Vuoden ensimmäinen Etiketti-lehden pruuvi siskon kanssa suuntautui jo maaliskuussa Riojaan ja oli väritykseltään kovin punainen. Yhdeksästä maistetusta viinistä vain yksi oli valkoinen.
Ja sekin ihme sitten nähtiin, että vatsataudin jälkimainingeissä meikäläiselle ei viini maistunut. Oliko se sitten hyvä, vaiko huono asia, mutta juomatta jäi. Paitsi se vanhin ja kallein. Tietenkin!
Rioja jaetaan kolmeen ala-alueeseen. Alta ja Alavesa ovat arvostettuja ja hienostuneita alueita, joilla tarhat sijaitsevat rinteillä. Atlantin vaikutus tuo erityisesti Alavesan ilmastoon kosteutta ja viileyttä. Täällä viineistä löytyy vivahteikkuutta, hyvä happo- ja tanniinirakenne sekä otollista kypsymispotentiaalia.
Baja on kolmas alue ja sen tarhat on istutettu tasangolle, jonka ilmasto on kuuma ja kuiva. Viineissä on enemmän alkoholia ja niiden happo- ja tanniinirakenne on pehmeämpi. Alueen viinit ovat myös enemmän nuorena nautittavia.
Vielä vähän alueen rypäleistä. Tempranillo on tärkein rypäle, se kestää hyvin viileyttä, mutta ei kuivuutta. Tempranillo tuo viiniin kirsikkaisuutta, luumuisuutta, mansikkaisuutta, suklaata ja hapokkuutta. Garnacha on alkuperäisrypäle, josta ei valmisteta lainkaan lajikeviinejä. Garnacha tuo mukanaan runsautta ja vadelmaisuutta. Graciano puolestaan antaa viiniin parfyymisuutta ja rakennetta. Alkon tilausvalikoimasta löytyy tällä yksi 100% Graciano. Mazuelo (tunnetaan myös nimillä Carignan tai Cariñena) ja Maturana Tinta ovat vähän arvostettuja rypäleitä, joista ei myöskään tehdä lajikeviinejä. Sekoitteessa Mazuelo tuo väriä, tanniineja ja hapokkuutta, Maturana Tinta taasen pippurisuutta ja hapokkuutta. Senkin saimme kuulla, että huonona vuotena Tempranilloa täydennetään Garnachalla.
Riojassa on vallalla klassinen tyyli, jossa käytetään paljon amerikkalaista tammea. Pitkät kypsytysajat tuottavat hapokkaan marjaisia ja nahkaisia ruokaviinejä. Nousevana trendinä on kuitenkin modernit lajikeviinit, joissa käytetään hillitymmin ranskalaista tammea. Näin saadaan lyhyemmällä kypsytysajalla muhkean hedelmäisiä ja mausteisia nautiskeluviinejä.
Ja nyt vihdoin ja viimein asiaan eli maisteluun!
Ainoa valkoviini maistettiin ensimmäisenä, erillään muista tastingeistä. Abel Mendoza 5V 2015 (29,50 €) on kuiva, erittäin hapokas, keltaluumuinen, hunajameloninen, sitruksinen, yrttinen, mausteinen tamminen, ryhdikäs, tasapainoinen ja pitkä. Viiniä on saatavilla vain pienen erän verran Alkon Arkadian myymälässä. Kypsytys vanhassa ranskalaisessa tammessa. Manchegon kanssa oikein nappiyhdistelmä, mutta noin muuten en erityisemmin innostunut.
Sitten eteenpäin, kohti kolmen seuraavan viinin maistoa.
Lan Crianza 2012 (12,49 €) tulee Alta&Alavesa -alueilta ja löytyy Alkon tilausvalikoimasta. 95% Tempranilloa ja 5% Mazueloa. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hedelmäinen, tamminen. 14 kk tammessa ja 9 kk pullossa kypsytetty. Tammi jää kuitenkin taustalle ja hedelmäisyys on enemmän esilllä. Kepeähkö, kuiva, hapokas, punaista kirsikkaa, pientä mausteisuutta ja kukkeutta. Ruokasuosituksina karitsankare ja tomaattipohjaiset lihapadat. Viini ei ainakaan näin ilman ruokaa ollut olleenkaan mieleeni, ehkä vaan vähän liian kepeä makuuni.
Baron de Ley Reserva 2012 (16,98 €) sen sijaan oli kovastikin makuuni. 100% Tempranillo Bajan lämpimältä alueelta. Kypsytetty 20 kk amerikkalaisissa valkotammitynnyreissä ja 20 kk pullossa. Täyteläinen, tanniininen, tumman marjainen, luumuinen, kevyen vaniljainen (tyypillinen amerikkalaisen tammen tuoma aromi), hennon nahkainen ja tamminen. Paljon mausteisuutta, vaniljaisuus kuitenkin vaikeasti löydettävissä. Viini on Alkon "pääsiäisklassikko", joten ruokasuositukset sen mukaiset eli oiva kaveri lammasruuille. Baron de Ley'n tila toimii 1500 -luvulla perustetussa munkkiluostarissa, jossa munkit elelivät vielä 1800-luvulla. Viini -lehti antaa tälle juomalle neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen, luonteikas). Arvion mukaan viini on nyt nautittavissa, mutta kehittyy vielä. Mielestäni hinta-laatusuhde on nyt hyvinkin kohdillaan.
