Espan puisto eli vielä vapun jälkimainingeissa. Ilmapallot ja aurinko saivat suupielet kääntymään hymyyn.
Kuten aina, myös tälläkin kerralla meillä oli useita vaihtoehtoja illallisen suhteen. Päädyimme lopulta Rosteriin, jossa kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin vieraillut.
Ravintolan sisustuksesta pidin paljon. Selkeää ja rauhallista. Alkuillasta keskiviikkona myös tilaa mukavasti.
Ja kun hyvät ystävät tapaavat VUODEN tauon jälkeen, silloin tapahtumien päivittämistä luonnollisestikin siivitetään kuplilla. Tällä kertaa ei kuitenkaan samppanjalla, vaan cavalla. Sumarroca Cava Brut Reserva Espanjasta Penedéksen laatuviinialueelta. Hedelmäinen, sitruksinen, hieman paahteinen. Erittäin hyvä cava, jonka löydät myös Alkosta. Ja Alkosta se kyllä kannattaakin hakea 12,49 euron hinnalla, sillä ravintolassa pullo olisi maksanut tasan 50 €. Meillä lasillisten hinta oli 8 €.
Otimme kaksi alkuruokaa, jotka sopuisasti jaoimme keskenämme. Ylimmäinen annos on ankanmaksamoussea viikunachutneyn kera (19 €). Ja toisesta löytyi marinoitua parsaa, kuivattua ankkaa (se sahanpurun näköinen annoksen päällä) sekä pecorinokastiketta (18 €). Aivan mainiot olivat maut molemmissa annoksissa.
Alkuruuan kanssa jatkoimme samalla kuohuvalla, mutta pääruualle valintani oli Emilio Moro Finca Resalso 2015, Espanjan Ribera del Dueron alueelta, 100% Tempranillo (12 cl ravintolassa 7,80 €, pullo 48 €). Täyteläinen, pehmeä, hedelmäinen ja tasapainoinen. Juuri tätä viiniä ei löydy Alkosta, mutta tilausvalikoimassa on tarjolla Emilio Moro 2014 hintaan 24,70 €. Sitä on ehdottomasti kokeiltava, koska maahantuojan kuvaus viinistä on sellainen, että siinä on kyllä kaikki elementit kohdillaan. Täyteläinen, konsentroitunut, mehevässä maussa pehmeät ja runsaat tanniinit. Se on moro, pakko testata! Bodegas Emilio Moron viinitilasta voit lukea lisää täältä, klik.
Pääruokavalintani olikin varmaan tuosta viinistä jo ennakoitavissa. Lihalinjalla mentiin. Grillattua Black Angusta, parsaa ja hollandaisekastiketta (29 €). Sekä yhteisesti jaettavaksi tarjoilijan suosituksesta paahdettuja perunoita (roasted potatoes).
Hyvä ateria on tapana päättää jälkiruualla. Ja jälkiruuan kruunaa jälkiruokaviini. Tämäkään ilta ei sen suhteen tehnyt poikkeusta. Saracco Moscato d'Asti 2016 Italian Piemontesta täytti tehtävänsä täydellisesti. Ei löydy Alkosta, eikä löytynyt myöskään maahantuojatietoja.
Jälkiruokana keväisen värinen ja raikas suolaheinäsorbetti (12 €). Olin erittäin tyytyväinen. Niin myös ystäväni.
Kokonaislaskuun 99,90 euroa sisältyi alkukuohuvan lisäksi kolme ruokalajia, kolme lasillista viiniä ja vesi. Jotenkin jäi hinnakas jälkimaku, vaikka satanenhan on hyvin tyypillinen hinta pitkästä illallisesta helsinkiläisessä tai oikeastaan ihan missä vaan sijaitsevassa laadukkaammassa ravintolassa. Mutta tuo fiilis jäi anyway.
Iltaa jatkoimme salakapakassa. Ystäväni ei ollut siellä milloinkaan käynyt, joten oli hauska viedä hänet sinne. Salakapakassahan ei oteta valokuvia, eikä tarkkaa osoitetta kerrota. Muutenhan se ei olisi salakapakka!
Illan viimeinen rasti ei ollut mitenkään salainen. Rakastan Kämpin baaria, eikä napuekaan siellä huono ole. Ainoastaan melko hinnakas. 17 euroa ja sentit päälle. Tähän oli hyvä päättää ilta. Tyttären perhe oli reissussa ja minä leikin helsinkiläistä, joten tällä kertaa kotimatka sujuikin kävellen pitkin Bulevardia harvinaisen lempeässä kevätillassa. Ihana ilta. Kaikinpuolin!
Alkuruuan kanssa jatkoimme samalla kuohuvalla, mutta pääruualle valintani oli Emilio Moro Finca Resalso 2015, Espanjan Ribera del Dueron alueelta, 100% Tempranillo (12 cl ravintolassa 7,80 €, pullo 48 €). Täyteläinen, pehmeä, hedelmäinen ja tasapainoinen. Juuri tätä viiniä ei löydy Alkosta, mutta tilausvalikoimassa on tarjolla Emilio Moro 2014 hintaan 24,70 €. Sitä on ehdottomasti kokeiltava, koska maahantuojan kuvaus viinistä on sellainen, että siinä on kyllä kaikki elementit kohdillaan. Täyteläinen, konsentroitunut, mehevässä maussa pehmeät ja runsaat tanniinit. Se on moro, pakko testata! Bodegas Emilio Moron viinitilasta voit lukea lisää täältä, klik.
Pääruokavalintani olikin varmaan tuosta viinistä jo ennakoitavissa. Lihalinjalla mentiin. Grillattua Black Angusta, parsaa ja hollandaisekastiketta (29 €). Sekä yhteisesti jaettavaksi tarjoilijan suosituksesta paahdettuja perunoita (roasted potatoes).
Hyvä ateria on tapana päättää jälkiruualla. Ja jälkiruuan kruunaa jälkiruokaviini. Tämäkään ilta ei sen suhteen tehnyt poikkeusta. Saracco Moscato d'Asti 2016 Italian Piemontesta täytti tehtävänsä täydellisesti. Ei löydy Alkosta, eikä löytynyt myöskään maahantuojatietoja.
Jälkiruokana keväisen värinen ja raikas suolaheinäsorbetti (12 €). Olin erittäin tyytyväinen. Niin myös ystäväni.
Kokonaislaskuun 99,90 euroa sisältyi alkukuohuvan lisäksi kolme ruokalajia, kolme lasillista viiniä ja vesi. Jotenkin jäi hinnakas jälkimaku, vaikka satanenhan on hyvin tyypillinen hinta pitkästä illallisesta helsinkiläisessä tai oikeastaan ihan missä vaan sijaitsevassa laadukkaammassa ravintolassa. Mutta tuo fiilis jäi anyway.
Iltaa jatkoimme salakapakassa. Ystäväni ei ollut siellä milloinkaan käynyt, joten oli hauska viedä hänet sinne. Salakapakassahan ei oteta valokuvia, eikä tarkkaa osoitetta kerrota. Muutenhan se ei olisi salakapakka!
Illan viimeinen rasti ei ollut mitenkään salainen. Rakastan Kämpin baaria, eikä napuekaan siellä huono ole. Ainoastaan melko hinnakas. 17 euroa ja sentit päälle. Tähän oli hyvä päättää ilta. Tyttären perhe oli reissussa ja minä leikin helsinkiläistä, joten tällä kertaa kotimatka sujuikin kävellen pitkin Bulevardia harvinaisen lempeässä kevätillassa. Ihana ilta. Kaikinpuolin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti