Nuorin sisareni asustelee Vallilassa ja näillä näkymin aikoo siellä pysyäkin. Oli siis jo korkea aika minunkin käydä tutustumassa seutuun vähän tarkemmin. Tarkempi tutustuminen suoritettiin ruuan, juoman ja kirppareiden kautta. Mikäpäs sen parempaa! Eikun suunta Pitkänsillan yli........
Illallinen
Illallispaikkojen suhteen meillä oli muutamakin vaihtoehto, joista sitten Kolmon3n nousi ykköseksi. Ja olipa se ihana paikka! Pienen pieni, varmaankin alle 30 asiakaspaikkaa, viehättävästi sisustettu, lämmin tunnelma, loistava henkilökunta, ihana ruoka, hyvät viinit. Mitäpä sitä enempää voi toivoa?
Alkuun valitsimme cavat. Jane Ventura Cava Brut Nature Reserva De La Musica 2011 (8 €/12 cl) sopi tilanteeseen vallan mainiosti. Kristallinkirkas, hennon kellertävä, raikkaan aromikas, sitrusta, fenkolia, appelsiininkuorta, omenaa. Ei puhettakaan mistään usein cavalle tyypillisestä pistävyydestä. Maahantuoja suosittelee tätä monipuolista ja runsasta kuohuviiniä myös tapaksille sekä kala-, äyriäis- ja kanaruuille.
Alkuruuaksi olin jo kotona valinnut maderisottoa, mateen mätiä ja pellavaa. Sisko otti samaa. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi voimakkaaseen mädin tuoksuun, joka ei siis missään nimessä ollut huono asia! Risotto oli juuri sellaista kuin pitääkin, kosteaa, pehmeää ja maukasta. Hymyilytti. Koska ravintolasta selkeästi löytyi viiniosaamista, käytimme sitä hyödyksemme ja valitsimme viinit suositusten perusteella.
Risoton viini oli saksalainen Shelter Winery Blanc de Noir 2013 (9 €/12 cl), punaviinirypäleistä valmistettu valkoviini, 100% Pinot Noir. Shelter Wineryn tila on saanut nimensä Kanadan ilmavoimien rakentamasta, ammusvarastona toimineesta bunkkerista, jossa tilan ensimmäiset viinit vuonna 2003 tehtiin. Maahantuojan mukaan viinin avoin tuoksu viettelee greipin, hunajan sekä omenan aromeilla. Suussa viini on runsas, tasapainoinen ja hedelmäinen. Hienosti sanottu ja hienosti juoma meillekin maistui ja mielestäni tämä oli parhaimmillaan juuri ruuan kanssa.
Pääruuaksi halusin lihaa ja sitä sain, mitä tilasin. Bosgårdin Charolais-kylkeä savustetulla valkosipulipyreellä. Punaviinikastikkeessa vielä sopivasti poltellut chili. Bosgårdin tila sijaitsee Porvoossa ja kurkkaa nettisivut, sillä minä ainakin aion tehdä sinne liharetken!
Ja voihan moro, minkä punaviinin minulle suosittelivat! Ainakin muistan nimen. Emilio Moro Ribera del Duoro 2011 Espanjasta (10 €/12 cl). Tämä täyteläinen, erittäin tanniininen, mausteinen, marjainen ja tamminen herkkujen herkku löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta (24,70 €). Sillä kai nyt raaskin pullon ostaa, kun yhdestä lasillisestakin (24 cl) maksoin kaksikymppiä......
Siskon pääruokana oli kalaa. Paahdettua kuhaa ja simpukkaragout, joille alkuruuan valkoviini sopi erinomaisesti.
Sisko jätti jälkiruuan väliin, mutta minua ei pysäyttänyt mikään! Ja niinpä pistelin menemään kuvan mukaisen juustolautasen lajitelman ja kyytipojaksi lasillisen kymppivuotista portviiniäkin (12 €/8 cl). Olin niin onnessani! Tämä on niin minun paikkani, jonne aivan tasan taatusti tulen uudemman kerran. Houkuttaa niin kuuden ruokalajin maistelumenu, kuin myös Charolais-burgeri, jota hyvällä ruokahalulla syötiin naapuripöydässä.
Kolmen ruokalajin hinta on 46 euroa ja kun siihen päälle vielä lisätään edellä mainitut viinit, niin loppusumma oli 98 euroa. Hinta ja laatu kohtasivat täydellisesti. Kiitos.
Baarikierros
Ohjelmassa oli myös baarikierros. Ennen ja jälkeen illallisen, neljän paikan verran. Yhden juoman verran kussakin. Olutravintola Sivukirjasto oli luvatunlaisesti pieni, viihtyisä ja olohuonemainen. Paikka, jonne on helppo piipahtaa lasilliselle ja päivän lehtiä lukemaan vaikka ihan yksinkin. Viiden aikaan perjantaina paikka oli aivan täynnä eri ikäisiä asiakkaita. Hyvä tunnelma!