Kolmantena tässä setissä oli toinen Bodegas Lan -tilan tuote eli Lan Gran Reserva 2008 (22,90 €), joka olikin itselleni saman tuottajan edellistä viiniä tutumpi. Rypäleinä Tempranillo, Mazuelo ja Garnacha. Viini on muuten aivan sama, mitä ensin maistettu, mutta kypsytys on ollut erilainen. Tämä on ollut 24 kk hybriditynnyrissä (sekä amerikkalaista että ranskalaista tammea) ja sitten vielä vähintään 36 kk pullossa. Eron todella huomaa! Täyteläinen, tanniininen, viikunainen, kypsän kirsikkainen, hennon nahkainen, tamminen, rodukas. Aromeina sikarilaatikkoa ja pieni vaniljavivahdus amerikkalaisesta tammesta. Oiva viini nautiskeluun, vaikkapa pari tuntia huoneenlämmössä lämmenneen manchego-juuston kanssa. Mikäli päädyt valmistamaan ruuaksi vaikkapa marmorifileen, niin suola ja pippuri riittävät mausteeksi. Annetaan viinin loistaa, viini on tässä stara. Näin sanoi kouluttajamme! Enkä väitä vastaan, piirsinhän muistiinpanoihini peräti kaksi leveästi hymyilevää hymynaamaa. Viini -lehdeltä myös tälle neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen, luonteikas).
Toisessa pruuvissa peräti viisi punaista, joista osa vanhoja tuttuja, osa uusia tuttavuuksia.
Ensimmäisenä vanha tuttu QP 2014 (15,49 €), modernin tyylin runsaan hedelmäinen 100% Tempranillo, jota on kypsytetty 16 kk ranskalaisessa tammessa. Luomuviini. Täyteläinen (ehkä kuitenkin enemmän keskitäyteläinen), kypsän kirsikkainen, karhunvatukkainen, mausteinen, hennon lakritsinen, tamminen. Mielestäni hyvä viini ja sitä mieltä on Viini -lehtikin antaessaa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen) ja kehuessaan vielä edulliseksi ostokseksikin.
Numanthia Termes 2013 (25,93 €) DO Toron alueelta oli valittu maistoon vertailuksi Riojan 100% Tempranillon kanssa. Olipa hurja viini! Erittäin täyteläinen, erittäin tanniininen, tumman kirsikkainen, kypsän karpaloinen, luumuinen, mausteinen, mokkainen, tamminen, pitkä. Tanniinit olivat sanalla sanoen HURJAT. Tämän viinin jälkeen on parasta olla hymyilemättä leveästi, sillä väri todella jymähtää hampaisiin. Eikä kuulemma saa harjata hampaita, koska samalla lähtee kiilteet. Hurja on aine! Toron alue on erittäin kuuma ja siellä on suuret lämpötilavaihtelut. Viini on myös kypsytetty vain ja ainoastaan tammessa ja siihen on käytetty 50-100 vuotiaista köynnöksistä poimittuja rypäleitä. Näin vanhoissa köynnöksissä satomäärät ovat pieniä ja aromit erittäin voimakkaita. Kaikki tämä selittää sitä, millainen viini oli. Olin puulla päähän lyöty, en osaa sanoa siitä mitään. Minun makuuni se ei ainakaan ole ihan mikään leppoisa lipittelyviini, vaan tanniinit suorastaan huutavat lihaa! Mediumina. Viini -lehti on antanut neljä tähteä (=harmoninen ja laadultaan erinomainen), mutta moittii liian kalliiksi.
Cune Gran Reserva 2008 (34,90 €) löytyy Alkon tilausvalikoimasta. Rypäleinä Tempranillo, Graciano, Mazuelo. Täyteläinen, keskitanniininen, marjainen, mausteinen, tamminen. Tuottaja CVNE edustaa vanhaa osaamista, sillä tämä yksi Riojan vanhimmista viinitaloista on perustettu jo 1879. Kypsytetty 24 kk tammessa ja sitten vähintään 36 kk pullossa. Altan parhailta tarhoilta, hyvä vuosi, käsinpoimitut rypäleet, hifistelyä valmistuksessa, kauniisti ikääntynyt, kaikki tasapainossa. PAITSI, että minä en tykännyt tästä yhtään. En siis yhtään. Enkä osaa sitä millään tavoin perustella. En vaan tykännyt ja piste.
Muga Reserva 2013 (18,15 €) taasen oli kovinkin mieleeni. Altan alueelta, rypäleinä Tempranillo, Garnacha ja Mazuelo. Kypsytetty 12 kk tammessa ja sitten vielä 24 kk pullossa. Täyteläinen, tanniininen, kirsikkainen, herukkainen, mustapippurinen, nahkainen, runsaan tamminen. Mausteinen, mokkainen, ehkä hiven vaniljaa, pitkä maku. Kaipaa ruokaa. Ehkä. Tykkäsin kuitenkin nyt ja olen tykännyt (ruuan kanssa) aikaisemminkin. Viini -lehdeltä neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen).
Campillo Gran Reserva 1994 (45,92 €) maistettiin viimeisenä eli yhdeksäntenä viininä. Perinteistä suuntaa edustava viini Alavesan hyvin arvostetulta alueelta. Keskitäyteläinen, keskitanniinen, marjainen, mausteinen, nahkainen, aromikas. Kypsytetty 30 kk amerikkalaisessa tammessa. Ikää jo yli 20 vuotta, mutta hedelmä maistuu edelleen raikkaana. Pidin kovasti ja piirsin illan leveimmän hymynaaman!
Viimeinen viini sopii hyvin vallalla olevaan trendiin. Kouluttajamme kertoi, että kiinnostus vanhempiin viineihin on kasvanut viime aikoina ja varsinkin laajemman valikoiman Alkoissa on tarjolla ikääntyneempiä viinejä asian harrastajille.
Pakkohan tämä viimeinenkin kuva oli laittaa näkyville, koska on kysymys erittäin harvinaisesta tilanteesta. Nämä kaikki siis jäivät vatsatautitoipilaalta JUOMATTA. Että näin tällä kertaa, toivottavasti seuraavalla kerralla olen kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti