Ehkä Tiirinkosken Tehtaan yhteydessä ei ihan voi kyläkaupasta puhua tai toisaalta, mikä ettei! Lammastilan yhteydessä, vanhassa navetassa toimiva sisustuspuoti on saanut laajalti nimeään esille alan lehdissä. Silti olimme yllättyneitä, kun heti avaamishetkestä alkaen paikalla vallitsi melkoinen kuhina. Itse kuulin paikasta ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, kun työkaveri asiasta vinkkasi. Silloin tehtiin sinne retki äidin kanssa. Siitä reissusta voit lukea täältä, klik.
Ja kun lammastilalla ollaan, niin lampaat laiduntavatkin aivan pihapiirin tuntumassa. Myynnissä olevat upeat taljat ja kauniin väriset villalangat ovat siis todellisia lähituotteita.
Tiirinkoskelta löydät kaikkea kaunista. Vaatteita, sisustustarvikkeita, ruokatuotteita läheltä ja kaukaa.
Ainoa oma ostokseni oli iso pussillinen Päivärinteen ruislastuja. Olipa herkkua ja onneksi ostin ison pussin!
Kahvilassa päätimme nauttia päiväkahvit. Hämeenlinnalaisen sokerileipuri Suomisen Neidonlumous -marjatarteletti vei kielen mennessään. Huomasin, että sokerileipurilla on Hämeenlinnassa kahviloitakin, joten olen lisännyt Villa Marengin tulevien retkien listalleni.
Tiirinkoskelta suuntasimme Alvettulaan ja siellä nimenomaan Alvettulan Kyläkaupalle. Ja ihan siitä syystä, että olin kuullut siellä tarjolla olevista pizzoista, sekä myös tuoreista munkeista, mutta lounasajan ollessa käsillä keskityimme pizzaan.
Kyläkaupalla kaikki tunsivat toisensa tai ainakin siltä meistä turisteista tuntui. Aurinko helli terassikansaa, mikä siellä oli nauttiessa, oli sitten kyläläinen, mökkiläinen tai turisti.
Pienet pizzat valitsimme ja ne olivat oikein sopivat. Ehkä vähän jotain tuoreutta olisimme pinnalle kaivanneet, emme ehkä ymmärtäneet sitä erikseen pyytää, kun huomasimme naapuripöydän pizzojen herkulliset rucolahunnutukset. Mutta hyvin maistuivat silti!
Ennen viimeistä etukäteen suunniteltua kohdettamme poikkesimme matkan varrella olevaan Tuuloseen, joka tuntuu paisuvan kerta kerran jälkeen ja mainostaa olevansa maaseudun palveleva kauppakeskus. Viitisenkymmentä yritystä kaikenkaikkiaan, laidasta laitaan, joten kannattaa toki poiketa, jos reitille osuu. Ainakin kerran elämässään :) Tuulosesta löytyy myös pari museoitua lentokonetta ihmeteltäväksi, Hanssin-Jukka niistä ehkä kuuluisin.
Ostoksia tein niin kirpputorilta, kuin Finlaysonin pop up -myymälästäkin. Kirpputorilöytö lienee se merkittävin. Minulle. Jättikokoinen (en ole vielä edes mitannut) kultakangas Helmi Vuorelman tuotannosta (45 €). Helmi Vuorelma (1886-1948) oli tekstiilitaiteilija, joka valmistui kudonnan opettajaksi Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopistosta 1909 ja ryhtyi samantien yrittäjäksi. Parhaimmillaan Vuorelman kutomo työllisti lähes 300 henkeä ja pitkäaikaisin toimipiste sijaitsi Lahdessa. Vuorelman liikkeen muistan hyvin lapsuudestani. Sieltä haettiin mummulle käsityötarvikkeet ja sieltä hankittiin laadukkaat lahjat. Kansallispuvut, ryijyt ja upeat kuultokudokset sekä muut kutomon tuotteet olivat aivan huippua. Valitettavasti yhtiö meni konkurssiin vuonna 2014, toimittuaan siis sitä ennen yli 100 vuotta. Suomen Perinnetekstiili Oy:n sivuilta löydät Vuorelman historiasta lisää, klik.
