressä, niin vähempikin riittää. Meillä tästä kului juhlissa vain tämä kuvassa oleva lasipurkillinen eli noin puolet koko määrästä.

Nyhtökanalla täytetyt quesadillat olivat tyttäreni "tekosia". Ja koska on kyse tyttärestäni, ei tietenkään ole mitään ohjetta. Hän kuitenkin marinoi broilerin rintafileitä, paistoi ne, nyhti. Maustoi ja paistoi. Lisänä paprika-sipuliseosta, juustoraastetta, pestoa ja varmaan vielä vaikka jos mitä. Kuvaakaan ei ole, mutta hyvin maistuivat vieraille. Vähän ideaa siitä, mistä oli kyse, löydät täältä, klik.


Varsinainen hitti tuli kuitenkin yhdistelmästä sinihomejuusto ja vihreät kuulat. Ennakkoluuloisuutta oli kyllä pöydän ääressä havaittavissa, mutta sekä he, jotka eivät pidä vihreistä kuulista, mutta rakastavat sinihomejuustoa, että he, joiden tunteet ovat täysin päinvastaiset, ihastuivat näihin. Helppo puheenaihe valmistettavaksi illanistujaisiin! Et tarvitse muuta kuin rasiallisen vihreitä kuulia ja maukasta homejuustoa. Se on siitä! Onko se edes resepti?


Jouluiseen pöytään sopii vihreiden kuulien lisäksi tietenkin myös tuoreet taatelit. Tässä ne on täytetty mantelitahnalla ja ohje löytyy täältä, klik.



Vihreiden kuulien ja taateleiden kautta jo vähän siirrytäänkin makealle puolelle. Muuta makeaa edustivat Pandan konvehdit ja salmiakki-suklaakeksit. Keksejähän valmistin jo koe-erän aikaisemmin ja ohjeen niihin löydät täältä, klik. Tuplasatsista tein 60 keksiä eli vähän alkuperäistä ohjetta enemmän.


Jälkiruokien suosikiksi osoittautui banoffee. Pahoittelut heille, jotka eivät herkkua ehtineet saamaan! Tai joutuivat tyytymään nokareeseen kaverin lautaselta. Tyttäreni kokosi kulhollisen tätä huikeaa herkkua. Kermavaahtoa, banaania, itsetehtyä kinuskia, piparimuruja, pieniä marenkeja, vadelmia. Slurps! Banoffeeta on tehty aiemminkin, pienemmässä mittakaavassa. Ohje löytyy täältä, klik.




Päätin sitten tehdä myös boolia, vaikka tiedän niiden vaarallisuuden. Innoittajana tähän oli tuo alla olevassa kuvassa oleva, Me Naiset -lehdessä julkaistu ohje. Pakko myöntää, että tässä Happyhamsterin katse kiinnittyi ensisijaisesti tuohon  komeaan Riihimäen Lasin purkkiin ja siitä se sitten lähti.


Ohje vaan oli hivenen moniselitteinen. Tarkoitetaanko inkiväärioluella inkivääriolutta vaiko ginger alea, jota myös inkivääriolueksi kutsutaan? Tarkoitetaanko glögillä alkoholillista vaiko holitonta versiota? Muut ainekset olivat täysin ymmärrettäviä, mutta näillä kahdella on kuitenkin melkoinen vaikutus boolin koostumukseen. Surffailin netissä ja otin jopa yhteyttä Alkon neuvontaan, näitä kaikkia yhdistellen päädyin siihen, että glögi on holitonta ja inkivääriolut ginger alea. Giniä lurautettiin joukkoon roimasti enemmän. Asia, jonka varsinkin vävypoikani tunsi otsalohkossaan seuraavana päivänä. Anoppi pyytää anteeksi!


Inkivääri-glögibooli
10 annosta

1 l vaaleaa glögiä
1 l inkivääriolutta eli nyt ginger alea
1½ dl giniä (ei riitä mihinkään tämmöinen määrä)
½-1 l glögiä jääpaloiksi pakastettuna (en tehnyt)
sitruunaa
tuoretta minttua

Sekoita nesteet ja laita kylmään. Ennen tarjoilua lisää jäitä (jos on), sitruunaviipaleita ja reilusti minttua. Minulla oli pakastettuja sitruunaviipaleita jääpalojen sijaan. Toimivat oikein hyvin. Mietin, että näistä aineksista voisi boolin sijaan tehdä myös jouluisen drinkin. Puolet glögiä, puolet ginger alea ja sitten 2-4 cl giniä. Siinä se ois, jouludrinksu.



Myös piha sai siskoni avustuksella juhlavan ilmeen ulkotulilla ja puihin ripustetuilla joulupalloilla. Pieniä kuusia olin hakenut äidin pihapiiristä. Ihan luvalla!

Seuraavaksi kuvia upeasta kukkaloistosta, jolla ystäväni minua muistivat, vaikka kuinka olin sanonut, että mitään ei tarvitse tuoda.....





Kiitos teille kaikille rakkaille, jotka olivat juhlassa mukana. Ehkä teen tästä perinteen. En siis remonttiperinnettä, vaan joulunalusperinteen :) Mutta kaikki hauska loppuu aikanaan ja jäljelle jää muistojen lisäksi vain tiskit......


torstai 28. joulukuuta 2017

Mitäh? Lapsi täytti kolkyt


Näinhän tässä on sitten päässyt käymään, että kuopuksenikin saavutti 30 vuoden iän jo lähes kaksi kuukautta sitten. Hän näyttää edelleen 15 -vuotiaalta ja joutuu jopa apteekissa todistamaan ikäänsä. Nauttikoon kuitenkin nyt, vielä se tulee hänellekin aika, kun papereita ei kysellä!

Ravintola Aunessa lounaalla


Tätä merkittävää tapahtumaa lähdimme koko suvun voimin juhlimaan Turkuun. Kaksiosainen tapahtuma alkoi perheen ja lähisuvun yhteisellä lounaalla ravintola Aunessa. Kodikas gastropub ihastutti meidät kaikki ruualla, miljööllä ja ennenkaikkea PALVELULLA!


Alkuun jokaisesta pöydästä löytyi ravintolan valikoimista koottu tapaslajitelma. Oi, mitä herkkuja! Kaikki tuli tarkkaan syödyksi ja jos johonkin pöytään oli jotain jäämässä, niin naapuripöytäläiset sen nappasivat. Tästäkin syystä oli todella mainiota, että seurueellamme oli käytössä oma viiden pöydän tila......


Pääruuat olimme tilanneet etukäteen, jokaiselle mieltymystensä mukaan. Lautaseltani löytyi seurueemme ehdottomasti suosituin valinta eli Kolmen juuston burgeri (16 €). 180 g naudan jauhelihapihvi, Mustaleimaa, cheddaria ja Castelloa. Sekä täydellisen rapeita perunaveneitä. Slurps!


Naapuripöytäläisten kanssa nautin loistavan Malbecin, siitä tämä kuva muistutuksena. Parlez Vous Malbec Ranskasta, 100% Malbec. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karhunvatukkainen, mustaherukkainen, mansikkainen, hennon hilloinen, lakritsainen ja jälkimaussa mausteisuutta. Ikävä kyllä löytyy ainoastaan ravintolamyynnistä, maahantuojana Hartwa-Trade Oy. Yritän painaa etiketin aivojeni sopukoihin tai sitten lähetän painostusviestejä maahantuojalle, jotta tämä löytyisi joskus Alkon hyllystä.





Ruokailun jälkeen siirryimme ravintolan etuosan viihtyisään baariin nauttimaan vielä lasillisista sekä muuten vallan erinomaisesta Irish Coffeesta! Ja kuten alkuun jo mainitsin, Aune on erittäin kotoinen, olohuonemainen ravintola. Sisustus tukee tätä tunnelmaa ja meitä perheen tavarankerääjiä ja kierrättäjiä viehätti kovasti se, miten vanhoja esineitä oli hyödynnetty sisustuksessa. Veikkaan vahvasti, että tästä tulee meidän uusi suosikkiravintolamme Turussa!


Iltabileet ystäville (perhe ja suku edelleen mukana) olivat juhlapäivän toinen osio. Tätä varten oli varattu toisesta ravintolasta tilat ja tyttäreni oli itse valmistanut tarjottavat noin 40 hengelle. Hän muistutti, että varmasti mainitsen, miten sekä minä, että siskoni miehensä kanssa saavuimme jo edellisenä iltana heille kotiin ruokatalkoisiin, mutta kyllähän päivänsankari itse oli pääkokkina!



"Tilaustyönä" tyttäreni oli pyytänyt mummiltaan hämäläistä näkkileipää ja kummisedältään kotijuustoa. Paolan pastasalaatti, couscous-salaatti sekä halloumi-vihersalaatti tehtiin talkoilla. Reseptit löydät linkkien takaa.


Kakkujen osalta talkooväki astui syrjään ja antoi mestarille tilaa. Tyttäreni tekee taivaallisia kakkuja, niin suolaisia kuin makeitakin. Suolaisina pöydässä oli härkä- ja lohikakut. Kuvassa kukin koristeltu graavilohikakku. Reseptejä näihin ei luonnollisestikaan ole, koska kakut syntyvät usein vähän fiilispohjalta, eikä mitään kirjoiteta muistiin.


Ja tässä lähikuva vadelma-valkosuklaakakun koristeluista. Kakku oli vähintäänkin niin herkullinen, miltä näytti!

Sen haluan vielä mainita, että pöytää koristavat ilmapalloasetelmat oli hankittu Uskomattomasta Pallopuodista. Pallot kestivät juhlien tuoksinassa hyvin ja tyttäreni kierrätti ne vielä toisiinkin juhliin. Pallokimput päätyivät ystävän lapsen syntymäpäiväjuhliin ja numeropallot löysivät tiensä FB-sivuston kautta tuntemattoman kolmekymppisen syntymäpäiväjuhliin seuraavana viikonloppuna.

Yöpaikkana Scandic Julia

Meitä oli iso joukkio, joka yöpyi Scandic Juliassa. Myös tyttäreni ja hänen puolisonsa, niin sitten pääsimme nauttimaan vielä seuraavana aamuna yhteisestä aamiaisesta. Tosin perheemme baarikärpäset olivat kovin väsyneitä...... Mutta meille varttuneemmalle väelle kyllä pekonit ja munakkaat maistuivat!



Huoneet olivat viihtyisät ja varsinkin minulle osui huikea näköala. Yleiset tilat olivat valitettavan kulahtaneita. Lasten leikkinurkkauksen lelut kuluneita ja rikkinäisiä. Aulan nojatuolien pinnat rikkinäisiä. Ehkä niille olisi jo syytä tehdä jotain!

Juhlat juhlittiin onnistuneesti ja yritän edelleen totutella ajatukseen siitä, minkä ikäisiä lapseni todella ovat.......

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

22 tuntia laineilla

Tykkään tanssia. Välillä kotona laitan musiikin täysille ja tanssin. Yksin. Musiikkia laidasta laitaan. Poppia, räppiä, discoa. Tarkennettuna vielä etupäässä nuoruuden discoa 70-luvulta, suomipoppia ja kotimaista räppiä. Musiikkimakuni on ehkä vähän outo sekoitus uutta ja vanhaa, ulkomaista ja kotimaista, mutta mitäpä siitä. Tykkään myös ns. oikeista tansseista. Valitettavasti vaan tanssimahdollisuuksia ei kotikaupungissa ole. Nuorille on omat paikkansa, mutta se tarkoittaa siis t-o-d-e-l-l-a nuoria, oman ikäiseni suuntaavat karaokekuppiloihin, jos nyt ylipäätänsä jaksavat vääntäytyä ihmisten ilmoille. Inhoan karaokea yli kaiken, mutta kun joskus vaan on pakko päästä ulos, niin sieltähän sitä itsensä löytää, kun muutakaan ei ole.

Lähdettiin sitten ystävän kanssa marraskuun lopulla laivalle, Silja Europalle. Oikein perinteiselle 22 tunnin risteilylle Tallinnaan ja takas. Mielessä hyvä ruoka, hyvä musiikki ja tanssi. Katsotaan, miten kävi!

Aloitimme reissumme Wanhan Sataman Lakritsi- & Salmiakkifestivaaleilta. Niille festareille ei sitten toista kertaa tarvitsekaan mennä. Järjetön tungos, älytön jonotus ennakkoon ostetuista lipuista huolimatta. Yhtäkään kuvaa en pystynyt ottamaan, yhtäkään ostosta en tehnyt. Maistiaisia sentään onnistuin saamaan, vaikkakaan en pystynyt itse määrittelemään, mihin suuntaan kuljen, vyöryvä ihmismassa hoiti sen puolestani. Kirjaimellisesti virta vei. Se sitten siitä.



Ennen laivan lähtöä siskoni tutustutti meidät Huutokonttorin Kanttiiniin. Loistava sijainti matkalla Länsiterminaaliin. Ja aivan mahtava paikka kaikenkaikkiaan! Sisälläni asuva ja ajoittain vallan ottava Happyhamster lähes hurmioitui paikan sisustuksesta! Aivot eivät ehtineet rekisteröidä kaikkea, mitä silmät ahmivat. Tänne on tultava uudelleen!


Laivalla söimme illallisen italialaishenkisessä Tavolata -ravintolassa. Rentoa, jokaiselle sopivaa, ei mitään fine dining -meininkiä.


Itselläni alkuruokana kevyesti savustettuja kampasimpukoita, sardelliaiolia, pecorinoa sekä fenkolia (14 €).  Rakastan kampasimpukoita ja pettymykseni olikin melkoinen, kun niitä ei tästä annoksesta löytynyt kahta enempää. Maut kyllä kohdillaan, mutta......


Pääruokana hummeririsotta ja scampia (24 €). Ihan perusookoo, ei mitään suuria tunteita suuntaan taikka toiseen. Tosin totesimme, että kumpikin meistä valmistaa itse mehevämmän risoton. Annos oli kyllä erittäin kaunis!



Usein jälkiruoka kruunaa aterian. Niin myös tälläkin kertaa. Ja katsokaa, miten kauniisti rakennettu annos! Pannacottaa ja marinoituja vadelmia (10 €).

Kokonaisuutena palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, ruuan taso jätti hieman toivomisen varaa. Illalliseni lasku oli 64,90 € sisältäen kolme ruokalajia ja kaksi lasillista viiniä, ihan kohtuuhintaista siis.


Illan showsta vastasi Jukka K eli riihimäkeläinen dragartisti Jukka Kuronen, joka voitti Miss Drag Queen -kilpailun vuonna 2001. Useat Jukan showt olen vuosien varrella nähnyt, eikä tämäkään tuottanut pettymystä. Muuten ilta oli tanssillisesti melko ankea, eikä lähtöä siivittäneet toiveet toteutuneet siltä osin. Noh, saimmepa sentään hyvää ruokaa, eikä niskatukka lässähtänyt tanssinrytkeen nostattamasta hiestä. Tämä lienee sitä positiivista ajattelua?



Paluumatkan lounas vetäistiin mutkattomasti lyhyen kaavan mukaan laivan Grill House -ravintolassa.



Grill House Burger 200 grammaisella grillatulla naudan jauhelihapihvillä, lisukkeina pekonia, BBQ-majoneesia, Monterey Jack -juustoa, suolakurkkua, tomaattia sekä maalaisranskalaiset (18 €). Plus extramajoneesit :)


Länsisatamaa kohti saavuttaessa saimme vielä tunnin verran nauttia Jukka K:n showsta. Nyt teemana kotimaiset nais- ja miesartistit. Kuvassa Jukan tulkinta Paula Koivuniemestä.

Että sellainen reissu. Ei mikään hukkareissu, mukavaahan meillä aina on! Parhaat tanssit on kuitenkin edelleen kotona. Yksin. Onpahan showta koiranulkoiluttajille, koska verhoja ei ole, eikä tule :)