maanantai 4. kesäkuuta 2018

Täydellisyyttä hipova Garden by Olo

Vuosi oli jälleen vierähtänyt ja oli aika juhlistaa mennyttä vuotta tilinpäätösillallisen merkeissä. Vuosi sitten nautimme Lasipalatsin parsamenun, klik, nyt piti keksiä jotain ihan muuta. Ennenkokematonta. Idea napsahti sähköpostiini uutiskirjeen muodossa, Garden by Olo. Mitä ihmettä? Pekka Terävän luotsaaman ja Michelin tähditetyn ravintola Olon tiedän sekä sisarravintolansa Emon, mutta mikä Garden? Ravintola Olon sisäpiha on aikaisemmin toiminut tilausravintolana, mutta on nyt avautunut asiakkaille Garden by Olona. Siispä sinne tutustumaan!


Olo sijaitsee Pohjoisesplanadilla, mutta viehättävä sisäänkäynti sisäpihan ravintolaan on aivan nurkan takana, Helenankadun puolella.




Sisäpihan tila viehätti silmääni, huikea korkeus, pelkistetty sisustus. Garden -nimi viittaa puutarhamaisuuteen, joka välittyi sinne tänne sijoitetuilla viherkasveilla.

Olin valinnut meille neljän ruokalajin menun viineineen. Tervetuloa mukaan kanssamme makumatkalle! Tällä kertaa ehkä enemmän kuvia, vähemmän tekstiä.


Illallinen ja varsinkin juhlaillallinen kuuluu aloittaa kuohuvalla, niin myös tälläkin kerralla. Domino de la Vega Authentique Reserva 2016 Espanjansta, Valencian länsipuolelta. Hedelmäinen, kuiva, hienostunut ja raikas huippucava. (Bottlescouts, Suomeen toimitettuna hinta 14,90 €.)


Ensimmäinen keittiöntervehdys tuli limonadin muodossa. Ei lasissa, vaan pienen pienessä kipossa. Sitruunaverbenalla maustettua limonadia, öljyä sekä kuivattuja verbenan lehtiä. Ja muistikirja, se ei ole minun! Vaan muistikirjan lehtien välistä poimittiin kuivatut sitruunaverbenan lehdet ja itse murennettin ne limonadin joukkoon.


Seuraava keittiöntervehdys tuli kekseinä. Huomaa hauska esillepano jyväpedillä! Kanannahkakeksi, fermentoitu ruiskeksi, sekä parmesaanikeksi. Rosmaariinilla maustettu dippi sekä kuivattua ja jauhettua fenkolipölyä. Kanannahasta en olisi koskaan uskonut sanovani, miten hyvää se on, mutta nyt sanoin. Rapea, maukas ja ellen olisi tiennyt, mikään siinä ei tuonut mieleen kanaa. Tai nahkaa. Jännä kokemus.


Pöydästämme oli suora näköyhteys keittiöön. Meitä se ei häirinnyt, toivottavasti ei henkilökuntaakaan!


Ensimmäinen viini, ensimmäiselle varsinaiselle alkuruualle oli Damana Verdejo 2017. Ja kuten jo nimikin kertoo, viini oli erittäin vihreä aromimaailmaltaan. Verde = vihreä. Espanjasta Ruedan alueelta. Hvyin sauvignonblancmainen, herukkainen. Nämä nuoret vihreät viinit eivät ole lainkaan makuuni, mielenkiinnolla jäinkin odottelemaan tälle juomalla valittua ruokaparia. (Bottlescouts, hinta Suomeen toimitettuna 11,90 €.)


Yllättäen saimme valkoviinin seuraksi lihaa! Härän sisäfileetartar, luuydinöljyä. savustettua jogurttia. Täydellisyyttä hipova, ellei jopa täydellinen annos. Miten voikaan raaka liha maistua hyvältä, kun raaka-aineet ovat ensiluokkaiset.


