sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Saslikin venäläistunnelmissa


Työporukan kanssa meillä on ollut tapana aina näin alkuvuodesta, kun pahin vuodenvaihdekiire töissä on ohi, käydä pitkähköllä lounaalla tätä asiaa juhlistamassa. Usein blinit ovat olleet ajankohtaan sopiva teema ja monta kertaa niistä on Lasipalatsin bliniviikoilla päästykin nauttimaan. Viime vuonna herkuttelu Saslikissa jäi minulta sairastumisen vuoksi väliin, mutta tilanne korjattiin nyt. Eli Saslikista varattiin pyöreän pöydän kabinetti, Meriitti. Saslikhan on siitä hauska paikka, että siellä on uskomaton määrä eri kokoisia kabinetteja, pienin vain kahdelle hengelle!



Tässä ravintolassa enemmän on enemmän! Menee tovi jos toinenkin sisustuksen yksityiskohtien parissa, sillä tavaraa todella riittää!


Sasklikissa on oman laatuisensa tunnelma, sen kukin myös tulkitkoon omalla tavallaan :) Ruoka aiheutti tällä käyntikerralla hienoisen pettymyksen, joten ensi vuonna paikka varmastikin menee vaihtoon. Sen enempiä en illasta tarinoi, vaan tykitän kuvakavalkadin valitsemistamme ruuista.

Oma valintani alkuun oli karhupelmenejä riistaliemessä (18,40 €)
Lisukkeena viiinietikkaa ja piparjuurismetanaa
Huippuhyvä annos, todella riistanmakuinen. Tätä ottaisin toisenkin kerran.
Naapurin blini vaikutti hivenen paksulta, mutta näkyi kyllä hyvin maistuvan!
Blinin lisukkeita, tässä kolmen mädin lajitelma (31,30 € yksi blini plus nämä lisukkeet). Erikoisuutena kananmunahakkelus, sitä en muista muissa blinitarjoiluissa nähneeni.
Juomat venäläiseen malliin :)
Kananpojanrintaa á la Kiev (24,10 €). Tätä hehkutin niin, että sain kaksi työkaverianikin tilaamaan ja kyllä harmitti, kun kana oli melkoisen kuivaa. Annoksen tikkuperunat olivat parasta antia......
Tämän vuoksi en pidä itsekoottavista annoksista, ne vaan näyttävät rumilta.
Myös jälkiruoka, Saslikin Troikka, kolme erilaista päivän pientä makeaa oli pettymys. Kuvassa kolmen hengen jälkiruoka. Konvehti, minikakkupala ja palanen tunnistamatonta hyytelöä maksoi 6,50 €. Ei tykätty lainkaan.......
Vierustovereiden jälkiruuat sen sijaan eivät näyttäneet lainkaan hullummilta........Jäädyke karpalosta ja karamellista kardemummakastikkeella (11,20 €)
Romanovin mansikoita á la Saslik (9,20 €), luomumansikkasorbettia ja appelsiiniliemessä marinoituja tuoreita mansikoita.
Lasilllinen Tokaji Szamorodni Édes 2008 -viiniä lievensi jälkkäripettymystä.

Illalla saleissa ja kabineteissa kiertävät musikantit tuovat aina hivenen vaivautuneen tunnelman, ainakin minulle, vaikka onhan se toisaalta ihan hauska tapa......


lauantai 8. maaliskuuta 2014

Keväinen lohi-parsapiiras


Aikaisemminkin olen  hehkuttanut, että Lantliv Mat&Vin -lehti on yksinkertaisesti yksi parhaista ruokalehdistä, mitä tiedän. Jo kuvat pyörryttävät! Uusin numero 2/2014 Laga gott i vår oli kanneltaan niin houkuttelevan keväinen, että eihän Happyhamster sen ohi päässyt. Eikä kauheasti edes yrittänyt!

Ensimmäisenä lehdestä meni testiin lohi-parsapiiras. Piirasta varten tarvitset:


Pohja:
3 dl spelttijauhoja, 
mutta minä laitoin 1 dl grahamjauhoja ja loput ihan tavallisisia vehnäjauhoja
125 g kylmää voita
1-2 rkl kylmää vettä

Täyte:
300 g lämminsavulohta
1 puntti vihreää parsaa
4 rkl hienonnettua tuoretta rakuunaa
 (hmmmm, minä vedin koko ruukullisen!)
3 munaa
2 dl ranskankermaa
1 dl maitoa
suolaa
valkopippuria

Suloiset pikku parsaseni! 

Laita monitoimikoneeseen kylmä voi ja jauhot. Pyöräytä tasaiseksi. Lisää koneen käydessä vesi ja anna pyöriä, kunnes taikina on vääntäytynyt palloksi. Laita taikinapallo jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Painele taikina piirakkavuoan pohjalle, pistele haarukalla ja esipaista 200 asteisessa uunissa 10 minuuttia.


Paloittele lohi taikinan päälle. Kuori parsat ja poista kova kanta. Viipaloi noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lisää lohen kaveriksi taikinan päälle.


Valmista munamaito. Sekoita kananmunat, maito, ranskankerma, rakuuna ja mausteet kulhossa.



Kaada lohen ja parsojen päälle. Kypsennä uunissa 35 minuuttia tai kunnes munamaito on hyytynyt. Koristele kypsä piiras tuoreella rakuunalla (jos sitä jäi jäljelle). Sitten vaan syömään. Tästä tuli meillä uusi suosikkiruoka! KEVÄT!!!!!

Hotel Mama valmistautui tämän avulla viikonlopun viettoon omien ja varalasten kera. Tiedossa energiaa ja iloa sekä tietenkin hyvää ruokaa. Mutta niistä sitten myöhemmin.......




tiistai 4. maaliskuuta 2014

Pruuvi: Viinimatka Yhdysvaltoihin



Viinimatka Yhdysvaltoihin, se oli Etiketti-klubin uutuutena tämän kevään kurssitarjonnassa. Ja kuulemma kurssi, jonka illat varattiin täyteen ennätysmäisen nopeasti. Sinne me sitten siskon kanssa suunnistettiin.

Enpä liiemmin ollut ajatellut, että miten viinintuotanto on tuohon jättimäiseen maahan jakautunut, mutta yllättävää se kuitenkin oli, että USA:n tuotannosta yli 90% tuotetaan Kaliforniassa, vaikka jokaisesta osavaltiosta viinitiloja löytyykin. Onkin siis selvää, että keskityimme illan aikana Kalifornian ja Washington Staten viinialueisiin. Kaliforniasta kannattaa muistaa North Coast, siellä sijaitsevat laadukkaimmat pienet alueet. Valitettavasti Oregonista emme saaneet maistiaisia. Oregon on tunnettu Pinot Noireistaan, viljelysalasta yli 60% valtaa tämä rypäle. Tämä on kuitenkin tyypillinen pienten tuottajien alue, josta ei juurikaan vientiin tuotteita liikene. Alkon valikoimista löytyy vain kaksi tuotetta. Maailmanlaajuisesti USA on viidenneksi suurin viinintuottajamaa.

Maistelusetti aloitettiin Valkoisen talonkin suosimalla juhlamaljalla eli kalifornialaisella Korbel Brut -kuohuviinillä (13,99 €). Chenin Blanc (päärypäle, joka tuo viiniin hunajaisuutta), Chardonnay, Colombard ja Pinot Noir muodostavat yhdessä erittäin kuivan, keskihapokkaan, sitruksisen, kevyen aprikoosisen ja hennon hunajaisen viinin. Vaikka viinissä on sokeria 13 g litrassa, niin runsaat hapot muuttavat viinin sokerista huolimatta kuivaksi. Juomaa suositellaan aperitiiviksi sekä nautittavaksi äyriäisten kanssa. Tämä simamainen juoma ei suurta hehkutusta saanut meidän kesken syntymään. Joimme, mutta emme osta. Piste.

Yhdysvaltojen viinilaki on melko rentoa ja hauskana yksityiskohtana kouluttajamme kertoikin, että kun Korbelin viinilaatikot saapuvat, niin niissä lukee reippaasti California Champagne :) Tarina ei kerro, että viedääänkö juomaa samoissa lootissa myös Ranskaan..... Tuskin!



