lauantai 30. joulukuuta 2017

Remontin välikaronkka

Takana on melkoinen vuosi. Sydämen lisäksi on remontoitu taloakin oikein isolla kädellä. Ehkä jossain vaiheessa kirjoitan remontinkin vaiheista lisää, toistaiseksi se on vaan jäänyt. Nyt on kuitenkin se tilanne, että ulkokuoren ja alakerran lisäksi yläkerrasta on kylpyhuone uusittu ja ehkä tulevan kevään myötä makuuhuoneetkin tulevat kuntoon. Suurimmat (ja kalleimmat) asiat on siis nyt hoidettu, joten oli todellakin syytä järjestää välikaronkka viikkoa ennen joulua. Näillä kemuilla halusin kiittää perhettä ja lähimpiä ystäviä niin talkooavusta, kuin henkisestäkin tuesta kuluneen vuoden aikana.



Kaikki alkaa suunnittelusta. Kolmisenkymmentä henkeä kutsuin ja halusin tarjota heille seisovasta pöydästä helppoja ja herkullisia ruokia, joiden syömiseen ei tarvittaisi ruokailuvälineitä (=vähemmän tiskiä). Usein piirrän suunnitelmani vihkoon. Tosin olen niin paska piirtäjä, että kuvaa ei lisäkseni ymmärrä kukaan muu :) Samalla saa vähän hahmoteltua kattausta, astiatarvetta ja ylipäätänsäkin sitä, että paljonko asioita pöytään mahtuu. Alkuperäisestä suunnitelmasta pudotin vielä juhlapäivänä pari juttua pois. Liika on liikaa, vähemmän on enemmän ja mitä niitä muita perusteluja onkaan, kun aika vaan loppuu kesken......


Menu valmistui ajallaan ja sisälsi sekä tuttuja ja hyväksitodettuja herkkuja, että tietenkin muutamia uusia kokeiluja.



Tutuista ja turvallisista valmistin kaksi pellillistä sienipiirakkaa, joka ei petä koskaan. Ohjeen parhaaseen sienipiirakkaan ikinä löydät täältä, klik. Tällä kertaa kaivelin piirakkaan pakastimen syövereistä mm. lampaankääpää ja punikkitatteja.


Toinen hittileipomukseni on focaccia, jonka ohje puolestaan löytyy täältä, klik. Muita suolaisia tarjottavia olivat äitini leipoma hämäläinen näkkileipä, ohje tässä, klik.

Näkkileivän kanssa tarjosin kahta eri levitettä. Pestolla maustettua tuorejuustoa sekä tattivoita, johon saat ohjeen tässä.

Tattivoi

500 g tatteja (kaikki tatit käyvät)
250 g voita
2 rkl vaaleaa balsamicoa
1 silputtu valkosipulin kynsi
tuoretta timjamia 
suolaa


Paista tatteja 50 g voinokareen kera, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää timjami, valkosipuli sekä balsamico ja jatka paistamista hetki. Siirrä tattiseos monitoimikoneen kulhoon ja soseuta tahnaksi. Lisää loppu voi ja pyöräytä koneella tasaiseksi. Maista ja mausta suolalla. Sekoita ja purkita pehmeänä. Tattivoi säilyy hyvin ainakin pari viikkoa jääkaapissa, ellei jopa pidempään.


Luojan tähden mikä herkku! Tattivoita tuli reilusti, pari purkillista, joten ellei sinulla ole kolmeakymmentä henkeä pöydän ääressä, niin vähempikin riittää. Meillä tästä kului juhlissa vain tämä kuvassa oleva lasipurkillinen eli noin puolet koko määrästä.

Nyhtökanalla täytetyt quesadillat olivat tyttäreni "tekosia". Ja koska on kyse tyttärestäni, ei tietenkään ole mitään ohjetta. Hän kuitenkin marinoi broilerin rintafileitä, paistoi ne, nyhti. Maustoi ja paistoi. Lisänä paprika-sipuliseosta, juustoraastetta, pestoa ja varmaan vielä vaikka jos mitä. Kuvaakaan ei ole, mutta hyvin maistuivat vieraille. Vähän ideaa siitä, mistä oli kyse, löydät täältä, klik.


Varsinainen hitti tuli kuitenkin yhdistelmästä sinihomejuusto ja vihreät kuulat. Ennakkoluuloisuutta oli kyllä pöydän ääressä havaittavissa, mutta sekä he, jotka eivät pidä vihreistä kuulista, mutta rakastavat sinihomejuustoa, että he, joiden tunteet ovat täysin päinvastaiset, ihastuivat näihin. Helppo puheenaihe valmistettavaksi illanistujaisiin! Et tarvitse muuta kuin rasiallisen vihreitä kuulia ja maukasta homejuustoa. Se on siitä! Onko se edes resepti?


Jouluiseen pöytään sopii vihreiden kuulien lisäksi tietenkin myös tuoreet taatelit. Tässä ne on täytetty mantelitahnalla ja ohje löytyy täältä, klik.



Vihreiden kuulien ja taateleiden kautta jo vähän siirrytäänkin makealle puolelle. Muuta makeaa edustivat Pandan konvehdit ja salmiakki-suklaakeksit. Keksejähän valmistin jo koe-erän aikaisemmin ja ohjeen niihin löydät täältä, klik. Tuplasatsista tein 60 keksiä eli vähän alkuperäistä ohjetta enemmän.


Jälkiruokien suosikiksi osoittautui banoffee. Pahoittelut heille, jotka eivät herkkua ehtineet saamaan! Tai joutuivat tyytymään nokareeseen kaverin lautaselta. Tyttäreni kokosi kulhollisen tätä huikeaa herkkua. Kermavaahtoa, banaania, itsetehtyä kinuskia, piparimuruja, pieniä marenkeja, vadelmia. Slurps! Banoffeeta on tehty aiemminkin, pienemmässä mittakaavassa. Ohje löytyy täältä, klik.




Päätin sitten tehdä myös boolia, vaikka tiedän niiden vaarallisuuden. Innoittajana tähän oli tuo alla olevassa kuvassa oleva, Me Naiset -lehdessä julkaistu ohje. Pakko myöntää, että tässä Happyhamsterin katse kiinnittyi ensisijaisesti tuohon  komeaan Riihimäen Lasin purkkiin ja siitä se sitten lähti.


Ohje vaan oli hivenen moniselitteinen. Tarkoitetaanko inkiväärioluella inkivääriolutta vaiko ginger alea, jota myös inkivääriolueksi kutsutaan? Tarkoitetaanko glögillä alkoholillista vaiko holitonta versiota? Muut ainekset olivat täysin ymmärrettäviä, mutta näillä kahdella on kuitenkin melkoinen vaikutus boolin koostumukseen. Surffailin netissä ja otin jopa yhteyttä Alkon neuvontaan, näitä kaikkia yhdistellen päädyin siihen, että glögi on holitonta ja inkivääriolut ginger alea. Giniä lurautettiin joukkoon roimasti enemmän. Asia, jonka varsinkin vävypoikani tunsi otsalohkossaan seuraavana päivänä. Anoppi pyytää anteeksi!


Inkivääri-glögibooli
10 annosta

1 l vaaleaa glögiä
1 l inkivääriolutta eli nyt ginger alea
1½ dl giniä (ei riitä mihinkään tämmöinen määrä)
½-1 l glögiä jääpaloiksi pakastettuna (en tehnyt)
sitruunaa
tuoretta minttua

Sekoita nesteet ja laita kylmään. Ennen tarjoilua lisää jäitä (jos on), sitruunaviipaleita ja reilusti minttua. Minulla oli pakastettuja sitruunaviipaleita jääpalojen sijaan. Toimivat oikein hyvin. Mietin, että näistä aineksista voisi boolin sijaan tehdä myös jouluisen drinkin. Puolet glögiä, puolet ginger alea ja sitten 2-4 cl giniä. Siinä se ois, jouludrinksu.



Myös piha sai siskoni avustuksella juhlavan ilmeen ulkotulilla ja puihin ripustetuilla joulupalloilla. Pieniä kuusia olin hakenut äidin pihapiiristä. Ihan luvalla!

Seuraavaksi kuvia upeasta kukkaloistosta, jolla ystäväni minua muistivat, vaikka kuinka olin sanonut, että mitään ei tarvitse tuoda.....





Kiitos teille kaikille rakkaille, jotka olivat juhlassa mukana. Ehkä teen tästä perinteen. En siis remonttiperinnettä, vaan joulunalusperinteen :) Mutta kaikki hauska loppuu aikanaan ja jäljelle jää muistojen lisäksi vain tiskit......


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti