Joulupöperöitä

Koska tämä postaus on P-I-T-K-Ä, niin listaan jo tähän alkuun, mitkä ruokaohjeet jutusta löytyvät:

• homejuusto-pähkinätäytteiset voitaikinakiekot
• paahdetut rosmariinimantelit
• jääkellarin lohi ja sinappi-tillikastike
• basilika-valkosipulivoilla gratinoidut sinisimpukat
• hedelmäinen lehtikaalisalaatti
• parsakaali-homejuustogratiini
• glögipossu
• uunisiika
• inkiväärikeksit

Ja sitten varsinaisen jutun pariin....

Jouluaattoa vietimme kolmen sukupolven voimin luonani. Ehkä minulla on lähisuvun suurin ruokapöytä, mutta mietimme hivenen huolestuneena jo sitä tulevaisuuden kuvaa,  että minne mahdollinen tuleva neljäs sukupolvi oikein sijoitetaan...... 12 henkeä on pöytäni kohdalla maksimi, nyt meitä oli 11.

Tyttäret saapuivat ennen aattoa, nuorimmainen jo viikonloppuna. Toinen tyttäristäni on kokkailun luonnonlahjakkuus ja toinen omaa pettämättömän visuaalisen silmän. Mikäs siinä sitten oli joulua valmistellessa!

Rakastan ruokajuhlien järjestämistä, mutta olen hivenen stressaavaa tyyppiä. Tyttärillä on asiasta jo reilun parinkymmenen vuoden kokemus ja ilmeisesti juuri siitä syystä sain aatonaattona tämän kortin.......

Ajoituksessani meni jostain syystä jotain totaalisesti pieleen, vaikka valmistelut aloitettiin oikeasti hyvissä ajoin jo viikonloppuna. Kaiken kauppojen palvelutiskeiltä hankittavan hankin jo perjantaina (aaton ollessa tiistaina) välttäen armottoman jonotuksen. Kalat ja lihat päätyivät sitten pariksi päiväksi pakastimeen. Siihen blogissa julkisesti siivottuun, joka muuten edelleenkin lähes neljän kuukauden jälkeen näyttää hyvin siistiltä. Hyvä minä!

Tyttäristä toisen saapuessa lauantaina, kävimme läpi suunnitellut ruokalajit ja teimme kilometrin mittaisen kauppalistan. Sunnuntaina vietimme tasan kolme tuntia kauppareissulla, mikä sisälsi ruokaostokset kahdesta marketista sekä kuusen hankinnan. Illalla kävimme läpi, missä järjestyksessä mitkäkin ruuat tehdään, mitä tehdään maanantai-iltana ja mitä voi jättää aattoon. Vieraat kun tulisivat VASTA klo 16. Homma lähti lapasesta tyystin ja olimme valmiit VASTA klo 18. Siinä matkan varrella oli jo pudotettu yksi ruokalaji kokonaan ja pari erilaista kastiketta plus glögi menusta pois, koska emme vain yksinkertaisesti ehtineet....... Koetimme analysoida kaaosta jälkikäteen ja ainoaksi syyksi keksimme vain sen, että ruokalajeja oli liikaa.

Jaan nyt kanssanne sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Eivätkä epäonnistumisetkaan mitään totaalikatastrofeja olleet, enemmänkin sellaisia, että niitä voi vähän kehitellä ja laittaa uudelleen kokeiluun.

Alkusamppanjan kera päätimme tarjota homejuusto-pähkinätäytteisiä voitaikinakiekkoja. En tiedä, valmistammeko näitä enää ikinä...... Pakastimme kiekot ennen paistamista, koska näin niistä ohjeen mukaan tulee erityisen lehteviä. Ilmeisesti tämä temppu kuitenkin vaikutti paistoaikaan niin, että ohjeessa sanottu 15 min ainakin tuplaantui, eikä vieläkään taikina ollut kauniisti ruskistunutta, mutta täyte oli lähestulkoon palanutta. Että silleen. Tytär ei kuitenkaan aio lannistua, vaan aikoo kokeilla leivonnaisia vielä kerran, tosin ilman pakastamista. Tässä kuitenkin ohje, joka on peräisin kirjasta Talven juhlia:

Homejuusto-pähkinätäytteiset voitaikinakiekot

1 iso levy voitaikinaa

90 g Roquefort-juustoa

2-4 rkl kuohukermaa

60 g hienoksi pilkottuja saksanpähkinöitä 

-> ja kuten kuvasta näkyy, me käytimme cashewpähkinöitä

2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia

Kauli taikina noin puolen sentin paksuiseksi ja jaa levy pitkittäin kahteen osaan. Sekoita kulhossa haarukan avulla juuston sekaan sen verran kermaan, että saat aikaan levitettävän tahnan.

Levitä tahna taikinalevyille, ripottele pähkinät ja rosmariinisilppu päälle tasaisesti.

Kääri levyt pitkältä sivulta rulliksi, leikkaa sentin viipaleiksi. Viipaleet leivinpaperin päälle pellille ja 200 asteiseen uuniin 12-15 minuutiksi. En edelleenkään voi tajuta, mikä näin yksinkertaisessa hommassa meni poskelleen..... Yksi virhe saattoi kylläkin olla siinä, että emme jakaneet taikinaa kahteen osaan, vaan teimme ainoastaan yhden rullan. Paistopuuhassa meni kuitenkin niin hermo, että kuvia valmiista kiekoista ei edes ehditty ottaa!

Samasta kirjasta oli peräisin myös paahdettujen rosmariinimanteleiden ohje:

375 g kokonaisia manteleita kuorineen (minä käytin kuorittuja, kun niitä oli pussitolkulla kertynyt kaappiin. Ja pakko sanoa, että hivenen huvittaa tuo 5 gramman tarkkuus ohjeessa, mun mielestä tähän sopii, että 300 g on hyvä tai ihan vaan se, mitä kaapista sattuu löytymään)
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl merisuolaa
1 tl vastarouhittua pippuria
3 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia

Kaikki ainekset vaan kulhossa sekaisin, sitten pellille ja 180 uuniin 20-25 minuutiksi. Välillä voi vähän käännellä ja valmista on, kun mantelit ovat kevyesti ruskistuneet. Valutus talouspaperin päällä ja sitten vaan tarjolle.

Jääkellarin lohi valmistettiin ravintola Murun ohjeistuksen mukaan. Tämä valmistuu aivan itsekseen ja se tehdäänkin tekeytymään jo 2 päivää aikaisemmin.

Liemeen tarvitset:

2 l vettä

160 g suolaa

100 g sokeria

Kiehauta ainekset ja jäähdytä. Laita lohifilee nahkapuoli ylöspäin laakeaan astiaan, kaada liemi päälle ja anna tekeytyä kylmässä 2 vrk. Kala säilyy parhaiten liemessään, n. 2-3 vrk.

Tarjoilua varten leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi (kuten graavilohi) ja tarjoile esimerkiksi makean sinappi-tillikastikkeen kanssa. Oma ajatuksemme oli tehdä rosepippurimajoneesia, mutta jätimme sitten molemmat soosit tekemättä ja vain rouhimme kalan päälle tarjoiluvaiheessa rosepippuria. Hyvin maistui silti! Mutta laitanpa tähän ravintola Murun sinappi-tillikastikkeen reseptin vielä varmuuden vuoksi tulevia kekkereitä varten:

4 rkl makeaa sinappia

1,5 rkl sokeria

1 rkl omenaviinietikkaa

1,5 dl ruokaöljyä

1 kpl keltuainen

1 rkl tillisilppua

ripaus suolaa

Sekoita sinappi, keltuainen ja sokeri kulhossa. Lisää viinietikka. Lisää öljyä ohuena nauhana kokoajan voimakkaasti sekoittaen, kuten tekisit majoneesia. Lisää lopuksi tillisilppu. Mausta mustapippurilla ja suolalla.

Sisälläni asuu pieni joulukapinallinen, ainakin ruokien suhteen, ehkä vähän muutenkin...... Halusin joulupöytään vähän erilaisia, ei niin jouluisia, ruokia. Yksi niistä oli suuren suosion saavuttaneet gratinoidut sinisimpukat. Ohje löytyi Gloriasta ja on ruokakirjoittajapariskunta Alexander ja  Hanna Gullichsenin käsialaa. Ohjeessa käytetään tuoreita simpukoita, mutta oikaisimme ja hankimme simpukkamme pakastealtaasta ja näin siirryimme suoraan sulattamisen jälkeen gratinointivaiheeseen. Tässä kuitenkin ohje kokonaisuudessaan.

Basilika-valkosipulivoilla gratinoidut sinisimpukat 

neljälle

½ kg sinisimpukoita

½ sipuli hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä

nokare voita

1 dl valkoviiniä

2 timjaminoksaa

Pese simpukat ja rapsuta pienellä veitsellä "parta" pois. Tarkista, että kaverit ovat elossa. Mikäli simpukka on auki, kopauta sitä pöydänkulmaan ja jos se ei mene kiinni, niin heitä pois.

Kuullota kattilassa voissa sipulit ja lisää valkoviini sekä timjami. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää simpukat ja pane kansi päälle. Ravistele kattilaa ja kurkkaa kannen alle parin minuutin kuluttua. Jos suurin osa simpukoista on auki, ota kattila pois liedeltä. Käytä vain simpukat, jotka ovat auenneet tässä vaiheessa, muut joutaa roskiin. Napsauta ylempi kuori pois ja siirry maustevoin valmistukseen.

Basilika-valkosipulivoita varten tarvitset:

50 g huoneenlämpöistä voita

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

½ dl tuoretta basilikaa hienonnettuna

mustapippuria

5 tippaa Tabascoa

loraus sitruunamehua

Ainekset sekoitetaan ja siten syntynyt voi levitellään pieninä nokareina simpukoille. Simpukat kannattaa asetella pellille merisuolapedin päälle, niin pysyvät hyvin pystyssä. Sitten vaan grillivastuksen alle 220 asteiseen uuniin noin 6 minuutiksi. Tarjoile heti. Nam.

Lantliv mat&vin -lehden joulunumerosta löytyi ihanan hedelmäinen salaattiohje, jonka valmistus ei sekään sujunut kommelluksitta, mutta lopputulos oli herkullista.

Hedelmäinen lehtikaalisalaatti  

(Grönkålssallad med granatäpple), 

annokseen 4-6:lle tarvitset:

50 g (noin litra) lehtikaalia

½ punasipuli

2 rkl rypsiöljyä

sormisuolaa

3 klementiiniä

2 pientä omenaa

½ granaattiomenan siemenet

Ja kastikkeeseen:

1 dl saksanpähkinää

1 rkl juoksevaa hunajaa

mustapippuria

Kaikki vaan kulhoon ja sekaisin. Eipä siinä muuta. Ja kastike päälle. Kommellukset tapahtuivat granaattiomenan siemeniä irrottaessa. Asiaan kuuluvasti kopauttelin lihanuijalla (ehkä hivenen järeä väline) omenan puolikasta saadakseni siemenet irtoamaan. Juu, kyllä ne irtosivat, kuten irtosi myös mittava määrä kirkkaanpunaista mehua lähiympäristöön. Tämän vuoksi minä ja muut perheenjäsenet useimmiten pukeutuvat mustiin vaatteisiin..... Sotku oli kuin pienen teurastuksen jäljiltä.

Talven juhlia -kirja osoittautui antoisaksi, koska sieltä poimimme kolmannenkin ruokalajin, joka oli parsakaali-homejuustogratiini. Tähän herkulliseen gratiiniin, joka riittää lisukkeeksi 12-14 hengelle, tarvitset:

6 isoa parsakaalia, yhteensä noin 2,25 kg

 -> käytimme tuoreita, kun niitä kerran oli saatavilla, 

mutta varmasti myös pakastetut käyvät

6,5 rkl suolatonta voita

 -> meillä oli ihan vaan normivoita

2 dl murennettua leipää

4,5 rkl vehnäjauhoja

7,5 dl täysmaitoa

1 tl hienoa merisuolaa

1 tl vastarouhittua mustapippuria

ripaus cayennenpippuria

90 g sinihomejuustoa murennettuna

 -> suositellaan käytettäväksi melko mietoa juustoa, 

kuten gorgonzolaa

Aloita höyryttämällä parsakaalit, poista kovat kannat (kuvassa olevista otettiin vielä lisää kantaa pois), paloittele isohkoiksi paloiksi. Paista leivänmuruja  1 rkl voissa noin 5 min, kunnes ovat kullanruskeita.

Tee juustokastike. Tämä on työläin vaihe, mutta maltilla sujuu.....Sulata kattilassa 4,5 rkl voita, vatkaa joukkoon jauhot suurukseksi. Lisää HITAASTI 2,5 dl maitoa KOKO AJAN vatkaten. Anna kastikkeen poreilla hiljalleen 7-10 min, kunnes se on paksua. Kannattaa sekoitella koko ajan, sillä maito kärtsää kattilan pohjaan herkästi. Lisää vatkaten toiset 2,5 dl maitoa sekä suola, mustapippuri ja cayennenpippuri. Jatka keittelyä 5-7 min, kunnes kastike on jälleen sakeaa. Sitten loput maidosta ja vielä kiehuttelua viitisen minuuttia, kunnes kastike on niin paksua, että se tarttuu kauhaan/vispilään. Lopuksi lisätään juusto ja keitetään edelleen sekoittaen, kunnes juusto on sulanut.

Tällä välin olet siirtänyt parsakaalin lohkot kulhoon ja sitten kaadat kastikkeen kaalien päälle. Kääntele kunnes kaikki parsakaalit ovat kauttaaltaan kastikkeen peitossa. Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja ripottele päälle ruskistetut leivänmurut. Pilko jäljellä oleva 1 rkl voita pieniksi paloiksi ja ripottele paistoksen päälle. Sitten vuoka 180 asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi, kunnes reunat alkavat kuplia ja pinta on ruskea.

Sinihomejuuston rakastajat voivat vaikka tuplata juuston määrän. Mekin hieman ylitimme ohjeistusta....

Monen perheen joulupöydän kunkku eli kinkku saapui meille nyhtöpossun muodossa. Kolmesta kasslerpalasta yksi maustettiin chilittömänä ja jouluisasti glögitiivisteellä. Perheessämme parhaaksi todettu marinadi löytyy täältä, klik. Tätä ohjetta käytimme kahteen könttiin, mutta todellakin kolmannen eli glögipossun mausteainekset tulevat tässä:

1 dl ketsuppia

1 dl glögitiivistettä

½ dl tummaa siirappia

½ tl savupaprikajauhetta

4 valkosipulinkynttä

suolaa

pippuria

Muuten mentiin vanhan ohjeen mukaisesti, eli yön yli marinadissa, paisto 130 asteessa, kunnes lihalämpömittari näytti lukemaa 93. Aivan mahtavan makuista!

Ja vielä kalaohje, josta en kuitenkaan ollut ihan mahdottoman innostunut....... Ja miksikö en ollut? Siksi, että meni hermot ruotojen kanssa. Kaiken maailman kalankäsittelykursseista huolimatta oli myös kokonaisen kalan käsittely hieman hakusessa, vaikka sitä ei tarvinnut edes perata!