Valkoviinin kera lautaselta Yhdysvalloissa löytyy äyriäisiä, kalaruokia, salaatteja ja hedelmiä.





Kalifornian Central Coast -alueelta saapui seuraava maisteltavamme. Wente Riva Ranch Chardonnay (20,10 €), jonka poikkeuksellisen pitkä 10 kuukauden tammessa kypsytys todella maistui! Viini on Alkon valikoimissa vain rajallisen ajan, joten jos runsas ja paahteinen Chardonnay houkuttelee, niin kipin kapin sitä hankkimaan. Kuiva, hapokas, keltaluumuinen, sitruksinen, kypsän aprikoosinen, hennon kinuskinen, tamminen ja rodukas. Näin Alkon hinnasto- ja luonnehdintatiimi (!) on viiniä kuvaillut. Ryhmämme löysi viinistä lisäksi mangon, ananaksen ja vaniljan aromeja. Tämä on selkeä ruokaviini, joka sopii vaikkapa loimulohelle, rasvaiselle kalaruualle sekä pariloidulle, grillatulle ja savustetulle ruualle. Alueellisesti ajateltuna myös surf´n turf -tyyppisille ruuille. Viini kannattaa nauttia hyvin viilennettynä, sillä tammi korostuu viinin lämmetessä.











Washington Staten alueelta tuleva Kungfu Girl Riesling (14,95 €)oli sitten seuraava. Tätä viiniä on erilaisissa tastingeissä maisteltu jo ihan kyllästymiseen saakka. Viimeksi Viini&Suklaa -illassa muutama viikko sitten. Viini on puolimakea, erittäin hapokas, makean limettinen, päärynäinen, kevyen hunajameloninen ja mineraalinen. Rieslingille tyypillinen petrolisuus puuttuu tyystin. Parhaimmillaan tämä viini on mahdollisimman nuorena ja viileänä. Ruokasuosituksina mausteiset, jopa tuliset ruuat, meksikolaiset, itämaiset maut, raikas kesäinen salaatti, ceviche. Ja ai niin, kouluttajan mielestä tämä on Helsingissä hipstereiden ykkösviini :) Ja siis ilmeisesti vain etiketin perusteella.....






Viinijuttujani lukeneet saattavat muistaa, että sinne vähemmän suosittujen punaviinirypäleiden joukkoon kuuluvat sekä Pinot Noir että Sangiovese. Tyystin olen unohtanut mainita Zinfandelin..... Aivan kuten Pinot Noirin, olen yrittänyt ottaa Zinfandelinkin haltuun omalla kurssilla. Heh, turhaan......

Zinfandel on yleisin rypäle Kaliforniassa ja lajikkeesta valmistetaan valko- ja roseeviinejä sekä myös punaviinejä. Punaviininä tunnetuinta. Rypäleen tyypillisimmät aromit ovat boysenmarja ja kuivatut hedelmät. On myös pitkällisten tutkimusten perusteella todettu, että Italian Primitivo ja Zinfandel ovat sama rypäle.

Jos Yhdysvaltoja ajattelee kokonaisuutena, niin kolme suosituinta rypälettä ovat kuitenkin Cabernet Sauvignon, Pinot Noir ja Chardonnay. Kalifornian Cabernetit ovat pitkäikäisiä ja USA:n Pinot Noirit yleensäkin täyteläisempiä ja savuisempia kuin vastaavat eurooppalaiset.

Ja kun lasissa on punaviiniä, löytyy lautaselta barbaque-ruokaa, pihvejä, naudanlihaa tai hampurilaisia.

Näillä tiedoilla sitten kohti viimeisiä tastingejä, neljää punaista.








Kalifornian Central Coastilta tuli Fog Head Reserve Pinot Noir (14,99 €). Pinot Noir (84%), Petit Sirah, Merlot ja Syrah. Neljän rypäleen combosta syntyi mielestäni varsin mitätön viini..... Virallisen kuvauksen mukaan keskitäyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, kypsän karpaloinen, keyven mausteinen ja  hennon tamminen. Sopii vaikkapa possun ribseille tai vaalealle grillatulle lihalle, makeahkon kastikkeen kera.










Toinen punkku olikin minulle entuudestaan tuttu Chateau Ste Michelle Syrah (15,99 €). Viinin koostumus on sangen erikoinen, Syrahia 99% ja Viognieria 1%. Viogner on valkoviinirypäle! Viiniä on kypsytetty yli vuosi amerikkalaisessa tammessa ja se kyllä maistuu (hyvällä tavalla). Viini on täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkahilloinen, tummakirsikkainen, mokkainen, mausteinen, vaniljainen ja lämmin. Eli tämä viini kirvoitti ensimmäisen kunnon hymyn kasvoilleni :) Tämä laadukas grilliviini vielä paranee parin vuoden kypsytyksellä. Viini sopii erityisen hyvin riistalle ja lampaalle, varsinkin, jos kastikkeesta löytyy vaikkapa kahvia tai suklaata, jotka tukevat viinin aromeja. Eli aivan selkeä pääsiäisviini!






Seuraavaksi kera kerrostalon kokoisen ennakkoluulon kohti Zinfandelia...... Joka sitten yllättikin positiivisesti, varmaankin koska oli sekoite, jossa oli Zinfandelin (80%) lisäksi Petite Sirahia (9%), Syrahia (6%) ja vielä Carignania (4%). Ravenswood Sonoma County Zinfandel, Kalifornian North Coastilta. Puolitoistavuotta tammessa tuntui! Viini on täyteläinen, keskitanniininen, karhunvatukkainen, tummakirsikkainen, pippurinen, hennon lakritsinen ja tamminen. Viini oli todella tuhti sekä maultaan että tuoksultaan ja sieltä löytyi myös melko selkeästi mintun ja mentolin aromit. Tuottaja lupaa viinille säilyvyyttä 5-8 vuotta. Hintaa on peräti 23,90 €, mutta se selittyy sillä, että on käytetty vanhoja, 50-80 vuotiaita köynnöksiä. Vertailun vuoksi kerrottiin, että vaikkapa samppanjat tuotetaan pääsääntöisesti vain 10 vuotiaista köynnöksistä.











Viimeinen viini oli myös entuudestaan tuttu, jo joulunajan viinitastingistä ja olen sitä kerran jopa hankkinutkin. Geyser Peak Reserve Alexandre Meritage on myös kotoisin Kalifornian North Coastilta ja maksaa 22,80 €. Viinistä 70% on Cabernet Sauvignonia, mutta mukana on myös Merlot, Malbec, Petit Verdot sekä Cabernet Franc.  Viini on erittäin täyteläinen, keskitanniinen, tumman marjainen, luumuinen, mausteinen, tamminen ja lämmin. Aromit jo kertovat, että tammessa tätäkin on pidetty, 14 kk. Tanniinit ovat hyvät ja tasapainoiset, eivät mitenkään hyökkäävät. Tuottaja kertoo viinin kestävän pitkänkin kypsytyksen, 10 vuotta jopa. Eli jos omistat viinikellarin, niin eikun ostoksille. Ja vaikka et omistakaan, niin pullon pari voi hyvin hankkia!




Katsotaanpa vielä lopuksi mitä viiniasiantuntijat Viini -lehdestä tuumaavat näistä:

Korbel Brut, kaksi tähteä, sopusuhtainen kokonaisuus, mutta kallis
Wente Riva Ranch Chardonnay, NELJÄ tähteä, harmoninen, laadultaan erinomainen ja laatu vastaa hintaa
Kungfu Girl Riesling, NELJÄ tähteä, harmoninen, laadultaan erinomainen, edullinen ostos
Fog Head Reserve Pinot Noir, NELJÄ tähteä, harmoninen, laadultaan erinomainen, edullinen ostos
Chateau Ste Michelle Syrah, NELJÄ tähteä, luonteikas viini, harmoninen, laadultaan erinomainen, laatu vastaa hintaa
Ravenswood Sonoma County Zinfandel, NELJÄ tähteä, harmoninen, laadultaan erinomainen ja laatu vastaa hintaa
Geyser Peak Reserve Alexandre Meritage, VIISI tähteä, tyylikäs huippuviini, edullinen ostos



sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Tyyriit tapakset - Goce

Päivitys: ravintolan toiminta on päättynyt 6/2014


Goce Bar & Kitchen löytyy Yrjönkadun ja Bulevardin kulmasta Helsingistä. Ravintola on toiminut nykyisellä paikalla vasta marraskuusta 2013. Aikaisemmin Fredrikinkadulla se saavutti suuren suosion pienenä tapaksia tarjoavana kortteliravintolana ja on saanut jopa arvostetun Michelin Bib Gourmand -maininnan. Ihmettelen, miten tämä paikka on mennyt aikaisemmin minulta kirjaimellisesti sivu suun. Tilanne oli korjattava!

Testi-illaksi valikoitui hiihtolomaviikon torstai. Valtavan kokoinen paikka oli lähestulkoon tyhjä! Menimme klo 17 ja kolmen tunnin aikana näimme asiakkaita vain kahdessa muussa pöydässä. Miestarjoilija tosin sanoi, että tiistaina ja keskiviikkona oli ollut aivan täyttä, mutta näin hiihtolomatorstaina on vähän ihmisiä liikkeellä. Häh? En usko, että hiihtolomaviikon torstai olennaisesti eroaisi hiihtolomaviikon keskiviikosta. Oli vähän selittämisen makua, mutta toivon silti, että näin hyvällä (=kalliilla) paikalla olevassa ravintolassa riittäisi asiakkaita.




Sitten asiaan eli ruokaan. Ja kuten kaikki minut tuntevat tietävät, ei dinneri hyvän ystävän kanssa käynnisty ilman kuplia. Ei nytkään :) Espanjalainen Maset del Lléo Cava NU Brut Reserva oli meille uusi tuttavuus ja aivan just eikä melkein sellainen, mitä kuvaus lupasi. Kuiva, kevyen paahteinen, kevyen toffeinen. Nam. Herkku! Vain ravintolamyynnissä olevasta viinistä löydät lisää tietoa täältä, klik. Suosittelen testaamaan, mikäli tähän jossakin törmäät!


Seuraavaksi ruokaan. Ruokalista koostuu kylmistä ja lämpimistä tapasannoksista, joista osa on tarkoitettu jaettaviksi. Pääruokia ei listalla ole kuin muutama ja mikäli aiot selviytyä vain tapaksilla, niitä suositellaan valittavaksi 5-6.


Ravintolan hivenen hämärästä valaistuksesta johtuen myös kuvat ovat vähän hämäriä, mutta tässä omat valintani:

Gambas Plancha, paahdetut jättikatkaravut. Annos 10,50 €, tässä kaksi annosta eli kaverille kanssa! Kuvassa ei näy, mutta keskellä annosta oli hehkuvia hiiliä! Aivan mahtavan makuinen ruoka, mutta äärettömän sotkuinen syötävä.
Chorizo Cidra, grillattua chorizoa siiderissä. 6,50 €
Beetroot, paahdettua punajuurta ja juustoa. Kuvassa kaksi annosta, yksi annos 6,50€.
Burguesa, naudanliha-Manchego miniburgeri. 6,50 €
Croquetas, friteerattuja kroketteja ja aiolia. 7,50 €
Ruuan kanssa nautin palan taivasta punaviinin muodosssa. Argentiinalainen Santa Ana Eco Malbec 2010 (9,80 €/16 cl) palautti mieleeni jo hetken unohduksissa olleen malbecin. Tai siis minulta unohduksissa olleen!

Ja kun espanjafiiliksissä mentiin, niin jälkiruoka ei oikeastaan voinut olla muuta kuin Crema Catalana (8,50 €).


Yhteenvetona sanoisin, että en tule täällä varmaan enää toista kertaa käymään. Mitään varsinaista vikaa ei missään ollut, mutta laskun loppusumma noin 85 euroa per pää alkuskumpasta, tapaksista, kahdesta viinilasillisesta ja jälkkäristä tuntui sitten kuitenkin melko kovalta. Okei, kysehän oli laadukkaista raaka-aineista valmistetuista gourmet-tapaksista, mutta silti ......