Toisen alkuruuan viininä Weingut Winter Dittelsheim Weissburgunder 2016. Stefan Winterin suvun jo 1600-luvulla perustama viinitila sijaitsee Saksassa, Dittelsheimin kylässä Rheinhessenissä ja se on yksi alueen arvostetuimmista viinitaloista. Tilan tuotannosta suurin osa on Rieslingiä ja sitä löytyykin Alkon tilausvalikoimasta.  Mutta siis tämä tarjolla ollut viini oli Weissburgunderia, voimakasta tammen ja voin aromia, mineraalisuutta. Pidin kovasti.



Ja viiniä enemmän pidin sen kanssa tarjostusta parsakeitosta! Vihreää ja valkoista parsaa, chimichurria, yrttejä, savustettua kananmunanvalkuaista. Taivas, mikä keitto! Ja kuten kokki meille kertoi, parsan puisevista osista keitetään keitto (mehän heitämme ne tuhlaavasti roskiin) ja sitten vain parhaat osat kootaan kauniiksi keoksi. Ja mikä huomion arvoista, parsa ei ollut mitään ylikypsää lötköä, vaan suutuntumaltaan rapeaa. Me taidamme kotikeittiöissämme keitellä parsoja vähän turhan pitkään.......


Viinimakuni oli illan aikana hivenen koetuksella. Ennakkoluuloja piti taas ihan urakalla murtaa. Ensin vihreä verde ja seuraavaksi Pinot Noir, rypäle, johon minulla on moniselitteinen viha-rakkaussuhde. Kalifornialainen Birichino Saint Georges Pinot Noir 2016, hinta Bottlescoutsin kautta Suomeen tilattuna 32,50 €. Yhdeksän kuukauden tammikypsytys tuntuu hentoisena savuisuutena ja liekö tässä syy, miksi ehkä mahdollisesti saatoin tästä jonkinverran ainakin pitää..... Tai sinnepäin :)



Pinot Noirille sitten lohta misolla maustetulla voi-valkoviinikastikkeella. Ihanat lisukkeet, ihanat leivät. Olimme onnellisia.



Olimme NIIN onnellisia, että emme mitenkään voineet kieltäytyä viehättävän tarjoilijamme ehdotuksesta nauttia ennen jälkiruokaa vielä juustolajitelma viineineen. Nyökyttelimme vain tyytyväisinä näille Lentävä Lehmä -juustokaupan herkuille. Sinihomejuustoa, valkohomejuustoa sekä kotimaista Vilhoa. Juustojen rakastajat hyrisivät tyytyväisyydestä. Lisukkeena karviais-chiahilloa sekä chia-kurpitsansiemen näkkäriä. Ja palan painikkeena upea portviini, Porto Quevedo LBV 2012.


Kohti viimeistä rastia eli jälkiruokaa lähdettiin "Maurin" kanssa. Maury Vin Doux Naturel 2013, saatavilla Bottlescoutsin kautta Suomeen toimitettuna hintaan 23,20 €. Grenache Noir -rypäleestä valmistettu makea, hedelmäinen ja mausteinen viini Etelä-Ranskasta Mauryn viinialueelta.


Jälkiruokana suloisen herkullinen crème brûlée mustikkaliemellä ja vierellä pikkuruinen mantelikakku. Täydellinen päätös! Olimme erittäin tyytyväisiä makumatkaamme ja minä olin erityisen tyytyväinen, kun olin onnistunut porukallemme tämän paikan löytämään!


Illan kuittaaminenkin tuntui mukavalta, kun lasku saapui pöytään hauskassa, värikkäässä pikku kukkarossa.

Bottlescouts on nyt mainittu muutamaankin kertaan. Kyseessä on Olon ja Emon kanssa samaan yritysryppääseen kuuluva viinien verkkokauppa, josta minäkin olen muutaman kerran tuotteita tilannut. Mielenkiintoisia viinejä, kohtuullisia hintoja ja erittäin nopea toimitus kotiovelle. Suosittelen.


Kaikki hauska loppuu aikanaan, varsinkin pitkämatkalaiselta, jonka piti pinkoa viimeiseen IC-junaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti