Mantelikakkukahvit

Aurinkoisen maaliskuisen lauantain aloitin leipomalla mantelikakun. Kahvin kanssa herkuteltavaksi, kun hakisin äitini mukaan mökin tarkastusretkelle. Mökillä ei ole käyty koko talven aikana, joten nyt oli tarkoitus mennä tarkistamaan, onko kaikki siellä hyvin.

Resepti pohjautuu Tarte de Santiago -kakkuun, joka on nimisuojattu tuote ja alkuperäistä nimeä saa käyttää ainoastaan Galiciassa valmistetuista mantelikakuista. Ei siis todellakaan tästä Riihimäellä leivotusta!

Tämä kakku on erittäin helppotekoinen ja herkullinen, joten kannattaa ehdottomasti testata!

Pyhiinvaeltajan mantelikakku

Glorian ruoka&viini 2/2025

6 palaa

3 kananmunaa

1 ¾ dl sokeria

10 kokonaista mantelia 

veitsellä hienonnettuna

3 dl mantelijauhetta

öljyä vuokaan

tomusokeria pinnalle

Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan ( Ø 20 cm) pohjan ja reunan väliin. Voitele vuoan pohja ja reunat öljyllä. Noh, tämän öljyämisvaiheen unohdin, näette sitten myöhemmin kuvista, mitä siitä seurasi.

Riko kananmunat kulhoon ja lisää sokeri. Vatkaa sekaisin, mutta älä vaahdota. Lisää hienonnetut mantelit ja mantelijauhe seokseen, sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Kaada taikina kakkuvuokaan ja kypsennä 175 -astesen uunin alimmalla ritilätasolla 30 minuuttia. Irrota kakku varovasti reunoista esim. puisella veitsellä. Anna jäähtyä, siirrä tarjoiluastiaan ja siivilöi pinnalle tomusokeria.

Ja tosiaan tässä irrotusvaiheessa muistin sen öljyn...... Liian myöhään! Veikkaan, että seuraavalla kerralla moista unohdusta ei tapahdu.

Tämä kakku säilyy suojattuna huoneenlämmössä useita päiviä. Paitsi, että ei säilynyt. Iltaan mennessa kakusta oli jäljellä enää muistot......

Miten olikaan ihanaa juoda kupposet kahvia mökkiterassilla. Tosin tuuli oli jäätävän kylmä, mutta silti iski valtava kesän kaipuu! Tomusokerilla koristelin kakun pinnan, eikä repeytynyt reunakaan enää haitannut. Sen totesin, että olisipa ollut hauskaa käyttää jotain sabloonaa koristelussa, mutta keittiöstäni ei sellaista löydy, mikä tietenkin on vakava puute!

Mökillä kaikki oli hyvin. Järvi vielä rantaa myöten jäässä, mutta lumet muuten tyystin poissa. Sieltä se kevät tulee!

Talvinen taatelikakku

Mausteiset taatelikakut tai ylipäätänsä taateli mielletään jotenkin vain jouluun liittyväksi, mutta joulu on niin lyhyt aika, että voihan tästä makumaailmasta nauttia pidempäänkin. Kakkupohjan tein jo pari viikkoa ennen joulua, pistin pakkaseen ja kaivoin esiin joulupäivänä siskon joulupöytään.

Taatelipelti

Kodin Kuvalehti 22/8.11.2023

18-24 palaa

1 pkt (250 g) kivettömiä taateleita

2 dl vaaleaa glögijuomaa tai omenamehua

200 g voita

2 dl fariinisokeria

2 munaa

3½ dl vehnäjauhoja

2 tl soodaa

1½ tl kanelia

1 tl inkiväärijauhetta

½ tl jauhettua neilikkaa

1 dl turkkilaista jogurttia

Tuorejuustokuorrute

2 prk (á 200 g) maustamatonta tuorejuustoa

2 dl turkkilaista jogurttia

1½ dl tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

Koristeeksi

tuoreita luumuja ja viikunoita

saksanpähkinöitä

siirappia

Lohko taatelit kattilaan (ja poista kivet, jos on), lisää glögi tai mehu, hauduta 5-10 minuuttia, kunnes taatelit ovat pehmenneet. Paloittele voi taatelien joukkoon sulamaan. Sekoita hieman jäähtynyt taatelivoi tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää sokeri ja munat. Sekoita jauhojen joukkoon sooda ja mausteet. Kääntele kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi.

Levitä taikina levyksi uunipellille leivinpaperin päälle. Paista taatelipeltiä 175-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä. Jäähtyneen pohjan voit leikata kahtia ja pakastaa. Puolikkaasta riitti meillä hyvin 6 hengelle ja vielä jäikin.

Sekoita kuorrutteen ainekset. Levitä kuorrute jäähtyneen levyn pinnalle. Ja tosiaan kuorrutereseptin puolitin, koska pohjakin oli puolitettu. Koristele pinta lohkotuilla luumuilla ja viikunoilla sekä pähkinöillä. Raidoita pinta kevyesti siirapilla ennen tarjoilua.

Tämä kakku on NIIIIIIIIIIIN hyvää, että kokeile ihmeessä, et varmasti tule pettymään ja helppokin on, ei tarvita mitään erityisiä leipomistaitoja.

Makeiden herkkujen lisäksi nautiskelimme myös juustoista. Onhan joulu siinä(kin) mielessä ihanaa aikaa, että pöydät notkuvat herkkuja päivästä toiseen.

Tätä "kultaista" kahvikalustoa ihailimme lapsena aina mummumme astiavitriinissä. Koskaan niitä ei käytetty, joten jo oli aikakin. Eihän näihin pikkuruisiin kuppeihin kahvia mahtunut kuin hörpyllinen, mutta ah, miten kauniisti ne sopivat joulupöytään ja toivat mummun mieliimme ❤️

Joulu tuli, oli ja meni

Joulun aika alkaa neiti Naperon joulukortilla

Tällä kertaa joulu osui niin viikonloppuun, että ei sitä oikein tahtonut jouluksi edes ymmärtää. Vietin etukäteisjoulua esikoistyttäreni perheen kanssa joulupäivällisellä Katajanokan Kasinolla (voit lukea siitä lisää täältä, klik) ja kun nuoremman tyttären perhekin suuntasi joulunviettoon Keski-Suomeen, niin olin jo hyvissä ajoin päättänyt viettää koko joulun omissa oloissani. Olinhan sitä jo aaton verran harjoitellut vuosi sitten ja selviytynyt.

Yksin kun ei oikein ole järkevää kinkkua paistaa (tosin en ole tehnyt sitä ikinä), eikä laatikoitakaan laittaa, niin hain sitten inspiraationi omaan joulupöytääni ravintola Roux'n joulukassista. Kassista, jonka olin aikonut tilata, mutta myöhästyin. 

Kurkataanpa, mitä sain aikaan ja aloitetaan kakusta. Taatelikakusta. Elämäni ensimmäisestä, vaan ei taatusti viimeisestä, sillä niin hyvää tuli!

Taatelikakku

Soppa365

1 pkt (250 g) kivettömiä taateleita

2 dl sokeria

2 dl vettä

200 g voita

1 muna

3½ dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

Vuokaan

voita ja korppujauhoja

Lohko taatelit kattilaan, on hyvä pilkkoa taateliharkko melko pieniksi kuutioiksi, niin samalla tulee varmistettua kivettömyys. Lisää sokeri ja vesi. Hauduta niin, että taatelit irtoavat ja pehmenevät, lisää voi ja anna sulaa tasaiseksi. Lisää hieman jäähtyneeseen seokseen muna. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan.

Kypsennä kakkua 175 -asteisen uunin alimmalla tasolla 40-50 minuuttia. Tarkista kakun kypsyys tikulla koittamalla, älä kuitenkaan kypsennä kakkua liian kuivaksi vain varmuuden vuoksi. Anna kakun jäähtyä vuoassa ennen kumoamista.

Kuorrutteeksi keitin kinuskin muscovadosokerista ja kuohukermasta, viimeistely hopeisilla karkkihelmillä. Ah, mikä kakku! Tämä vain parani päivä päivältä, kunnes tuli syödyksi viimeistä murua myöden. Mietin, että olisipa hauska tehdä tällä ohjeella minikokoisia kakkuja lahjaksi. Ehkä ensi jouluna. Tai seuraavana.....

Vaikka vietin joulua yksin, ei se ollut mikään syy tinkiä kattauksesta. Hopeat ja vanhat Arabiat, Riedelin lasit. Kankaiset servetit, uushopeiset servettirenkaat. 

Joulumenuni koostui makean lisäksi lähinnä kylmistä alkupaloista sekä vähän yllättäen lämpimänä ruokalajina oli jättiravunpyrstöjä. 

Sienisalaatin ostin valmiina, kalastaja Ronny Holmströmin/Kipparin Kalan rapuröörän hankin Riihimäen Rekosta ja sillikaviaarin valmistin itse.

Sillikaviaari

meillakotona.fi

6 annosta

300 g sillifileetä (matjes)

2 kovaksi keitettyä munaa

200 g ranskankermaa

1 pieni punasipuli

3 rkl tuoretta tilliä silputtuna

1/4 tl rouhittua mustapippuria

Koristeluun ja tarjoiluun

esim. kirjolohen mätiä

tuoretta tilliä

ruissipsejä

Tein puolikkaan annoksen, mikä sekin oli aivan liikaa yhdelle ihmiselle, vaikka pyhiä nyt muutama olikin. Valuta silli hyvin ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. 

Hienonna kananmunat haarukalla ja yhdistä kaikki ainekset. Sekoita ja anna sillikaviaarin maustua jääkaapissa muutama tunti.

Sillikaviaaria saaristolaisleivällä, kirjolohen mätiä koristeena

Pöydästäni löytyi vielä saaristolaisleipää, niin ikään Ronnylta hankittua savustettua lohta sekä Pihlajasaaren lammastilalta (Rekon kautta sekin) tilattua karitsan palvia. Joka sivumennen sanoen oli tavattoman herkullista!

Valkosipulissa paistetut chilijättikatkaravut

Arla

4 annosta

400 g jättikatkaravunpyrstöjä

1 chili

3 valkosipulinkynttä

2 tl raastettua tuoretta inkivääriä

1 tl jauhettua juustokuminaa

3 rkl voita

3 rkl korianteria

½ rkl sitruunamehua

suolaa

Tämänkin annoksen tein puolikkaana. Poista chilistä siemenet ja kuori valkosipulinkynnet. Hienonna chili ja valkosipuli, raasta inkivääri. Paista chiliä, valkosipulia, inkivääriä ja juustokuminaa voissa noin minuutin ajan. 

Lisää ravunpyrstöt pannulle ja paista molemmin puolin noin minuutin ajan, mausta korianterilla, sitruunamehulla ja suolalla. Äh, ihan törkeän hyvää, oli sitten jouluisaa tai ei! Ehkä näitä jossakin päin maailmaa syödään myös jouluna. Joku jossain ja minä.

Näin se joulu tuli, oli ja meni. Selviydyin aatosta itsekseni, avasin lahjat sekä kuvassa olevan viinin. Viinin, joka vaati tuntien dekantoinnin, mutta oli kunnossa, toisin kuin veljensä (tai siskonsa), joka jo vuosia sitten korkkivikaisena kaadettiin omenapuun juurelle.

 

Jälkiruokana taatelikakun lisäksi vihreitä kuulia ja suklaakonvehteja. Mitä sitä ihminen jouluna muuta tarvitsee.

Loppuun vielä kuvia joulukuusettoman kodin joulukoristeluista. Niitä oli vähän, mutta kaikki olivat harkittuja.

Joulukuusen virkaa toimitti Ikeasta hankittu metallikuusi.

Trésorie Shop Helsingissä (löytyy myös verkkokauppa) myy suupuhallettuja lasisia saksalaisia joulukoristeita osterista grillimakkaraan ja kaikkea siltä väliltä. Lasipallot on hankittu Lasimuseon kaupasta jo vuosia sitten, siellä on aina ennen joulua lasipalloja myynnissä.

Lasinen lankakerä puikkoineen muistuttaa rakkaasta harrastuksesta, joka on nyt ollut vähän tauolla. 

Sopivasti sesonginpunainen posliininen vintagelintu löytyi Bambi&Kuusta, pohjassa on lyijykynällä teksti "Ostettu Lappeenrannasta 1974". 

Ensimmäinen jouluruusu, jonka olen saanut pidettyä elossa! Ja elossa on edelleen tätä kirjoittaessakin. Ihme. Joulun ihme.

Joulukortteja on mukava saada, vaikka niiden lähettämisestä olen itse lähestulkoon kokonaan luopunut. Olen korttirahat jo vuosien ajan laittanut hyväntekeväisyyskohteisiin.

Keräilemäni lasipallot koristavat oikeastaan aina salin pöytää, jouluisen tästä tekee pieni Pentikin poro.

Siinä se joulu sitten oli. Nyt jo pakattuna, vuoden päästä jälleen uudestaan.

Mumun kokkikerhossa banaanikakkua

Olen 4,5 vuotiaan tyttärentyttäreni kanssa syksyllä aloittanut kokkikerhot. Neiti pitää kovasti makeasta, joten olemme jo valmistaneet sekä suklaakakkua että korvapuusteja. Lasten kahvila Skidilässä saimme idean banaanikakusta ja se olikin vuorossa, kun pikkuneiti matkusti ensimmäistä kertaa aivan yksin viikonlopun viettoon Riihimäelle, mumulaan. Tosin mumun noutamana, että ei ihan yksin kuitenkaan. Banaanikakun ohjeita on netti pullollaan, mutta me emme tyytyneet sen vähempään, kuin maailman parhaaseen.

Maailman paras banaanikakku

Cebicin keittiö -blogi

2 kananmunaa

2½ dl sokeria

2 banaania muussattuna

2 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

2 tl vanilliinisokeria

8 rkl kuohukermaa

150 g voita sulatettuna

2½ dl vehnäjauhoja

kanelia maun mukaan

Ohje on helppo ja sopii oikein hyvin pienen kokkaajan tehtäväksi. Mumun avustuksella tietenkin.

Sekoita kaikki ainekset kulhossa kuohkeaksi ja löysähköksi taikinaksi. Voitele ja korppujauhota vuoka, kaada taikina vuokaan ja paista kakkua 200 asteisessa uunissa noin tunnin verran. 

Kakku tummuu päältä kauniisti, älä huolestu siitä. Koita kypsyys tikulla tai jollain puikolla, sukkapuikkokin käy paremman puutteessa. Kypsästä kakusta ei jää taikinaa tikkuun. Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kumoamista. 

Ellei kakku tule syödyksi kerralla, säilytä sitä jääkaapissa, niin maku vain paranee. Tämä kakku matkusti Helsinkiin vanhempien maisteltavaksi, mutta pari siivua jäi toki tänne mumulaankin. Ja jos nyt oli kyseessä naperon ensimmäinen banaanikakku, niin ensimmäinen se oli myös minulle. Miten ihmeessä en tämmöistä helppoa herkkua ole aikaisemmin tehnyt? 

Ja kyllähän pikkuleipuri tarvitsi myös ihan oikeaa ruokaakin. Ruokaa varten ostin Riihimäen Rekon kautta suoraan kalastaja Ronny Holmströmiltä leppäsavustetun kirjolohifileen. 

Helppo savulohikiusaus

Peggyn pieni punainen keittiö -blogi

noin 6 annosta

1 kg peruna-sipuliseosta (pakaste)

250 g savulohifileepala

100 g fetaa

1 tl (luomu)sitruunan raastetta

suolaa ja pippuria oman maun mukaan

4 dl kermaa

nippu tuoretta ruohosipulia

nokare voita vuoan voiteluun

Murustele savulohi ja feta käsin. Raasta pesty sitruuna ja hienonna ruohosipuli. Jätin tässä kohdin sitruunan raastamatta, mutta raasteen sijaan lorautin kiusaukseen hivenen sitruunamehua. Sekoita kermaa lukuunottamatta kaikki muut raaka-aineet voidellussa vuoassa. Kaada kerma vuokaan ja paista 200 asteisen uunin keskitasolla noin 60 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä. 

Harvinaista kyllä, mutta tästä ruuasta ei ole yhtäkään valokuvaa. Ei valmistuksesta, eikä valmiista ruuasta. Ihme. Mutta hyvää oli! Maittoi hyvin naperolle ja minäkin sain kiusauksesta lounasta pariksi päiväksi. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Mutakakkujen mutakakku

Torstai-aamuisin toimistolla keskitytään aamiaisen aikana Seiskan naistenlehtien selailuun. Ensimmäisenä otan esiin ruokasivut, tietenkin. Vieraita oli tulossa viikonloppuna mökille ja siinä ääneen pohdiskelin, että olisikohan lehdestä löytyneestä mutakakusta heille jälkkäriksi. Työkaverini oli vahvasti sitä mieltä, että olisi ja että samalla, kun tekisin yhden, voisin hyvin tehdä myös toisen. Ja tuoda sen toisen toimistolle perjantaita ilahduttamaan. Naureskelin vaan, että katsotaan, miten käy......

Mutakakut ovat taivaallisia ja tämän ohjeen pysäyttävä voima piili sanoissa lakritsi ja ruskistettu voi. Ei voi mennä maut metsään näillä aineksilla! Lakritsijuurijauhettakin kun oli kotona peräti kahdelta eri merkiltä. Eikun leipomaan!

Mutakakku ruskistetusta voista

Me Naiset 6.9.2018

10 annosta

200 g tummaa suklaata

200 g voita

4 huoneenlämpöistä munaa

2 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1½ rkl lakritsijuurijauhetta

Kuten aineksista voit havaita, kyseessä on varsinainen painonvartijoiden kakku. Tätä kun syö, paino ei karkaa mihinkään........ Jatketaan!

Sulata suklaa miedolla lämmöllä (vesihauteessa), anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Sulata voi kattilassa tai pannulla. Kuumenna sekoitellen noin 5 minuutin ajan, kunnes voi vaahtoaa, muuttuu ruskeaksi ja tuoksuu pähkinäiselle. Varo, että se ei pala! Siirrä sivuun ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauho ja lakritsijuurijauhe. Sekoita muna-sokeri-vaahto, voi ja suklaa keskenään varovasti käännellen (käytin vatkaimen pienintä tehoa). Siivilöi joukkoon kuivat aineet.

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 200 asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Kakku saa jäädä kosteaksi.

Ja kyllä, kyllä minä tein kaksi kakkua,  kun niin kauniisti vaadittiin pyydettiin. Siinähän ne todellakin menivät samalla. Se on kuitenkin sanottava, että oli viisasta tehdä nämä kotona, eikä mökillä! On todellakin syytä olla tiskikoneen lähistöllä, tulee meinaan melkoisesti kippoa sun muuta tiskattavaksi.

Tämä kuva on toimistolta noin vartti sen jälkeen, kun iskin kakun pöytään. Suosio oli taattu! Kakku on parhaimmillaan valmistusta seuraavana tai sitä seuraavina päivinä. Edellyttäen, että sitä jää jäljelle. Kakkua ei kannata edes irrottaa vuoasta lämpimänä, anna sen rauhassa jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja laita vielä vaikka hetkeksi kylmään. Hetkeksi tai seuraavaan päivään.

Kehitysehdotuksina työporukan kesken mietimme, että sormisuolahiutaleet tai vaikkapa suolakinuski sopisivat kakun päälle erinomaisesti. Kermavaahto ja jäätelö toimivat toki aina.

Tee tätä kakkua, niin saat aikaan hyvää mieltä. Seurassa kuin seurassa.