Kyseessä siis Helsingin Sanomien kuukausiliitteen uunisiika, yhden kalan annokseen (mulla oli peräti kolme fisua!) tarvitset:

1 siika

 (ohjeen mukaan 1,5 kiloinen, mutta Prisman kalatiskillä kerrottiin, 

että kaikki kasvatetut siiat ovat noin 800 grammaisia)

2 rkl suolaa

1 fenkoli

1 sitruuna

1 appelsiini

1 limetti

1 rkl tuoretta inkivääriä

2 tl maustepippuria

5 cm kanelitankoa

50 voita

1 kurkku

1 puntti tilliä

Kalat olivat valmiiksi perattuja, joten poistin kidukset sekä suomut. Huuhdotaan kylmällä vedellä ja kuivataan. Sisäpuolelle, selkäruodon molemmille puolille tehtiin noin 2 sentin syvyiset viillot. Suolataan kala sisä- ja ulkopuolelta.

Fenkoli leikattiin ohuiksi suikaleiksi ja hedelmien kuori sekä inkivääri raastettiin. Maustepippurit jauhettiin ja kanelitanko murskattiin. Viipaloin myös kurkun, vaikka siitä ei tarkemmin ohjeessa sitten sanottukaan, että mitä sille tehdään...... Kaiken sekoitin kulhossa ja tungin kalojen sisään. Voinokareita vielä mukaan ja sitten 200 asteiseen uuniin 25-30 minuutiksi, kunnes kala on kypsä ja pinta kullanruskea.

Tarjolla oli myös siianmätiä punasipulin ja smetanan kera. Rakensimme jokaiselle oman pienen annoksen vanhoihin hiottuihin laseihin. Ne olivat kyllä söpöt!

Jälkiruokapuoli oli sitten oma lukunsa. Vanhimman tyttären kihlattu on hurmannut meidät useaan otteeseen inkiväärikekseillään ja niitä hän valmisti myös joulupöytäämme. Ohjeesta tulee keksejä ihan reipas määrä, muistaakseni neljä pellillistä. Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Inkiväärikeksit

125 g voita

1 dl kuohukermaa

½ sitruunan mehu ja kuori

3 dl sokeria

1 1/4 dl siirappia

7 ½ dl vehnäjauhoja

1 rkl inkiväärijauhetta

1 ½ tl soodaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sulata voi ja vatkaa kerma. Raasta puolikkaan sitruunan kuori ja purista mehu. Sekoita kaikki ainekset ja pyörittele pieniä palleroita, joiden halkaisija on noin 2 -3 cm. Asettele pallerot pellille ja jätä niiden väliin reilusti tilaa. Paista uunin keskitasolla noin 12 minuuttia, kunnes keksit ovat kauniin värisiä. Keksien kuuluu olla uunista otettaessa keskeltä pehmeitä, koska muuten ne ovat liian kovia jäähdyttyään. Helppoa ja hyvää :)

Listalla oli myös mummin tekemiä "hakaristitorttuja" sekä siskoni Lontoosta roudaamia sikäläisiä joulupuddingeja ja pikku piirata sekä erilaisia maustekermoja.

Puddingien makuina Remy Martin ja Belgian suklaa.

Mince pie, jouluinen piirakka makuina brandy sekä amaretto

Kaiken tämän lisäksi meillä oli pöydässä myös vuohenjuusto-bataattipatee, josta oikein kukaan ei tykännyt, niin en viitsi edes ohjetta kirjoittaa. Sen sijaan taateli-kuskussalaatin ja hummuksen ohjeet tulevat, mutta vasta seuraavaan, tyystin vegesisältöiseen postaukseen.

Yhdentoista hengen illallinen kruunautui sitten sillä, että tiskikone hermostui ja lopetti veden lämmittämisen. Aivan mahtava ajoitus!