tiistai 29. maaliskuuta 2016

Tilinpäätöksen taputtelu


Perinteisesti työporukalla juhlistetaan valmistunutta tilinpäätöstä blineillä. Tänä vuonna jo lähes hätäännyin, koska ensinnäkin ehdoton ykköspaikka bliniviikkojen suhteen eli Lasipalatsi onkin remontin vuoksi suljettuna kevääseen 2017 saakka. Sitten keksin, että Kosmoshan olisi aivan oivallinen ympäristö meille, niin sekin sitten oli suljettu remontin vuoksi, tosin vain huhtikuulle saakka. Paniikki nosti päätään, missään nimessä meistä kukaan ei halunnut Saslikiin, jossa olemme parikin kertaa olleet. Edellisestä käynnistä voit lukea täältä, klik. Lopulta käytiin äänestys Salutorgetin ja Kappelin välillä, Salutorgetin hyväksi, joten siispä sinne!


Alkajaisiksi kohotimme samppanjamaljat, mikäpä sen parempi tapa juhlistaa päätettyä tilivuotta.


Alkuruuat jätimme suosiolla syömättä ja päätimme keskittyä olennaiseen. Vielä maaliskuun loppuun saakka ravintolassa on tarjolla Salutorgetin blinivalikoima (33 €),  joka sisältää siian- ja muikunmätiä, kylmäsavulohta, skagentartaria, piparjuuri-metsäsienisalaattia, sipulia, smetanaa ja tattariblinejä sen, mitä jaksaa vedellä.

Kaikki oli oikein hyvää, mutta kyllähän tämä kalpea versio on Lasipalatsin tarjontaan verrattuna. Kaiholla muistelimme....... Jutun sieltä voit lukea täältä, klik. Erityisesti jäimme kaipaamaan hunajaa ja suolakurkkuja.


Oma jälkiruokavalintani oli, kuinkas ollakaan, juustovalikoima (12,60 €). Juustothan ovat asia, joita en yleensäkään pysty ohittamaan, mikäli ne listalta löytyvät.


Vieruskaveri päätyi porkkanakakkuun tuorejuustosorbetilla (9,90 €), joka erehdyttävästi näytti pieneltä voileipäkakulta tai lohileivältä...... Mutta maistui kuitenkin siltä, miltä pitikin.



Ravintola oli lähestulkoon tyhjä, kun saavuimme paikalle late lunch -tyyppiseen aikaan myöhään iltapäivällä. Muita asiakkaita ei koko aikana juurikaan ollut. Liekö se sitten syynä, että tarjoiluhenkilökuntaakin oli melko vähän ja heidän huomiotaan oli välillä lähes mahdotonta kiinnittää meihin. Oli yllättävänkin pitkiä hetkiä, että heistä ketään ei edes näkynyt missään. Oma tarjoilijamme oli kuin unessa, hän unohteli asioita, eikä käyttänyt tilaisuutta lisämyynnille, jota olisi ollut todella helppo saada aikaan. Aterian jälkeen mietimme, että kun ravintola on todella viihtyisä ja meillä oli mukava fiilis, niin tilataan vielä pullollinen valkoviiniä ja istutaan tovi. Pyysin tarjoilijalta viinilistaa ja hän lähti sitä hakemaan. Eikä tullut aikoihin takaisin. Unohti koko listan. Aivan muina miehinä hän tuli sitten korjaamaan jälkiruoka-astioita pois, ilman sitä viinilistaa, niin päätinkin siinä vaiheessa pyytää laskun ja viedä seurueeni nauttimaan lasillisen muualle. Että näin. Ei väkisin.


Päädyimme sitten Kämpin baariin, joka on yksi suosikeistani. Valkoviinit jäivät toiseen kertaan, kun tarjolla oli maailman parasta giniä Suomesta. Kyrö Napue Gin Pohjanmaalta. Kyrö Distelleryn Napue palkittiin viime kesänä yhdessä maailman arvostetuimmassa juoma-alan kilpailussa, International Wine & Spirit Competitionissa. Erityisesti hienostuneesta ja pehmeästä maustaan kiitosta saanut gini voitti Gin&Tonic -sarjan. Siispä mekin nautimme Kämpissä juuri tämän voittoisan drinkin.