Ja jotta ehkä ymmärrätte Helmi Vuorelman merkityksen elämääni, niin oli vielä aivan pakko lisätä tämä kuva. Malli on todennäköisesti Vuorelmalla vuosina 1930-1950 työskennelleen Maija Kolsi- Mäkelän suunnittelema ja Meteoriitti nimeltään, mutta täyttä varmuutta en ole saanut asiasta. Oikealla oleva kullansävyinen seinävaate on kummitätini perintöä ja niin kauan kuin muistan, koristi tämä hieno käsityö hänen kotiaan. Ja tuo vasemmalla oleva turkoosi ihanuus on villakankainen verho, yksi neljästä, jotka sattumoisin kolme vuotta sitten löysin salpakankaalaiselta kirpputorilta. Hyvä, että en ääneen hihkunut ja saatoin ehkä hihkuakin, ostin ne ja pesetin. Nyt verhot odottavat makuuhuoneeni remontin
Ja se salpakankaalainen kirppis on nimeltään Arjen Aarteet. Kannattaa ehdottomasti poiketa, mikäli Lahden seudulla liikkuu. Happyhamster ei ole koskaan lähtenyt sieltä tyhjin käsin! Niin, että onkohan se sitten hyvä asia, vaiko ei.....hmmmm.....
Ja sitten Vuorelma-hehkutuksesta kohti retkemme viimeistä etappia, Mommilan Kyläkauppaa, jonka lähistöltä löytyy myös mielenkiintoista historiaa!
Kyläpuoti toimii 1898 rakennetussa talossa, jossa aivan oikeastikin toimi kauppa aina vuoteen 2005. Silloisen kyläkaupan yhteydessä toimivat myös posti, pankki ja huoltoasema, nykyisen ohessa kahvila, vanhan tavaran myymälä ja kyläkauppamuseo.
Ovesta sisään ja aikakoneeseen! Tältähän maalaiskahvilat/-baarit näyttivät minunkin nuoruudessani.
Pienessä, yhden huoneen kyläkauppamuseossa riitti katsottavaa. Satojen tuotteiden ja pakkausten joukosta löytyi monta muistojen herättäjää. Aivan mahtavaa, että näitä kokoelmia on huolella tallennettu jälkipolvien ihmeteltäväksi.
Vanhan tavaran myymälä oli Happyhamsterille pienoinen pettymys. Se, mikä kiinnosti, oli reippaanlaisesti hinnoiteltua, joten ostokset jäivät tekemättä.
Piipahdimme myös piharakennuksen Laituri-kirppiksellä. Hämärä huone, sekalaista roin..... tavaraa ja sieltä sitten Happyhamster löysikin eurolla silmää ilahduttaneen vihreän peltipurkin. Siihen saa mukavasti istutettua vaikka jonkun yrtin kuistin portaita somistamaan.
Lopuksi nautimme kyläpuodin terassilla hyvinkin trendikkäitä tuotteita eli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomia ja Kolmen Kaverin jäätelöitä. Mukavan retkipäivän maistuva päätös. Seuraava kesäretki suuntautuukin sitten Fiskarsin Antiikkimarkkinoille.
Niin ja vielä siitä lähiseudun historiasta! Yksi 1900 -luvun kuuluisimmista liikemiehistä, Alfred Kordelin (1868-1917) omisti 1910-luvulla Mommilan kartanon. Kordelin myös rakennutti aikoinaan kesäasunnokseen Naantaliin Kultarannan, jonka kaikki varmasti tietävät tänä päivänä olevan presidentin käytössä. Kordelin ehti viettää Kultarannassa vain yhden kesän, sillä syksyllä 1917 hän sai surmansa Mommilan kahakassa venäläisen matruusin toimesta. Mommilan veriteoista 7.11.1917 voit lukea lisää täältä, klik.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti