Isämme kuului metsästysseuraan ja niinpä lapsuuden kodissani hirvi ja peura kuuluivat kiinteästi ruokapöytäämme. Hämärä muistikuva on satunnaisista possun kyljyksistä, mutta pääosin kasvoimme riistaruuilla. Nyt vasta, kun isä on siirtynyt taivaallisille metsästysmaille, sitä ymmärtää, miten onnekkaita olemme olleet! Tosin en vieläkään ravintolassa tilaa hirveä, koska mielestäni vanhempiani paremmin sitä ei kukaan osaa valmistaa. Rima on siis korkealla!
Vaan nyt minulla oli hirveä pakastimessa, oli ollut jo jonkin aikaa, koska se rima on ollut niin korkealla omallakin kohdalla, että on hivenen jännittänyt ottaa liha käsittelyyn. Sain lihakimpaleen ystävältäni, jonka puoliso metsästää samassa hirviporukassa, missä isäkin aikoinaan. Tuohon lihamöykkyyn liittyi siis myös valtava tunnelataus, varsinkin vielä näin isänpäiväviikonloppuna!
Viehätyn resepteistä, joissa on se jokin. Sitä jotakin on hyvin vaikea välillä kuvailla, mutta ehkä tässä se oli täysin perinteisestä poikkeava maustaminen. Suomalaista hirveä vietnamilaisittain, pakkohan se oli kokeilla.
Vietnamilainen hirvipata
Kodin Kuvalehti 19/27.9.2018
Meri-Tuuli Väntsi
8 annosta
1½ kg hirven patalihaa (rintaa, lapaa tai potkaa)
öljyä paistamiseen
4 porkkanaa
4 kiinteää perunaa
50 g tuoretta inkivääriä
4 valkosipulinkynttä
1 vihreä tuore chili
4 salottisipulia
4 sitruunaruohoa
1 rkl kurkumaa
3 tähtianista
2 kanelitankoa
1 laakerinlehti
2 rkl fariinisokeria
2 rkl tomaattipyrettä
1 tlk kuorittuja tomaatteja
6 dl lihalientä
½ dl kalakastiketta
Tarjoiluun
1 ruukku thaibasilikaa
1 ruukku korianteria
2 limettiä
vihreää chiliä hienonnettuna
vaaleaa patonkia
Minulla ei ollut tietoa, mitä ruhonosaa minulla oli käsissäni. Niin hyvältä näytti, että kyse oli varmastikin paistista, eikä ns. patalihasta. Pataan se kuitenkin nyt päätyi. Lihaa oli noin puolet reseptin määrästä, joten puolitin kaikki muutkin ainekset. Paitsi epähuomiossa lihaliemen, minkä tajusin liian myöhään, mutta sain tilanteen silti pelastettua.....tavallaan. Aina jotain pientä sählinkiä! Nyt on kuitenkin pakastimessa puolisen litraa huippumaukasta lientä vaikkapa kastikepohjaksi.... Että silleen.
Leikkaa liha reiluiksi paloiksi. Mikäli sinulla on luista lihaa, niin älä irrota luita, vaan jätä ne mukaan antamaan liemeen makua.
Kuori perunat ja porkkanat, pilko reiluiksi paloiksi. Raasta inkivääri ja valkosipulinkynnet. Hienonna chili ja salottisipulit. Poista sitruunaruohojen varsista kuivat osat ja hakkaa veitsen hamarapuolella varsiin lommoja, jotta maut irtoavat. Jätä sitruunaruohon varret pitkiksi, niin ne on helppoa poimia pois valmiista padasta.
Sananen raastimesta ja raastamisesta. Varsinkin inkiväärin raastaminen on varsin raastavaa puuhaa. Isompia määriä olen raastanut monitoimikoneella ja sitten pakastanut valmista raastetta annospaloina. Inkivääristä irtoavat "huitulat" eivät tahdo koneellakaan talttua. Vaan tämä, vuosikausia sitten kirpparipöydästä hankittu vanha puristelasinen raastin on aivan huippu! Pidä siis silmäsi auki kirppareita kolutessasi, sillä tämä monen saippuapidikkeeksi luulema esine on korvaamaton pikku apuri keittiöhommissa!
Lämmitä padasssa öljyä. Lisää sitruunaruohot ja pilkkomasi ainekset paistumaan miedolla lämmöllä. Älä ruskista. Lisää pataan kurkuma, tähtianikset, kanelitangot, laakerinlehti, viismauste ja fariinisokeri. Paistele, kunnes mausteet tuoksuvat voimakkaasti ja sekoita joukkoon tomaattipyree.
Tässä jossain välissä olet myös kuumentanut pannulla tilkan öljyä ja paistellut lihakuutiot muutamassa erässä kauttaaltaan ruskeiksi.
Tomaattituotteissa suosin Muttia. Erityskiitos tuubiin pakatusta pyreestä, jota on helppoa ja siistiä annostella.
Lisää pataan paistetut lihat, kuoritut tomaatit, lihaliemi ja kalakastike. Sekoita, peitä kannella ja unohda 130 asteiseen uuniin 5-6 tunniksi.
Vietin siskolauantaita ja siskoni toi hirvipadan kaveriksi hänelle viime jouluna lahjaksi antamani punaviinin. Rakastamme hyviä viinejä ja usein käy niin, että annamme toisillemme lahjaksi herkkuja, jotka sopivan hetken tullen avaammekin kahdestaan! Näin myös tällä kertaa. Kaadoimme viinin karahviin ja se saikin siinä vedellä henkeä saman ajan, mitä pata muhi uunissa. Viini oli melko tiukka tapaus, joten arviomme dekantoinnin pehmentävästä ja pyöristävästä tarpeellisuudesta osui oikeaan.
Pata uunissa, viini karahvissa ja odotteluajan hömpöttelimme kaupungilla. Mikäs sen parempaa!
Feeniks Cafen kahvittelut ja toscakakuttelut sovitettiin rautakauppavisiittien ja kukkaostosten lomaan. Toscakakun kuorrute on muuten niin täydellistä, että sitä voisi loistavasti syödä aivan sellaisenaan.
Kukkakauppa Hortensiasta ostan viikonloppuihini ns. pullokukat, niin myös tänäkin viikonloppuna. Valinnan vaikeutta lisää vaihtoehtojen moninaisuus, nytkin neilikoita löytyi useissa herkullisissa väreissä.
Kannattaa myös vierailla ihastuttavassa
Bambi ja Kuu -liikkeessä. Rosoista vintagetavaraa, ihastuttavia kukka-asetelmia, jotenkin satumainen tunnelma. Kurkkaa kuvia linkin takaa, paikka on kuin aarrearkku! Mukaan lähti kaunis valkoisten kukkien asetelma.
Ja sitten syömään! Mökiltä kodin jääkaappiin kesän jäljiltä siirtynyt halloumi päätyi paistinpannun kautta lautaselle tomaattisiivujen kera. Vähän oliiviöljyä ja ripaus mustapippuria, ehkä yksinkertaisin alkuruoka ikinä. Yleensä tämä tehdään mozzarellasta, mutta halloumi toimi oikein hyvin. Nam.
Ja sitten pääasiaan. Vietnamilaisittain maustettuun kärköläläiseen hirveen riihimäkeläisessä pöydässä argentiinalaisen punaviinin kera. Hiljaisesti hymyilyttää, että mitähän se isä olisi tästä tykännyt?
Me tykkäsimme. Tykkäsimme todella! Pata suorastaan pullisteli erilaisia makuja, liha oli täydellisen mureaa ja maukasta. Tuore yrttisilppu viimeisteli annoksen ja patongin paloilla saatiin viimeisetkin kastikkeen rippeet parempiin suihin.
Leppoisat viikonlopun koti-illat on hyvä päättää levymaratoniin. Nupit kaakossa soitatimme niin vanhaa jukeboxia, kuin radiota, levyjä ja you tubeakin. Loistoilta ja loistopäivä siis kaikin puolin!