Napue Gin&Tonic

lasi täyteen jäitä
4 cl Napueta
12 cl Fever Tree Indian tonic -juomaa
kotimaisia karpaloita
rosmariininoksa

Pelottavan hyvää! Oma Napue -pullo onkin nyt hankintalistalla, tonicia näkyykin jääkaapissa  jo olevan. Oikein leppoisa ja mukava ilta, mikäs siinä oli tilejä päätellessä ja joutavia joristessa.  Vuoden päästä sitten takasin Lasipalatsiin.


lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen viettoa pääsiäiskaupungissa


Ylläolevat lampaat ovat liittyneet perheemme perinteiseen pääsiäiskattaukseen vuosikausia. Kavereista toinen vaan ei pysy pystyssä, mutta emme anna sen haitata. Naureskelemme, että se on ehkä nauttinut hivenen liikaa lampaalle sopimatonta punaviiniä. Tai sopivaa, mistäs sen tietää. Nämä olivatkin sitten ainoat pääsiäiskoristeet, jotka tänä vuonna kaivoin kaapista esiin. Edes kukkakauppaan en ehtinyt ja se on jo pienoinen ihme se.

Tilanteeseen sopiva kuva Riihimäen kaupunginmuseolta on napattu lankalauantaina
Pitkäperjantain vietin keittiössä. Kyseessä ei ollut mikään ajankohtaan liittyvä kärsimysnäytelmä, vaan täydellisen vapaaehtoinen uppoutuminen rakkaan harrastuksen pariin.


Tuttuun tapaan ruokatarvikkeiden hankinta oli lähtenyt hieman käsistä. Näin kävi varsinkin Hyvinkää REKOtorilla, sillä tarjolla oli jos vaikka mitä herkkuja karitsasta tuoremakkaroihin, juustoihin ja kalatuotteisiin. Mutta näihin käyn käsiksi vähän myöhemmin, nyt keittoa ja briosseja.

Ruokamäärästähän voisi nopeasti päätellä, että tulossa olisivat olleet suuretkin pidot. Aikaisemmin kun juuri pääsiäisenä järjestin pitkänperjantain perhebileitä, viimeisistä niistä voi lukea täältä, klik. Nyt siis jo kolmas pienimuotoinen pääsiäinen, lähinnä itselle kokkaillen. Lihat siirtyvät pakastimeen ja päätyvät käyttöön sitten myöhemmin. Nyt asiaan. Lopultakin.


Paahdettu valkosipuli-kukkakaalikeitto
Koti ja Keittiö -lehti 4/2016
4 annosta

1 iso kukkakaali (noin 800 g)
puolikas valkosipuli
1 sipuli
1 rkl voita
8 dl kasvislientä
2 dl kuohu- tai ruokakermaa
suolaa
rouhittua mustapippuria

Yrtti-muruseos
½ dl oliiviöljyä
2 täysjyväkorppua
3 rkl ruohosipulia hienonnettuna
½ ruukkua rucolaa
2 valkosipulinkynttä viipaloituna
ripaus suolaa
hieman rouhittua mustapippuria


Paloittele kukkakaali. Leikkaa puolikas valkosipuli kahtia. Levitä kukkakaali ja valkosipuli uunipellille ja paahda 180 asteisesssa uunissa puolisen tuntia.

Kuori ja hienonna sipuli. Ota kattila ja kuullota sipulisilppua voissa muutama minuutti. Lisää joukkoon paahdetut valkosipulinkynnet ja kukkakaalit. Kaada päälle kasvisliemi ja keitä noin 10 minuuttia. Siirrä kattila pois levyltä ja soseuta keitto. Lisää kerma ja kiehauta. Mausta.



Valmista yrtti-muruseos. Kuumenna pannulla oliiviöljy, murenna korput ja lisää sekä valkosipulin viipaleet että yrttisilppu. Rucola unohtui kauppalistalta, mutta laitoin sitten ruohosipulia hivenen runsaammin. Kääntele seosta pannulla hetki, mausta ja tarjoa keiton kera.


Briossien valmistamiseen ei sitten kannata ryhtyä, ellei ole koko päivää aikaa. Taikinan tekeytymisen eri vaiheet kun vievät peräti 5 tuntia ja vielä paistoaika päälle, niin lähes aamusta tähän puuhaan on ryhdyttävä. Ryhtyminen kyllä kannattaa!


Cheddarbriossit
Koti ja Keittiö -lehti 4/2016
12 kpl

1 1/4 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl kuivahiivaa
1 tl merisuolaa
3 kananmunaa
3 rkl hunajaa
125 g suolatonta voita
6½ dl vehnäjauhoja

Täyte
100 g vaaleaa cheddarjuustoa
½ dl ruohosipulia tai kevätsipuli hienonnettuna

Voiteluun yksi kananmuna

Sekoita vesi, hiiva, suola, kananmunat, hunaja ja sulatettu voi keskenään. Lisää jauhot muutamassa erässä. Anna kohota liinalla peitettynä huoneenlämmössä 2 tuntia. Siirrä sitten taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin jähmettymään vähintään 2 tunniksi.


Kauli taikina 30 x 50 cm kokoiseksi levyksi. Raasta päälle juusto ja levitä sipulisilppu. 


Kääri rullaksi ja leikkaa 12 osaan. 


Laita taikinapalat muffinivuokiin leikkuupinta ylöspäin. Anna kohota tunti. Voitele kananmunalla ja paista 200 asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.


Kolme söin heti lämpimäisinä.... Eli hyviähän näistä pienestä työläydestä tai juuri siitä syystä tuli. Cheddaria hankin, mutta kun jääkaapissa oli viikko sitten raastamaani parmesaania juuri tarpeellinen määrä, niin käytin sen. Täytteeseenhän sopii periaatteessa juusto kuin juusto, kunhan makua löytyy.


Keitto tarjolle, yrttimurua pinnalle ja briossi vierelle. Siinä se sitten oli, tämän pitkäperjantain ateria. Ei huono, vaan pikemminkin loistava!



Lankalauantaina oli kotikaupunkimme täynnä lähinnä lapsiperheille suunnattua ohjelmaa. Ystäväni kanssa teimme kaupungilla pienen kierroksen, jonka aloitimme Vihreällä Talolla nautitulla "aamiaisella".


Paikalle meidät houkutti kuulemma kaupungin parhaat lihapiirakat. Nam. Makeana palat taatelikakkua. Kyllä tämän kattauksen voimin jaksoi kierrosta jatkaa mm. Kaupunginmuseolle, josta onkin yksi kuva jo jutun alkupuolella.


Vihreä Talo on riihimäkeläinen, kodinomainen, originelli kulttuurikeidas aivan rautatieaseman tuntumassa. Tapahtumakalenteria kannattaa seurata, samoin facebook-sivuja.  Nopeus on valttia, sillä valtavirrasta poikkeavien taiteilijoiden keikat on usein myyty loppuun. Tarjontaa on tänäkin keväänä vielä M.A. Nummisesta Samae Koskiseen ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kreikkalainen paprikadippi

Pääsiäinen tuo näin toimistotöissä raatavan työskentelevän ihmisen kevääseen mukavan neljän päivän tauon. Varsinkin kun kuulun siihen ihmisryhmään, joka ei lomaile talvella, vaan säästelee lomat lämpimään vuodenaikaan, on tämä pieni breikki paikallaan. Ajattelin, että minäpä vähän jatkan raivausprojekteja ja välillä virkkailen ensimmäiselle lapsenlapselleni, mutta päädyinkin sitten kokkailemaan.

Jääkaappini rikkouduttua jouduin olosuhteiden pakosta raivaamaan sen sisällön perusteellisesti ja nyt kun olen hurmaantunut uuden kauneudesta (kyllä, jääkaappi voi olla kaunis!), käytännöllisyydestä ja järjestyksestä, niin olen samalla vakaasti päättänyt, että myös sinne varastoituja ruokatarvikkeita käytetään järkevästi ja järjestelmällisesti, hävikkiä välttäen. Kolme paprikaa olin sitten vaan mennyt ostamaan oikeasti sen vuoksi, että ne näyttivät niin syötävän kauniilta, mutta ne eivät parin viikon kuluessa siitä huolimatta tulleet syödyiksi....... Onneksi on Glorian Ruoka&Viini -lehti! Pelastukseni ja suuri innoituksen lähteeni.


Kreikkalainen paprikadippi
Glorian Ruoka&Viini 2/2016
4-6 annosta

3 punaista paprikaa
1 solovalkosipuli
200 g fetajuustoa palana
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl tuoretta oreganoa tai 1 tl kuivattua
1/4 tl chiliä myllystä tai kuivattuina hiutaleina
(sormisuolaa)


Halkaise paprikat, poista siemenet ja kannat. Paahda paprikoita ja kuorimatonta valkosipulia 225 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.



Kun paprikat ovat jäähtyneet, irrota niistä kuoret ja valkoiset osat. Irrota myös valkosipulista kuoret. 

Laita monitoimikoneeseen paprikat, valkosipuli, öljy ja sitruunamehu. Pyöräytä karkeaksi tahnaksi. Jätä fetasta osa koristelua varten ja lisää feta, oregano ja chili sekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Lisää tarvittaessa öljyä ja suolaa. Ohjeen ulkopuolelta rouhaisin päälle vielä hivenen mustapippuria.....


Tahna sopii leivän päälle tai aterialle lisukkeeksi. Maistuipa myös muutama lusikallinen ihan sellaisenaan. Nam.


torstai 24. maaliskuuta 2016

Parsaa ja papuja


Kevään ensimmäiset parsat! Rakastan parsaa ja rakastan kevättä. Tosin kovasti toivoisin, että tällä hetkellä olisi huomattavasti keväisempää. Vaan aina se on tullut, ennemmin tai myöhemmin. Siis kevät.


Parsa on parhaimmillaan hyvin simppelisti valmistettuna. Näitä ohuen ohuita ihanuuksia ei kuorittu, eikä keitetty lainkaan, vaan paisteltiin kypsäksi pannulla. Jo heti alkuun pannulle laitettiin voin lisäksi reippaanlaisesti sitruunamehua ja sitä lisättiin vielä kypsille parsoillekin. Sitruunaa ja suolaa, siinä se sitten oli. Todella simppeliä siis.


Tarjolle laitettaessa vielä päälle veisteltiin parmesaanilastuja. Superherkku! Haluan tätä lisää!

Pääruuaksi oli kalaa. Salviavoissa uitettua kuhaa, jonka ohjeen löydät täältä, klik. Mietin pitkään, että mitä lisukkeeksi. Yksi vaihtoehto oli valkoviiniperunat, mutta sitten sopivanoloinen lisuke löytyikin uudesta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. Perunat jäivät toiseen kertaan.

Voipapu-herneenversopaistos
Glorian Ruoka&Viini 2/2016
4 annosta

2 tlk (á 400 g) voipapuja
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 rasia (250 g) kirsikkatomaatteja
1/4 tl chilihiutaleita
1 tl suolaa
125 g sinihomejuustoa
1 rasia (70 g) herneenversoja
1/4 tl mustapippuria myllystä

Pavut ovat minulle hivenen vieraita, joten etsin voipapuja sillä meiningillä, että hyllynreunassa tai tuotteen pakkauksessa pitää näin lukea. No ei lukenut. Sitten ostin niitä, jotka ulkonäöllisesti vastasivat eniten lehden annoskuvassa olleita. Sen paketin mukaan tähän tuli sitten suuria valkoisia papuja. Luomuna.

Ruskista viipaloidut valkosipulinkynnet pannulla oliiviöljyssä kullanruskeiksi. Lisää valutetut pavut, puolitetut kirsikkatomaatit ja chilihiutaleet pannulle. Paista 5 minuuttia, kunnes pavut lämpenevät. Mausta suolalla. Ota pannu pois levyltä tai siirrä papuseos tarjoiluastiaan. Murenna paistoksen päälle sinihomejuusto ja sekoita herneenversot sekaan. Mausta mustapippurilla.