Seuraavaksi poikkesimme Oivaan. Muistathan (ja muistat, jos olet tarpeeksi vanha.....) Fredin laulaman Kolmatta linjaa, jossa Oivan portsarille palautetaan lainattu lantti :) Pidimme paikasta, mutta ihan kuin jotain olisi jäänyt kesken...... Baaritiskin läheisyydessä sisustus oli kivaa, kuten yllä näkyvä pöytä, mustavalkoiset kuvat ikkunoissa, kattokruunut, mutta heti, kun meni pidemmälle, tämä kaikki ikäänkuin loppui...
Illallisen jälkeen suuntasimme vielä kulkumme Musta Kissa baariin, joka ei ollut lainkaan sellainen, mitä olimme kuvitelleet! Kuvitelma pohjautui Elle-lehden listaukseen Helsingin parhaista baareista.... Mutta ehkä me olimme siellä väärään aikaan tai ehkä me olimme itse vääriä? Voisin kyllä uskoa, että vaikkapa kesäisinä livemusiikki-iltoina tunnelma on ihan toista.....Ehkä sisareni tarkistaa sen tulevana kesänä. Uskoisin näin käyvän!
Viimeinen kohteemme matkalla siskoni luo oli Allotria. Entisessä elokuvateatterissa toimiva bistrohenkinen ohjelmallinen ruokaravintola. Näin sanoo nettisivut! Naapurissa toimiva musiikkiteatteri Kapsäkki tuottaa ravintolan lavalle perjantai- ja lauantai-iltoihin painottuvaa musiikkiohjelmaa. Me olimme liikkellä niin myöhään, että soitto oli jo päättymässä. Eli uudelleen on mentävä tännekin, oikein ajan ja ajatuksen kanssa.
Lauantailounas
Minähän olin siis oikein yökylässä! Pitkään nukutun aamun, joka väistämättä seurasi pitkään valvottua yötä, jälkeen kiertelimme kirppiksiä, ihastelimme puu-Vallilaa ja päädyimme myöhäiselle lounaalle Kuja Bar&Bistroon.
Siellä sitten vedimme itsemme tainnoksiin ja turvoksiin Kuja Burgerilla (15,50 €). Naudanlihapihvi, pekonia, paistettu kananmuna, emmentalia, cheddaria, suolakurkkua, tomaattia, sipulia, coleslawta, rucolaa ja valkosipulimajoneesia. Plus LISUKKEEKSI friteetattua bataattia. Hyväähän tämä oli, eikä nälkä jäänyt. Eipä todellakaan......
Ostoksilla
Molempina päivinä kiertelimme Kallion ja Vallilan kirppiksiä ja kivijalkamyymälöitä. Ja niitä siellä kyllä riittää! Toistan itseäni, mutta näitäkin haluan päästä koluamaan uudemman kerran. Kerron niistä muutamasta.
Olo-huone Second hand and lifestyle. Todella viehättävä vintageliike Fleminginkadulla. Sieltä matkaamme tarttui HienoStellan Hauhontie -rintakoru, joka näkyykin tämän jutun baarikuvassa :)
Aivan ihana paikka oli Fargo Vintage Kallio. Vanhoja huonekaluja, vinyylejä, ihana taustamusiikki. Vielä kun olisi ollut viinitarjoilua, niin se olisi ollut juuri sellainen paikka, jonka pitämisestä olen joskus
Hivenen outo paikka oli Paroni Antiikki ja Design. Tavaraa ihan jumalattoman paljon (miksi en ottanut yhtäkään kuvaa!), aika hinnakasta, mutta ihania kaappeja, kristallikruunuja. Saman omistajan Astiaparatiisi vieressä oli vieläkin täydempi, jos vain mahdollista. Omistajamies oli melko tympeä ja vähän ylimielisen oloinen. Vähän meitä hymyilytti, miten hän vastasi puhelimeen, että "Paroni". Ehkä hän kuvitteli itsensä paroniksi tai ehkä hän OLI paroni......Who knows.....
Oivallisesti ravintola Oivan alakerrassa sijaitsi Oivan kirppis. Sieltä sitten löytyi tämä pieni ihanuus, jonka sain siskoltani kutomispalkaksi :) Antti Nurmesniemen Lentävä lautanen -pata.
Ja tässä vähän perspektiiviä, Happyhamsterillahan oli entuudestaan punainen jättiversio samaisesta padasta. Hauska pari tästä tuli!
Että semmoinen retki. Seuraavaa odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti