sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Vappu pääsiäiskaupungissa

Pääsiäiskaupungin vappu sujui rauhanomaisesti. Kurjasta kelistä johtuen pysyin työpaikkani toimiston lämmössä vappuaattona mahdollisimman pitkään ja vappupäivänä jätin väliin niin aamun piknikit kuin myöhemmät lounaatkin. Vaikka piknikille on yleensä menty säitä uhmaten, niin joku raja siinäkin on.

Vapun aatonaattona ryysin työpäivän jälkeen Stockan Herkkuun parsanippujen kuvat mielessä välkkyen. Hah, niin oli ryysinyt moni muukin. Kolme nippua sain kahmittua ja haaveeksi jäi päämäärätön fiilistely ruokataivaassa, sillä se tungos oli niin kamala, että päätin suoriutua ulos pikimmiten.

Vappuaattoaamuna päätin olla fiksu ja mennä Herkkuun aamulla. Väkeä oli silloinkin, mutta siellä pystyi sentään liikkumaan haluamaansa suuntaan. Miten kaikki kevätsipulit, yrtit, tomaatit ja vaikka mitkä näyttivätkin niin ihanilta? Talven mittaan kun on kantanut kotiin yrttejä, joissa on pari huojuvaa, lähes lehdetöntä vartta, niin nyt on ihan eri meininki. Basilika oli jo oikein kunnon puska, samoin salvia. Ja tuoksut aivan huumaavia.

Samalla reissulla kävin myös Stockan Alkosta hakemassa kevätjuoma Il Ugon, hintaan 7,99 euroa. Italialainen, pirskahteleva, seljankukkainen juoma maistuu hyvin jäähdytettynä vaikkapa alkudrinkkinä.


Onnistuneista ostoksista ja ilmeisesti myös keväästä huumaantuneena astuin sitten Stockmannilta ulos ja kaaduin rähmälleni pitkin Pohjois-Esplanadia. Aivan mahtavaa...... Perheenihän ei tästä tapauksesta ylläty, sillä jo lapsesta asti olen omannut tämän erityisen taidon kaatuilla ja kompastella näkymättömiin esteisiin. Nyt vaan tein sen erityisen näyttävästi keskelle ihmisvilinää. Mutta koska sekä sukkahousut että viinipullot säilyivät ehjinä, eikä mainekaan kokenut järin suurta kolausta, niin mitäpä pienistä :)

Vapun kunniaksi olin laittanut samppanjan viilentymään ja päätin valmistaa parsaa, kun sitä nyt oli nipputolkulla hankittu.

Kavereiden kesken Henkka vaan
Parsa on parhaimmillaan hyvin yksinkertaisesti työstettynä ja maustettuna. Päätin keittämisen sijaan kokeilla paistamista parilapannulla. Kastikkeena ainoastaan voisulaa. Ja sahramia, jota olin saanut ystäviltäni Kaukoidän tuliaisina kunnon pussillisen. Sekä loraus samppanjaa. Sahrami-samppanja-voikastike.

Oi mitkä suloisuudet!

Maukas ja helppo annos. Niin hyvää, että paistelin koko parsanipun itselleni. Paistamisesta sen verran, että ehkä seuraavan kerran kokeilen sitä grillissä. Ja vieläpä niin, että ensin parsoja paistetaan ihan sinällään ja sitten vielä ilmakuivattuun kinkkuun tai pekoniin käärittynä. Nyt parsat jäivät ehkä hivenen liian al denteiksi. Mutta syömättähän ei mikään jäänyt!


Ja koska vappupäivän jälkeen kuitenkin koitti työaamu, niin en koko samppanjaa vetäissyt, vaan päätin tässä kohdin kokeilla laatikossa käyttämättömänä makoillutta vempainta, jolla saa ilmat imettyä pullosta pois. Testin tulos seuraavassa blogissa!


Niin on pirteät ja eloisat pienet kuplat, miten niiden käykään......
Hivenen hämärä kuva hämärästä toimenpiteestä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti