Happylobster: Kolmen sukupolven naiset Turussa

Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna lähdin äitini ja vanhimman tyttäreni kanssa viikonlopun viettoon Turkuun. Nuorin tyttäreni asuu siellä ja oli juuri jäänyt mammalomalle. Päätimme järjestää hänelle ja siinä sivussa vähän meille kaikille hemmotteluviikonlopun. Matkalla poikkesimme Fiskarsissa ja siitä onkin luettavissa erillinen juttu, klik. Mutta nyt Turkuun!

Perjantai-illan olimme jakaneet niin, että minä ja äiti vietimme illan keskenämme ja tytöillä oli yhteinen sipsi- ja leffailta. Ihan kuin muinoin teineinä. Lauantaina sitten olimme kaikki yhdessä. Kaksi yötä, kaksi illallista, kaksi museota. Siinä tarinan sisältö noin pääpiirteittäin. Ja PALJON kuvia.

Hotelli

Minä ja äiti majoituimme Aurajoen rannalla Radisson Blu Marina Palace Hotelsissa ja tyttäreni yöpyi sisarensa luona. Marinassa olin käynyt aikaisemmin vain brunssilla ja terassilla drinkillä, joten tämä oli ensimmäinen yöpyminen. Pidimme hotellista kovasti.

Huoneemme oli viihtyisä, vaikka en ollutkaan ymmärtänyt varata (ja maksaa) erikseen jokinäkymistä.

Yleiset tilat olivat avarat ja sisustus mieleistämme. Nämä kuvat ovat yläkerran aulatiloista, joiden läpi kuljetaan aamiaiselle.

Pinella

Perjantai-illaksi olin varannut meille äidin kanssa pöydän Pinellasta. Olen ruokaillut siellä kerran aikaisemmin, nauttinut kesäisen lounaan terassilla, nyt sitten illallista. Pinellan mielenkiintoisesta historiasta voit lukea täältä, klik.

Äiti valitsi alkuun paahdettua maa-artisokkaa (10 €), Västerbotten-juustoa, maa-artisokkasipsejä, ryytisinappi-vinegrettiä.

Oma valintani oli kampasimpukka, tietenkin! Paistettua kampasimpukkaa (13 €), kampasimpukka mousselinea, pähkinä-voimajoneesia, merikorallia.

Pääruuaksi valitsimme molemmat haudutettua piikkikampelaa (27 €), ruskistettua voita, anjovista, keltuaista 62°C, varhaisperunaa ja créme fraichea. Hämmentävästi vaalea kala-annoksemme näytti ylhäältä kuvattuna paistetulta kananmunalta! Eikö vaan?

Jälkiruokaa emme poikkeuksellisesti jaksaneet lainkaan syödä, vaan ajattelimme kävellä hetken kaupungilla ja mahdollisesti poiketa jonnekin matkalla hotellille. Noh, loppupeleissä löysimme itsemme hotellin baarista viinilasilliselta. Ei ollut huono vaihtoehto sekään.

Mahdollista seuraavaa kertaa varten laitan muistukseksi tämän kuvan, jotta ymmärrän varata ikkunapöydän. Oli pöytämme nytkin ihan viihtyisästi ravintolan perällä holvikaarten alla, mutta kyllä ikkuna olisi tuonut oman lisämausteensa. Palvelu oli ensiluokkaista ja ruoka kelvollista. Ruuassa ei ollut mitään valittamista, mutta se ei myöskään jättänyt mitään muistijälkeä. Ei mitään paljon puhuttua wow-efektiä. Sitä ehkä jäimme kaipaamaan.

Lauantaipäivä kaupungilla

Lauantain vietimme yhdessä. Ja jos kuopustani oli kerran tarkoitus hemmotella, niin silloinhan emme mitenkään voi ohittaa Gelateria Nuvolen jäätelöitä. Emme mitenkään! Emme tälläkään Turun reissulla! Ja on myönnettävä, että en kyllä vastustellut.....

Mammalomalaisen toiveesta vierailimme Aboa Vetus & Ars Nova -historian ja nykytaiteen museossa. Kun tytöt olivat lapsia (museo avattu 1995) kuului tämä vakiokohteisiimme Turku-retkillä. Eikä syyttä! Arkeologiset kaivaukset ovat aina kiinnostaneet myös minua ja täällä historia on todettavissa todella konkreettisesti.

Ehkäpä pyhäinpäivästä johtuen, minut kuitenkin pysäytti kaivausten keskellä ekumeeninen Pyhän Annan kappeli. Sytytin kynttilän isälleni.

Tutustuimme myös Vuoden Nuori Taiteilija 2018 J.A. Juvanin näyttelyyn sekä Rettigin Palatsi 90 vuotta -näyttelyyn. Näistä kuvia jutun lopun kuvakavalkadissa.

Iltapäiväviinit/teet/limut herkkujen kera nautimme museon katutasossa sijaitsevassa M Kitchen & Cafessa. Kakkuvalikoima ja oma Halloween -leivokseni olivat vedet kielelle herauttavia!

Nooa

Lauantain illallinen nautittiin keväältä tutuksi tulleessa Nooassa. Jutun edellisestä käynnistä, jolloin ravintola tyystin hurmasi meidät, voit lukea täältä, klik.

Kaikki se, mitä jäimme edelliseltä illalta kaipaamaan, toteutui nyt ja vieläpä moninkertaisena! Olimme onnellisia.

Keittiön pieniä maistiaisia saimme pariakin erilaista. Ensimmäisenä pieniä fenkolinäkkileipäsiä, joiden päällä oli tatticremea ja pikkelöityä kantarellia. Nam!

Seuraavaksi sellerikeittoa, joka tarjoiltiin huoneenlämpöisenä, ei siis kuumana, eikä kylmänä. Maku oli sanalla sanoen täydellinen. Keiton seurana juureen leivottua hapanleipää ja voita, joka oli sekä ruskistettu, että vaahdotettu .

Äitini valitsi alkuruuaksi paahdettua punajuurta (14 €), Saloniemen juustolan vuohenjuustoa, maapähkinäkreemiä ja punaherukkaa.

Itselleni tilasin tartarin kotimaisesta naudasta (14 €), tattikreemiä, pikkelöityä jalopenoa, kantarelleja ja paahdettua leipää. Homma toimi niin, että kulhossa sotkotettiin sekaisin tartar ja tatticreme, sitten nosteltiin sitä keot leivän päälle ja nautittiin. Toistan itseäni, kun sanon, että täydellistä herkkua!

Tytöt puolestaan valitsivat marinoitua merirapua (14 €) eli meriraputoast, pikkelöityä fenkolia ja tillimajoneesia (tuo kananmunan keltuaisen näköinen pallura).

Alkuruokien kanssa siemailimme alkuun tilaamamme Ruinart samppanjalasilliset (12,50 €) loppuun. Odottava äiti halusi cocista, suurimman mahdollisen tuopin, mitä ravintolasta löytyi. Pääruokien kanssa tilasimme valkoviiniä (Petit Chablis Vibrant 8,30 € / 12 cl) ja sen tarjoilussa tapahtui virhe, joka oli illan ainoa, mutta virhe kuitenkin. Viiniä ei maistatettu ja sitä kaadettiin kahdesta eri pullosta, ensin pullonpohjat ja sitten uudesta pullosta lasit täyteen. Selviydyimme kuitenkin tästä!

Kolme neljästä valitsi pääruuaksi paistettua nieriää (28 €), paahdettua keltajuurta, kyssäkaalia (nuo valkoiset jättisiivut) ja suolaheinäkastiketta. Sekä hernepyrettä ja mätiä. Tuleva mammarainen vetäisi Nooan burgerin (19 €), rotukarjan pihvi (täysin kypsänä tällä kertaa), briossia, suolakurkkua, cheddarjuustoa, pikkelssisipulia, sinappimajoneesia, ketsuppia ja friteerattua perunaa. Kuvaa emme tästä ehtineet ottamaan!

Jälkiruuaksi tytöt nauttivat uuniomenajäätelöstä ja me äidin kanssa Irish Coffeesta. Kuten sanottu, ravintola lunasti jälleen kerran odotukset, makumaailma oli kohdillaan, jopa yllätyksellinen, palvelu ystävällistä, enkä moittisi myöskään hintatasoa. Nooa, näemme varmasti kolmannenkin kerran!

Ravintolalta hotellia kohti kävellessämme ohitsemme purjehti Jakke-jokilautta, jolla oli käynnissä juhannustanssit! Juu-u, luit aivan oikein, juhannustanssit pyhäinpäivänä! Pimeässä marraskuun illassa raikui perinteinen tanssimusiikki ja hetki oli niin kummallinen/epätodellinen, että emme voineet muuta kuin pysähtyä ihmettelemään. Jokilautalla järjestetään erilaisia teemaristeilyjä ja kausi päättyy jouluaaton joulurauhan julistus -risteilyyn. Tännehän pitää joskus mennä!

Hotellin aamiainen

Sunnuntaina kutsuimme koko porukan, myös vävypoikani, hotellille aamiaiselle. Aamiaisen hinta on 21 €, eikä se välttämättä sisälly huonehintaan. Ensin olin siitä vähän pöyristynyt, mutta väittäisin, että oli muuten siistein ja laadukkain hotelliaamiainen, mitä olen aikoihin nauttinut. Usein hotelliaamiaiset ovat käsittämätöntä porsastelua, joten luulenkin, että huonoiten käyttäytyvät asiakkaat karsiutuvat pois juuri siitä syystä, että ei ole ikään kuin ilmaista, huoneen hintaan sisältyvää aamiaista. Tiedä häntä.

Erityiskiitos tilauksen mukaan valmistetuista omeleteista, herkullisista leivistä ja tuorepuurosta.

Kuvakavalkadi

Loppuun perinteinen kuvatykitys. Rettigin palatsia, Turun taidemuseota, kaupunkinäkymiä ja vihon viimeisenä kuvavitsi, joten kannattaa skrollailla ihan loppuun :)

Vuoden nuori taiteilija 2018, J.A. Juvani, Aboa Vetus & Ars Nova