Paistos sopi mielestäni aivan täydellisesti kuhan kaveriksi. Olin myös miettinyt bruschetta-tyyppisiä alkupalaleipiä, joiden päälle paistosta tulisi. Ehkä testaan sen joskus myöhemmin.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Pettämätön yhdistelmä valkosipulista, parmesaanista ja sitruunasta


Helsingin Sanomien Ruokatorstai-jutuista löytyy usein herkullisia reseptejä, jotka houkuttelevat kokkailuun. Kuten nyt vaikkapa nämä parmesaani-yrttikuorrutteiset karitsan kyljykset. REKOsta olin kyljyksiä hankkinut, tuottajalta suoraan.

Mutta mennäänpä järjestyksessä ja tehdään ensin alkuun tomaattikeittoa.

Tomaattikeitto

2 prk (á 400 g) tomaattimurskaa
1 punainen chili
(2 tomaattia pilkottuna)
2 salottisipulia
6 valkosipulinkynttä
kuivattua basilikaa
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä

Pilko sipulit ja kuullota niitä oliiviöljyssä basilikan, mustapippurin ja suolan kanssa. Poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Lisää kattilaan tomaattimurska, chili sekä halutessasi pieneksi pilkotut tomaatit. Anna keiton hiljalleen poreilla puolisen tuntia. Chilin voi jättää pois tai laittaa vähemmän, jos sitä kuitenkin luiskahtaa vähän liikaa, voit taittaa tulisuutta lisäämällä keittoon vaikkapa maustamatonta tuorejuustoa.


Keiton voi myös soseuttaa ja/tai siivilöidä, jos haluat siihen oikein sileän rakenteen. Lisukkeena öljyssä paistettua leipää, jonka voit maustaa mielimausteillasi.


Yrtti-parmesaanikuorrutettu karitsankaree
4 annosta

noin 900 g karitsankareeta, minulla parikyljyksiä
suolaa
½ (luomu)sitruunan kuori
2 valkosipulinkynttä

Maustetahna
½ (luomu)sitruunan kuori
3 valkosipulinkynttä
1 iso tai 2 pientä ruukkua lehtipersiljaa
½ dl oliiviöljyä
1 dl parmesaania raasteena
1/4 tl suolaa























                                                                                                                           
Mausta talouspaperilla kuivattujen kyljysten pinta suolalla. Raasta sitruunasta kuori, säästä siitä puolet maustetahnaan. Hienonna valkosipuli.



Hiero mausteet lihan pintaan tai tee kuten minä, lihat ja mausteet pussiin maustumaan. Ota lihat huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen valmistamista.




Valmista maustetahna monitoimikoneella, lisää viimeisenä juustoraaste ja suola. Valkosipulia voi huoleti laittaa vähän ohjeistusta enemmän.



Paista kyljykset nopeasti voissa pannulla. Siirrä uunipellille. 


Levitä maustetahna kyljyksille ja paista 200 asteisessa uunissa, kunnes lihan sisälämpötila on 52 astetta. Se vie aikaa noin 12-18 minuuttia ja silloin liha on sopivan roseeta. Voit toki myös paistaa aivan kypsäksi, jolloin liha on 56-58 asteista. Meillä ei ollut mitään mittaria, vaan paistoimme lihoja noin vartin verran ja arvioimme tulosta silmämääräisesti. Hyvin onnistui! Ota kyljykset uunista ja anna vetäytyä hetki folion alla.


Lisukkeeksi teimme rosmariiniperunoita. Näissä ei juurikaan äly nyrjähdä, eikä mitään ihmeempiä kokkaustaitoja vaadita.

Rosmariiniperunat
perunoita
öljyä
suolaa
valkosipulia
rosmariinia


Perunat lohkotaan, levitetään pellille ja öljytään. Ripotellaan päälle suolaa, maun mukainen määrä pilkottua valkosipulia sekä tuoretta rosmariinia. Sitten vaan 200 asteiseen uuniin noin 40 minuutiksi tai kunnes ovat kypsiä.

Viikonlopun kunniaksi olin innostunut vielä leipomaan ehkä maailman yksinkertaisimman suklaakakun. Ohjeen siihen löydät täältä, klik. Yleensä tarjoan kakun kuorruttamatta, mutta nyt teki mieli vähän koristellakin.



Aika sievä tuli, vai mitä? Oikein makeaa mahan täydeltä ja aveciksi irlannin kahvi......