sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Siskojen kierros Kalliossa

Ehkä hivenen suunnittelemattomasti päätimme viettää siskojen illan Kallion seutuvilla. Kuitenkin sillä maltillisella meiningillä, että me pitkämatkalaiset ehdimme viimeisen ravintolavaunulla varustetun IC-junan kyytiin. Vaikka olikin perjantai ja viikonloppu edessä, olemme kai jo nykyisin niin mukavuudenhaluisia (lue: vanhoja), että yömyöhään renuaminen paikallisjunissa ei nappaa. Mutta todellakin kun ajoissa aloittaa, niin pääsee kotiinkin ajoissa.


Helsinkiläinen siskoistamme oli jo jonkin aikaa hehkuttanut uutta Wino viinibaaria Fleminginkadulla, siispä se oli pääkohteemme. Tai niinhän me luulimme. Turhaan yritin paria päivää aikaisemmin tehdä pöytävarausta, täyttä oli. Osansa suosiolla oli varmasti siinä, että Helsingin Sanomien NYT-liite oli kirjoittanut paikasta positiivisen lausunnon. Päätimme kuitenkin yrittää sisälle ilman pöytävarausta. Hetihän meille kerrottiin, että täyttä on, mutta iloksemme baaritiskillä oli kuin olikin kolme tyhjää jakkaraa, joten pääsimme ainakin maistelemaan viinejä ja samalla vähän haistelemaan, että millainen paikka oikein onkaan kyseessä. 

Wino on siis sekä viinibaari, että ruokaravintola. Viineissä on keskitytty suodattamattomiin eurooppalaisiin alkuviineihin ja loput ovat joko luomuja tai biodynaamisia. Joten siitä sitten vaan maistelemaan! Sen tarkemmin en kirjoitellut maisteluja muistiin, eikä ravintolan nettisivuiltakaan viinilistaa löydy, joten kannattaa mennä paikan päälle! Ja varata se pöytä...... Hintataso oli mielestäni kohtuullinen, kahden lasillisen visiitti maksoi 17,50 €.

Tämä pöytäasia sitten enemmänkin alkoi kaivelemaan mieltä. Meillä oli asiat periaatteessa oikein hyvin siinä baaritiskillä, saimme hyvää palvelua, meille kerrottiin viinien mielenkiintoisista taustoista jne. Ovella asiakkaita vastaanottanut henkilö oli vaihtunut toiseen ja ihmeeksemme huomasimme tämän henkilön ohjaavan asiakkaita pöytiin, vaikka heilläkään ei ollut pöytävarausta! Kuulimme, miten ystävällisesti ainakin kolmelle pienelle seurueelle kerrottiin, että kun varsinainen pöytävaraus on vasta klo 19, ehditte mainiosti ruokailla ennen sitä. No niin mekin olisimme ehtineet, kun tulimme ravintolaan jo klo 17. Mietimme jo jopa, että olimmeko liian rumia/vanhoja/lihavia/väärinpukeutuneita tms, mutta sekään ei tietysti oikein sopinut siihen, että saimme keikkua erittäin näkyvällä paikalla baarijakkaroilla. Lopunviimein otimme asian puheeksi. 

Ihmettelymme otettiin asiallisesti tilannetta pahoitellen vastaan ja meille olisi vielä löytynytkin pöytä, mutta valitettavasti siinä ei olisi ollut aikaa enää syödä pidemmän kaavan mukaan. Olisimmepa saaneet suumme aikaisemmin auki! Yleensä suut ovat auki kaikenaikaa, miksi ei juuri nyt? Päätimme ottaa vielä lasilliset tiskillä ja tulla seuraavan kerran suunnitellusti. 

Ravintola päätti kuitenkin yllättää meidät tarjoamalla maistiaisena listaltaan yhden heidän alkupaloistaan. Jeee, olimme iloisia! Tosin meikäläisen hymy vähän hyytyi, kun kuulin annoksen olevan silakkaa. Ei itku, ruoka-ainekset, joita en voi sietää, on nopeasti lueteltu. Silli, silakka ja hapankaali. Ja nyt sitten sekavin tuntein odottelin silakkaa pöytää. Great.


