Tämä on valokuvaton postaus. Valokuvaton siitä yksinkertaisesta syystä, että nautin illallisen seurueessa, jossa en KEHDANNUT häärätä kameran kanssa......
Suurin osa riihimäkeläisistä on siinä luulossa, että Hotelli Scandicin ravintola ei ole auki kuin tilauksesta tai palvelee vain hotellin asukkaita. Jostain syystä Scandic on valinnut tiedottamisen ja mainostamisen suhteen hyvin matalan profiilin linjan........ Ravintola on kuitenkin avoinna ma-la klo 18-22, mutta hotellin nettisivuilla kuitenkin kerrotaan, että aukioloajat saattavat vaihdella. Hotelli on esimerkiksi joulun aikoihin kai parikin viikkoa suljettuna, joten myöskään ravintola ei ole silloin auki. Ehkä se, että ihmiset eivät aina edes oikein tiedä, onko paikka auki vai ei, aiheuttaa sen, että siitä ei myöskään oikein tiedetä. Ryhmämme lisäksi illallisen aikana paikalla oli ehkä kuusi muuta asiakasta.
Seurueellemme oli etukäteen tilattu Finnish Favourites -menu. Alkupalalautanen sisälsi graavilohta, siikatartaria, kylmäsavuporomoussea sekä palvattua ankkaa. Poro ja lohi olivat erityisesti minun makuuni, ankka ei niinkään. Vähän muutenkin ihmettelimme sitä, miten ankka tähän joukkoon oli joutunut..... Pääruokana nautimme yrttikuorrutettua karitsaa herkkutateilla ja punaviinikastikkeella. Karitsa oli erittäin herkullista, pitkään kypsennettyä ja mureaa. Annoksen esillepano oli vaan hivenen tylsä, perunaviipaleita, juureskuutioita. Illallisen päätti lakoilla kruunattu karamellivanukas. Se, että lähtökohtaisesti inhoan kaikkea, mihin on tungettu lakkoja, ei suinkaan ollut ravintolan vika......
Viinilista ei mitään valtavaa vaikutusta tehnyt..... Tarjoilijan antama viinisuositus oli, että ne meidän talon viinit sopivat oikein hyvin kaikkien ruokien kanssa :) Jep, jep.
No, menenkö tänne uudelleen? Tuskinpa. Ruuassa ei sinänsä ollut mitään vikaa, palvelu oli reipasta ja ystävällistä, mutta joku mutta tähän nyt kuitenkin jäi kaivelemaan. Kokonaishintaa pidin melko kovana. Pelkkä menu oli sinänsä kohtuullinen 44 euroa, mutta kun juomalasku oli saman verran, sisältäen lasillisen valkoviiniä alkuruuan kanssa, kaksi lasillista punaviiniä pääruualle sekä kahvi avecin, niin kyllä lähes 90 eurolla olisin nauttinut huomattavasti herkullisemman dinnerin monessakin paikassa. Eli sanotaan nyt sitten, että se mutta oli hinta-laatusuhde. Ugh, olen puhunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti