Poikkeuksellisesti aloitan kuvalla valmiista ruuasta. Ihan vaan sen vuoksi, että kuvatessa huomasin, miten kauniisti sienipiirakka väreiltään sopii vanhan talon keittiön sisustukseen.
Mehevä suppispiirakka
Anna nr 42/18.10.2023
Pohja
125 g voita tai margariinia
3½ dl vehnäjauhoja (1 dl voi olla ruisjauhoja)
1/4 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä
Täyte
runsas litra suppilovahveroita
1 sipuli
1 rkl öljyä
1-2 rkl hienonnettua tuoretta timjamia tai 1 tl kuivattua
100 g maustettua tuorejuustoa (esim. mustapippuri)
2 dl ruokakermaa
2 munaa
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
2 dl juustoraastetta
Puhutaan ensin hetki sienistä. Tämä syksy on ollut mahtava sienisyksy, mutta varsinkin suppilovahveroita minulta löytyy aikamoiset määrät vielä edellisiltäkin kausilta. Kuivattuna. Noin 50 g kuivattuja suppilovahveroita vastaa noin litraa tuoreita. Siispä kokkailu alkoi sienien liotuksella. Sienien liotusliemi kannattaa ottaa talteen ja vaikkapa pakastaa, sillä siitä saa mainion lisän keittopohjaan tai makua leipätaikinaan.
Sekoita taikina-ainekset ryynimäiseksi seokseksi käsin tai monitoimikoneella. Minä käytin konetta ja taikinasta tuli todellakin ryynimäistä, ei lainkaan taikinamaista. Taikina painellaan piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, ja laitetaan pakastimeen odottelemaan.
Hienonna sipuli ja sienet. Mikäli käytät liotettuja sieniä, paistele niistä kuivalla pannulla kosteudet pois. Paista sieniä öljyssä pannulla hetki, lisää sipuli ja timjami. Paista kunnes sipuli on pehmeää.
Sekoita tuorejuusto, kerma, munat ja mausteet. Olipa edelliseltä illalta jäänyt ruokalusikallinen tai kaksi valmista maustettua kermaviilidippiä, laitoin senkin mukaan. Laita uuni kuumenemaan 200 -asteiseksi.
Ota piirakkapohja pakastimesta, levitä puolet juustosta sekä sieni-sipuliseos pohjan päälle. Lisää loput juustoraasteesta ja kaada päälle kerma-munaseos. Paista uunin alatasolla noin 30 minuuttia.
Hyväähän tästä tuli! Mitä tekisin toisin....pilkkoisin sienet pienemmiksi, nyt olivat ehkä turhan suurina paloina. Erityisen hyvin piirakka sopi sisustukseen punasipulin ansiosta, muuten olisikin ehkä jäänyt turhan värittömäksi.