Ja olinko koskaan nähnyt kauniinpaa silakka-annosta? No en! Marinoitua silakkaa ja Winon omaa näkkäriä. Kaiken söin. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että en missään tapauksessa olisi moista annosta listalta itse tilannut, mutta kun se putosi eteeni, voitin ennakkoluuloni. Tämä on yksi syy, miksi pidän myös yllätysmenuista :) 

Winolle heipat, näemme uudelleen ja jatkoimme matkaa kohti  Gastro Cafe Kalliota. Emme vaan päässeet sinne. Odottelimme ravintolan avautumista oven takana. Muita ei ollut. Eikä ollut tilaakaan, kun ravintola oli varattu täyteen tunnin kuluttua. Kysyimme, että voimmeko nauttia lasilliset viiniä, emme jäisi pidempään. Tarjoilija sanoi, että tottakai, se onnistuu kyllä, mutta hän laittaa ensin tämän terassin kuntoon. Siis mitä? Siinä hän alkoi laittamaan terassikalusteita paikoilleen iltaan, joka oli erittäin tuulinen ja kylmä. Lähdimme pois. Mikä minä tässä olen neuvomaan, mutta jos hän olisi myynyt meille ensin viinit ja vasta sitten nostellut tuolit ulos, niin seuraavan puolen tunnin aikana me olisimme ehtineet rauhassa nauttia viinimme, hän olisi saanut terassin kuntoon plus ravintola olisi kuitannut myyntituottoa 30-50 euroa. Mutta ei sopinut se hänelle ei. Hän vielä peräämme huuteli, että menkää Sivukirjastoon. Ja sinne me sitten menimme.

Olutravintola Sivukirjasto löytyy aivan Kallion kirjaston vierestä. Siitä siis nimikin. Olutravintolassa juodaan olutta, joten tiesin jo tilatessani, millaisen riskin otan punaviinin kanssa. Tietoinen riski, joten tulos yllätti positiivisesti. Sivukirjasto on mukavan kodikas pubi, jossa asiakaskirjo on laidasta laitaan. On nuorta ja on vanhaa, on kanta-asiakkaita ja on kaltaisiamme turisteja. Turistit olivat nälissään, eikä ajatus kanakorista napannut, joten matka jatkui.

Suuntasimme kohti Georgian Housea, koska meistä yksi ei ollut aiemmin maistanut georgialaista ruokaa. Perjantai-ilta, ravintola täynnä, ei näyttänyt hyvältä. Olimme valmiita kääntymään ovelta takaisin, mutta loistava henkilökunta teki taikojaan ja niinpä meille löytyi pöytä! 


Georgialainen punaviini Saperavi -rypäleestä on suosikkini, siispä pullo pöytään. Saperavia löytyy myös Alkon valikoimista, joten kannattaa testata.


Alkuun tilasimme hatsapuri-leipää. Tuorejuustolla täytetty ja kuorrutettu leipä vaan on niin herkkua!



Varsinaiseksi ruuaksi valitsimme sienitäytteisiä taikinanyyttejä. Perin valjun ulkokuoren alta löytyi makuuni hivenen liian tulinen täyte. Tosin tarjoilijamme sanoi hyvin napakasti, että se ei pidä paikkaansa. Eli että ei ole mausteinen ja tulinen. Hmmm, minä kai nyt parhaiten kuitenkin tiedän, miltä MINUN suussani tuntui. Hyvältä, mutta tuliselta. Piste.

Ja mitä maksoi? Kolmannes kahdesta hatsapurileivästä ja yhdestä viinipullosta plus sieninyytit oli 31 €. Hinta-laatusuhde todellakin kohdillaan.


Että semmoinen ilta meillä siskoksilla. Ja hyvin ehdittiin siihen viimeiseen IC-junaan, joka meidät sitten kotiin kuljetti. Seuraavaan kertaan! Ja silloin on pöydät varattuna ajoissa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti