22 tuntia laineilla

Tykkään tanssia. Välillä kotona laitan musiikin täysille ja tanssin. Yksin. Musiikkia laidasta laitaan. Poppia, räppiä, discoa. Tarkennettuna vielä etupäässä nuoruuden discoa 70-luvulta, suomipoppia ja kotimaista räppiä. Musiikkimakuni on ehkä vähän outo sekoitus uutta ja vanhaa, ulkomaista ja kotimaista, mutta mitäpä siitä. Tykkään myös ns. oikeista tansseista. Valitettavasti vaan tanssimahdollisuuksia ei kotikaupungissa ole. Nuorille on omat paikkansa, mutta se tarkoittaa siis t-o-d-e-l-l-a nuoria, oman ikäiseni suuntaavat karaokekuppiloihin, jos nyt ylipäätänsä jaksavat vääntäytyä ihmisten ilmoille. Inhoan karaokea yli kaiken, mutta kun joskus vaan on pakko päästä ulos, niin sieltähän sitä itsensä löytää, kun muutakaan ei ole.

Lähdettiin sitten ystävän kanssa marraskuun lopulla laivalle, Silja Europalle. Oikein perinteiselle 22 tunnin risteilylle Tallinnaan ja takas. Mielessä hyvä ruoka, hyvä musiikki ja tanssi. Katsotaan, miten kävi!

Aloitimme reissumme Wanhan Sataman Lakritsi- & Salmiakkifestivaaleilta. Niille festareille ei sitten toista kertaa tarvitsekaan mennä. Järjetön tungos, älytön jonotus ennakkoon ostetuista lipuista huolimatta. Yhtäkään kuvaa en pystynyt ottamaan, yhtäkään ostosta en tehnyt. Maistiaisia sentään onnistuin saamaan, vaikkakaan en pystynyt itse määrittelemään, mihin suuntaan kuljen, vyöryvä ihmismassa hoiti sen puolestani. Kirjaimellisesti virta vei. Se sitten siitä.

Ennen laivan lähtöä siskoni tutustutti meidät Huutokonttorin Kanttiiniin. Loistava sijainti matkalla Länsiterminaaliin. Ja aivan mahtava paikka kaikenkaikkiaan! Sisälläni asuva ja ajoittain vallan ottava Happyhamster lähes hurmioitui paikan sisustuksesta! Aivot eivät ehtineet rekisteröidä kaikkea, mitä silmät ahmivat. Tänne on tultava uudelleen!

Laivalla söimme illallisen italialaishenkisessä Tavolata -ravintolassa. Rentoa, jokaiselle sopivaa, ei mitään fine dining -meininkiä.

Itselläni alkuruokana kevyesti savustettuja kampasimpukoita, sardelliaiolia, pecorinoa sekä fenkolia (14 €).  Rakastan kampasimpukoita ja pettymykseni olikin melkoinen, kun niitä ei tästä annoksesta löytynyt kahta enempää. Maut kyllä kohdillaan, mutta......

Pääruokana hummeririsotta ja scampia (24 €). Ihan perusookoo, ei mitään suuria tunteita suuntaan taikka toiseen. Tosin totesimme, että kumpikin meistä valmistaa itse mehevämmän risoton. Annos oli kyllä erittäin kaunis!

Usein jälkiruoka kruunaa aterian. Niin myös tälläkin kertaa. Ja katsokaa, miten kauniisti rakennettu annos! Pannacottaa ja marinoituja vadelmia (10 €).

Kokonaisuutena palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, ruuan taso jätti hieman toivomisen varaa. Illalliseni lasku oli 64,90 € sisältäen kolme ruokalajia ja kaksi lasillista viiniä, ihan kohtuuhintaista siis.

Illan showsta vastasi Jukka K eli riihimäkeläinen dragartisti Jukka Kuronen, joka voitti Miss Drag Queen -kilpailun vuonna 2001. Useat Jukan showt olen vuosien varrella nähnyt, eikä tämäkään tuottanut pettymystä. Muuten ilta oli tanssillisesti melko ankea, eikä lähtöä siivittäneet toiveet toteutuneet siltä osin. Noh, saimmepa sentään hyvää ruokaa, eikä niskatukka lässähtänyt tanssinrytkeen nostattamasta hiestä. Tämä lienee sitä positiivista ajattelua?

Paluumatkan lounas vetäistiin mutkattomasti lyhyen kaavan mukaan laivan Grill House -ravintolassa.

Grill House Burger 200 grammaisella grillatulla naudan jauhelihapihvillä, lisukkeina pekonia, BBQ-majoneesia, Monterey Jack -juustoa, suolakurkkua, tomaattia sekä maalaisranskalaiset (18 €). Plus extramajoneesit :)

Länsisatamaa kohti saavuttaessa saimme vielä tunnin verran nauttia Jukka K:n showsta. Nyt teemana kotimaiset nais- ja miesartistit. Kuvassa Jukan tulkinta Paula Koivuniemestä.

Että sellainen reissu. Ei mikään hukkareissu, mukavaahan meillä aina on! Parhaat tanssit on kuitenkin edelleen kotona. Yksin. Onpahan showta koiranulkoiluttajille, koska verhoja ei ole, eikä tule :)