Aikaisemmissa kirjoituksissa olen maininnut jo kotoisen, ystävien keskeisen viiniklubin sekä naapurikaupungin ravintola Paloman viiniklubin. Tämän lisäksi olen jäsenenä helsinkiläisessä Wineserver -klubissa. Klubi järjestää noin kerran kuukaudessa eri teeman ympärille koottuja maistoja ja kokoontumispaikkana on usein Classic Wine Cellarsin maisteluhuone Etelä Espalla.
Ystävänpäivänä vuorossa oli luomu- ja lähiruokaa myyvän MakuMaku-verkkokaupan järjestämä viini- ja juustoilta, jonne Wineserver toimitti viinit ja Hakaniemen hallissa toimiva juustokauppa Lentävä Lehmä juustot.
Ideana oli maistaa juustot pareittan eli kotimaisen juustolan tuotetta verrattiin ns. alkuperäisjuustoon. Mikäli tämmöistä määritelmää edes voi käyttää, sillä myös Suomessa valmistetaan juustoja, joita ei perinteisesti valmisteta missään muualla. Näille juustopareille etsittiin sitten myös sopiva viini kaveriksi.
Ja koska teemana oli lähiruoka, niin lähestyn juustoja kotimaiset edellä ja kerron niistä hieman enemmän. Juustot, kuten viinitkin, kannattaa maistella miedommasta voimakkaampaan edeten. Muista myös, että mitä voimakkaampi juusto, sitä voimakkaampi viini. Näillä pääsee hyvin maistelu-urallaan alkuun!
Mouhijärven Herkkujuustolasta tuli mieto, pehmeä ja maultaan herkkusienimäinen Väinö. Väinön parina oli ranskalainen Brie de Meaux, jota ei suotta kutsuta briejuustojen äidiksi. Aivan mieletön! Täyteläinen juusto kaipaa täyteläisyyttä myös viiniltä, joten juomapariksi brielle valikoitui espanjalainen Gran Viña Sol Chardonnay. Kuiva, hapokas, hedelmäinen, yrttinen, kevyen tamminen ja hintaa 10,99 €. Punaviinin ystävä voi yhdistää brie-juustoon myös kevyen Masi Bonacosta Valpolicellan. Masi on ihan kelpo, kevyt, keskitanniininen, makean marjainen, kevyen mausteinen ja vaniljainen (aavistus tammea) italiaano. Eikä hintakaan (10,90 € ) huimaa.
Seuraavaksi cheddareita. Kolatun Vuohijuustolan Waldemar sai parikseen englantilaisen Wyke Farmsin Somerset cheddarin. Waldemar on somerolaisesta vuohenmaidosta valmistettu, noin 6 kk kypsytetty kova juusto, josta saa maistuvan keiton tai gratinoinnin. Valikoimissa on myös 12 kk kypsytetty Waldemar-juhlacheddar, jota ainakin Lentävä Lehmä myy ympäri vuoden, ei ainoastaan joulun tienoilla. Vuohenjuusto ja sauvignon blanc ovat klassinen yhdistelmä, joten tähänkin suositeltiin 9,99 euron hintaista Santa Digna Sauvignon Blanc Reservea Chilestä. Kuiva, erittäin hapokas, karviaismainen, mustaherukkainen ja nokkosinen viini ei mielestäni nyt sitten muuten ollut mitenkään mainitsemisen arvoinen. Viinin lämmetessä lasissa, herukkaisuus korostui entisestään.
Tiesitkö muuten, että Suomessa vain pienjuustolat valmistavat cheddaria? Ja että simppeli muistisääntö vuohen- ja lehmänmaitojuustojen erottamiseen on, että keltainen on lehmää ja valkoinen vuohta.
Vuohenjuustoilla jatkettiin vielä niin, että seuraava pari oli niin ikään Kolatun tilalta tuleva vuohenbrie Verneri ja AOC-merkitty (Euroopan unionin nimisuoja elintarvikkeille) Saint Maure Tourraine, koivuntuhkalla silattu vuohen tuorejuusto. Tämän taisteluparin osalta on myönnettävä, että kotimainen Verneri selviytyi voittajana. Ja sauvignon blancilla mentiin.
Seuraavana oli sitten Mouhijärven Herkkujuustolan Vilho parinaan sveisiläinen Biowelle, niin ikään appenzeller -tyyppinen lehmänmaidosta valmistettu kittikuorinen juusto. Vilho sai illan aikana leveimmän hymyn kasvoilleni, aivan ehdoton suosikki siis! Vilho on voimakas, tuoksuva, vähintään 3 kk kypsytetty juusto, joka sai viiniparikseen Gran Coronas Cabernet Sauvignon Reservan. Gran Coronas on espanjalainen, täyteläinen, tanniinen, mausteinen, puinen, lämmin jne punaviini cabernet sauvignonista ja tempranillosta. Hinta on 14,78 €. Rakastan juuri tämän tyyppisiä tuhteja espanjalaisia viinejä, joten jatkossa viikonlopun herkutteluun ei sitten muuta tarvitakaan kuin pullo Coronasia ja kunnon köntti Vilhoa!
Miedomman Biowellen pariksi kyllä itse valitsisin Masi Bonacosta Valpolicellan, mutta nämähän ovat niitä kuuluisia makuasioita, joista ei voi kiistellä!
Viimeinen pari setissämme tuli sinihomejuustopuolelta. Peltolan juustolan legendaarinen Peltolan Blue on on valmistettu suonenjokelaisen Peltolan maatilan lehmien maidosta. Maun aromikkuuden salaisuus on kuulemma siinä, että lehmät saavat ravinnokseen vain tilalla itse luomuviljeltyä puna-apilaa! Peltolan Blue on muuten ensimmäinen sinihomejuusto, jota Suomessa on valmistettu Aura-juuston jälkeen. Parina tälle loistavalle tuotteelle oli Papillon Blanc bio Roquefort, joka oli aivan tajunnan räjäyttävä. Ja kuin luotu nautittavaksi Dow´s Trademark Finest Reserve Portin kera. Tämä 19,49 euron hintainen portviini on mieleiseni, tummanpunainen, viikunainen ja mausteinen. Aivan täydellinen talvi-iltaan ja takkatulen lämpöön. Roquefort varsinkin kaipasi viinin seurakseen, sillä juusto oli erittäin voimakkaan makuinen ja suolainen.
Tiesitkö muuten, että Roquefort -juusto oli ensimmäinen ranskalainen juusto, joka sai jo vuonna 1925 alkuperäissuojan nimelleen eli jo aiemmin mainitsemani AOC-merkinnän.
Ja jos haluat selviytyä maistelusta vähän suoraviivaisemmin, niin loppuun vielä totesimme, että Waldemar cheddar sopii kaikille viineille ja port puolestaan kaikille juustoille!
Kotioloissa järjestettävään juustojen ja viinien maisteluun tai ihan vaan juustolautasen rakentamiseen vinkkejä löytyy netistä pilvin pimein. Tässä kirjoitellessani törmäsin itse Valion juustosivustoon, joka lisuke- ja viinivinkkeineen näytti perin pätevältä. Sitten löytyi Juustot&Viini&Ruoka -sivut, joilla kerrotaan mm juuston historiasta. Mielenkiintoista ja herkullista luettavaa!
Ja jos vielä nakkaan tähän kirjasuosituksen, niin sehän on TIETENKIN Antti Uusitalon Juustot & Juomat -kirja, joka löytyy myös kirjahyllystäni.
Ja vielä kuva viinikellarista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti