Mutta jotta jaksaa, pitää syödä. Illalliselle olimme varanneet pöydän Lahden Seurahuoneen Trattoria -ravintolasta. Pari kertaa aikaisemminkin olen tässä ravintolassa syönyt ja kokemukset ovat olleet positiiviset.
Ravintola oli ääriään myöten täynnä, mikä näin joulukuun ensimmäisenä lauantaina, kiivaimpaan pikkujouluaikaan olikin odotettavissa. Italialaista ruokaa, italialaisia viinejä. Oma ruokavalintani oli helppo, sillä kallistuin menun etusivulla esitellyn Trattoria Natale 2017 kolmen ruokalajin pikkujoulumenun (49 €) puoleen.
Pikkujouluiltamme alkumaljat kilisteltiin samppanjalla. Erittäin kohtuuhintaisella, asiakasomistajahinnoitellulla Nicolas Feuillatte Brut -lasillisella (6,50 €). Ja toiset lasilliset alkuruualle.....
Alkuruokana grillattuja jättirapuja, avocadoa, San Marzano -tomaattia ja sitruuna-basilikamajoneesia.
Grillattua naudan sisäfileetä pääruuaksi. Lisukkeina caponataa, Mascarpone-pippurikastiketta ja paahdettuja yrtti-valkosipuliperunoita. Annos näyttää valtavalta ja jätinkin caponatan syömättä. Caponata on italialainen vihannesmuhennos, jossa käsittääkseni pitäisi olla useampaakin vihannesta, mutta tässä oli vain lötköä kesäkurpitsaa. En jäänyt sitä kaipaamaan. Liha oli täydellistä, samoin perunat.
Fileelle viininä Italian Pugliasta punainen Tormaresca Neprica 2015 (7,20 € / 12 cl). Rypäleinä minulle entuudestaan täysin tuntematon Negroamaro, hivenen tutumpi Primitivo ja vanha tuttu Cabernet Sauvignon. Juuri sopivan täyteläinen ja voimainen mediumkypsyiselle naudalle. Tarjolla vain ravintolamyynnissä ja saattaa olla ravintolan omaa (tai S-ryhmän) maahantuontia, koska maahantuojatietoja en onnistunut löytämään.
Mukavan illallisen päätteeksi Trattorian suklaatryffelipiirasta, vadelmia ja marenkia. Seurana lasillinen Luigi Righetti Recioto Della Valpolicella Classico -jälkiruokaviiniä. Nam!
Kokonaislaskuni 79,60 € oli laatuun nähden aivan kohdillaan. Kolme ruokalajia, 4 lasia viiniä. Lötköistä kesäkurpitsoista huolimatta todella laadukkaat annokset. Suosittelen!
Ainoan ravintolan sisustuksesta kertovan kuvan otin naistenhuoneesta. Mustavalkoiset kuvat menneiltä vuosikymmeniltä ilahduttavat !
Sitten suunta kohti Sibeliustalon loppuunmyytyä supertungosta. Tähtiesiintyjinä Anna Puu ja Lauri Tähkä. Kiitos uuden puhelimen (Samsung S8) loistavien kuvausominaisuuksien, sain kelpokuvia järjettömien (esim. toisen kerroksen parvelta) etäisyyksien päästä. Tai kelvollisia ja kelvollisia, ainakin esiintyjät ovat tunnistettavia.
Muuten noin tilaisuutena voisin sanoa, että nyt se on sitten nähty. Ei tarvitse tänne mennä pikkujouluilemaan toista kertaa. Järjetön tungos, älyttömät jonot, kiskurihinnat. Myös äänentoistossa olisi ollut parantamisen varaa, suurimman osan ajasta olimme lavan sivustalla (sinne mahtui tunkematta) ja kun ämyrit oli suunnattu suoraan eteen, niin tietäähän sen, miten siinä silloin käy.
Nurinastani huolimatta meillä oli hauska ilta! Onneksi olemme niin hyvää seuraa toisillemme :)
Yökyläilyn jälkeen piti tietenkin kotimatkalla poiketa Salpakankaan kirppareilla. Monesti hehkuttamaltani Arjen Aarteet -kirppikseltä pääsin hämmästyttävän vähin ostoksin. Yhden Tupperware-purkin lisäksi matkaan tarttui vain kuvan vanhat palikat pienelle tyttärentyttärelleni. Palikat olivat mieleiset ja voi sitä riemua, kun niillä pystyikin kirjoittamaan tyttösen oman nimen!
Uusi kirppistuttavuus löytyi ystäväni vinkkaamana aivan Arjen Aarteiden lähistöltä. Sisustus & Kirppis Cierrätys (voih tätä nimeä!) viehätti jo hauskalla sisääntulosomistuksellaan.
Täällä tykkäsin erityisesti siitä, että myytävistä esineistä oli rakennettu sisustuksellisia kokonaisuuksia. Ihan kaikki ei kuitenkaan ollut myytävänä, kuten hauska valosarja vanhoista pienistä lampunvarjostimista, jonka olisi mielelläni nähnyt kotonani.....
Myös myyntipöydät eroavat perinteisistä kirppispöydistä. Vaaleaa, raikasta, siistiä. Tänne tulen toisenkin kerran! Että semmoinen reissu tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti