maanantai 14. tammikuuta 2019

Manna, leipomohelmi Turussa

Vietin viikonlopun Turussa mummuhommissa. Tyttärenpoikani on nyt kuusiviikkoinen ihanuus, joten kun kutsu kävi, ei tarvinnut hetkeäkään miettiä, vaan kiiruhdin paikalle. Niin pieni ihminen ja niin paljon puuhaa, että kokkailut jäivät tällä kertaa vähemmälle. Pikaisesti pyöräyttelimme karitsapullia ja paahdoimme punajuuria uunissa, siinä se oli. Syömään sentään ehdimme katetun pöydän ääreen, tyttäreni sanoikin sen olleen hänellä ensimmäinen kerta pojan syntymän jälkeen! Olin myös ottanut neuletyön mukaan, mutta siellä se matkakassissa pysyi koko viikonlopun, kuten myös iltalukemiset. Niin se vaan meni, että kun pikkupoitsu nukahti iltakahdeksalta, niin me muut teimme saman tunnin kuluttua...... Vauvaperhe-elämää.


Päiväunikärryttelyjen yhteydessä kävimme herkuttelemassa leipomo Mannassa, joka on kyllä ihan superlöytö! Tyttäreni oli paikkaan hiljattain tutustunut ja halusi minut sinne viedä. Hyvä, että vei!



Minä haluan uskoa kivijalkaliikkeiden uuteen nousuun ja kukoistukseen. Manna sijaitsee minun käsitykseni mukaan hivenen sivussa ja ulospäin hyvinkin vaatimattomassa rakennuksessa, mutta ovi kävi kyllä sellaiseen tahtiin ja lähes jatkuvasti oli asiakkaita jonossa noutamassa leipiä tai kakkuja, että ei voi muuta kuin onnitella. Tämä alkuvuodesta 2018 avattu viehättävä leipomo-kahvila on kyllä paikkansa ja asiakkaansa löytänyt!




Valinnan vaikeus iski, kun näin vitriinin sisällön! Olisin halunnut tuon, tuon ja tuon. Leivoksia, pullia, leipiä. Vieläkin harmittelen, että en ostanut yhtäkään leipää kotiinviemiseksi! Onneksi on enää kaksi viikkoa ristiäisiin, niin pääsen tänne uudemman kerran.


Ensimmäisellä kierroksella nautimme suolaista ja makeaa. Totta, vedimme täällä todellakin KAKSI kierrosta ja ostimme vielä suklaakeksejä kotiin kahvin kera nautittavaksi.

Suolainen piirakka oli herkkua, fetaa ja pinaattia, mutta makeat veivät kielen! Vasemmalla kinuski-suklaatartaletti suolakiteillä ja oikealla manteli-suklaatartaletti karamellipannacotalla. Kummankin hinta 4,50 €. Ja katsokaa, miten kauniita nämä ihanuudet ovat!


Hyvin maistui, sopuisasti jaoimme annokset ja huokailimme, miten hyvää kaikki oli. Vauva veteli tyytyväisenä sikeitä vaunuissa vierellämme. Täydellinen iltapäiväkahvitteluhetki.



Mutta kun mikään ei riitä,  pitää santsata. Minulle mustikka-macaron (1,20 €) ja tyttärelle uusinta manteli-suklaatartaletista. Sekä kotiin vielä se pussillinen suklaakeksejä. Niistä ei ole edes kuvia!



Ja tämä kuva on puolestaan tyttäreni edelliseltä käynniltä. Porkkanakakkua kehuttiin ylitsevuotavasti! Hmmm, silloinkin on viety kotiin suklaakeksejä...... Ettei vaan tulisi tapa!


Makeaa mahan täydeltä, joten syytäkin oli vielä heittää vähän reipasta ulkoilulenkkiä Aurajoen rantamilla. Manna, minä tulen takaisin!






lauantai 12. tammikuuta 2019

Lounaalla Etelä-Helsingissä: Krog 16

Krog 16 on melko uusi, vasta reilun vuoden ikäinen bistro Munkkisaaressa. Ravintola on kaikille avoin lounasaikaan ja iltaisin se on varattavissa yksityiskäyttöön. Ravintola sijaitsee aivan tällä hetkellä rakennustyömaana olevan Telakkarannan alueen vieressä. 


Työkavereideni keskuudessa Krog 16 on ollut erittäin suosittu, mutta minä vierailin tässä modernin skandinaaviseksi ravintolaksi itsensä luokittelevassa paikassa vasta ensimmäistä kertaa. Keittiö tarjoilee skandinaavisia klassikoita omalla twistillään tuoden lisäksi vivahteita Ranskasta ja Espanjasta. Arkisin on tarjolla siis lounasta, pari vaihtoehtoa ja viikon keitto, sekä kolmen ruokalajin päivämenu. Mikäli ymmärsin oikein, pitää tuo päivämenu varata etukäteen ja minimissään 6 henkilölle, mutta ehkä on vielä hyvä ravintolasta tarkistaa, että onko näin.

Lounas tarjoillaan klo 11-14 ja se sisältää salaattipöydän, tuoreen leivän, pääruuan pöytään tarjoiltuna (paitsi keitto itsepalveluna), kahvin/teen ja makean. Vaan mepä emme tienneet makean sisältyvän hintaan, joten se jäi syömättä. Noh, tiedänpähän seuraavalla kerralla!


Salaattipöydästä löytyi kolmea eri salaattia. Vihreitä salaatteja ja vaaleaa balsamicoa, sitten tomaatteja, murustettua fetaa, kalamata-oliiveja, kaprista, marinoitua latva-artisokkaa ja oregano-vinegretteä ja vielä kolmanneksi kidney-papuja, pastaa, soijapapuja, tuoreita yrttejä ja romesco-dressingiä. Sekä ihan törkeän hyvää leipää!



Pääruuaksi valitsin klassisen lasagnen (12,50 €), jonka kanssa tarjottiin aivan käsittämätttömän hyvää pikkelöityä punasipulia sekä rucolaa ja worchester-majoneesia. Niin salaatit, kuin pääruokakin olivat todella maukkaita. 

Ja jos pidin ruuasta, niin pidin kovasti myös ravintolan sisustuksesta. Paikka oli vaan niin täynnä asiakkaita, että en kuvia tohtinut ottaa. Ehkä seuraavalla kerralla, sillä seuraava kerta toden totta tulee. Nyt kun olen kerran päässyt paikalle!
 

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Okonomiyakia muurikalla


Lunta tupruttaa, maisema on täydellinen postikortti talven ihmemaasta ja kesän lapsi kaipaa kevättä. Myönnän, että lumitöistä huolimatta ulkona näyttää todella kauniilta, mutta silti..... Onneksi on viime kesältä, loppukesältä, lähes syksyltä, jäänyt kirjoittamatta muutamien mökkiviikonloppujen kokkailuista. Lohduttaudun nyt niillä ja haaveilen valon lisääntymisestä.

Minusta on hauskaa kestitä mökkivieraita ja kokeilla tuttujen ja turvallisten ruokien lisäksi jotain erilaista. Sellainen oli nyt aamiaiseksi muurikalla paistettu japanilainen munakaslettu okonomiyaki. Oikein porukalla hitaasti harjoiteltiin sen sujuvaa lausumista. Muurikka on mainio keksintö. Jo kuutisen kesää olen valmistanut sillä mökkiterassilla oikeastaan kaikki ateriat. Aamiaisesta yögrillailuihin. Ihan paras ostos!


Japanilainen munakaslettu okonomiyaki
4-8 annosta

1 l varhaiskaalia silputtuna
2 dl ruohosipulia hienonnettuna
1 dl seesaminsiemeniä
4 isoa kananmunaa
1 rkl vettä
1 tl suolaa (tai 1 rkl soijakastiketta)

Lisäksi
rypsiöljyä paistamiseen
2 dl majoneesia
½ rkl sriracha-kastiketta

Kastike okonomiyakeille

2 rkl worcestershirekastiketta
1 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia
1 rkl soijakastiketta
2 tl inkivääriä raastettuna


Leikkaa kaali mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi terävällä veitsellä. Hienonna ruohosipuli ja lisää se, sekä seesaminsiemenet kaalin joukkoon. Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Lisää vesi ja suola (tai soija).


Kuumenna öljy muurikassa tai pannulla. Lisää kuumalle pannulle tirisemään pari desiä kaaliseosta. Paista muutama minuutti. Kaada päälle munakasmassaa sitomaan kaalit yhtenäiseksi letuksi. Lettu saa jäädä ohueksi. Käännä varovasti lastalla ja paista muutama minuutti toiselta puolelta.


Mausta majoneesi sriracha-kastikkeella. Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen. Tarjoa okonomiyakit majoneesin ja kastikkeen kera. Herkkua! Kannattaa ehdottomasti kokeilla silloin, kun haluaa jotain vähän erilaista aamiaispöytään.


Helteisestä kesästä ja pitkälle syksyyn jatkuneesta lämmöstä huolimatta suosin punaviiniä oikeastaan läpi kesän. Tässä viini, josta tuli kauden suosikkini. Etiketti jää varmasti mieleen! Rabo de Galo Reserva 2017 (14,99 €) Portugalin Algarvesta.  Rypäleinä Touriga Nacional, Aragonez ja Alicante Bouschet. Kaksi jälkimmäistä aivan uusia tuttavuuksia. Täyteläinen, tanniininen, mustikkainen, tumman kirsikkainen, mokkainen, hennon suklainen, kevyen kukkainen, tamminen. Rotevaksi ja voimakkaaksi luokiteltu eli ei todellakaan mikään kepeä laituriviini, vaan grilliruokien ystävä. Ja minun ystäväni. Viini -lehti antaa vuosikerralle 2016 neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen) ja kehuu edulliseksi ostokseksi. Sitä tämä todella on, huippulaatua muutamalla lantilla. Suosittelen. Kesää odotellessa tätä voi siemailla myös talvella..... Ja samalla katsella kaihoisasti näitä kesäisiä kuvia.




tiistai 8. tammikuuta 2019

Pruuvi: Monikasvoinen Chile


Syksyllä tuli osallistuttua useampaankin Etiketti -lehden pruuviin. Hyvinhän niitä voi raportoida jälkeenkin päin, sillä eiväthän juomat Alkosta mihinkään katoa. Nyt matkattiin Chileen.

Ensimmäinen viinipalsta on Chileen istutettu jo vuonna 1556 Casablancan alueelle. Kirkon tarkoituksiin. Niinpä tietenkin! Laatuviinituotantokin on saanut alkunsa jo 1800 -luvun puolessa välissä, kun rikastuneet chileläiset kauppiaat toivat köynnöksiä Euroopasta. Viinityyli on nykyäänkin usein hyvin eurooppalainen. Chile on myös säästynyt tyystin Euroopassa suuria tuhoja tehneiltä viinikirvoilta, joten vanhimmat köynnökset ovat jopa 150 -vuotiaita. Chilessä on 4300 km rantaviivaa ja 23 erilaista ilmastovyöhykettä sekä myös maaperältään hyvin erilaisia alueita.

Pitkästä historiasta huolimatta Chile kehittyy viinimaana voimakkaasti. Chilessä syödään paljon merenantimia ja kasviksia, joten viinityylitkin ovat lähteneet kevyempään suuntaan ja monipuolistuneet, hilloisuutta vältetään. Myös kestävään kehitykseen panostetaan voimakkaasti, eikä torjunta-aineita käytetä.

Kaikki tuotekuvat ovat Alkon nettisivuilta.



Emiliana Organic Sparkling Brut (19,89 €) Casablancasta, rypäleinä Chardonnay ja Pinot Noir. Tuottaja on Chilen ensimmäinen luomuviinituottaja ja samalla myös maailman suurin luomuviiniviljelijä. Tuoksu oli hyvä, mutta maku suorastaan paha ja viini jotenkin takertui kurkkuun. Oliko se kunnossa? No eipä ollut ja olikin minun kaksikymmenvuotisen Etiketti -pruuvihistorian aikana ensimmäinen kerta, kun kohdalle osui korkkivikainen pullo! Eikun uutta kehiin ja pienen viiveen jälkeen pääsimme maistelemaan tätä laadukasta kuohuviiniä. Erittäin kuiva, hapokas, limettinen, viheromenainen, kevyen ananaskirsikkainen, mineraalinen, tyylikäs. Valmistettu perinteisin menetelmin, hyvät kuplat. Tykkäsin, mutta en ehkä kuitenkaan välttämättä tätä ostaisi. Tuote on syksyllä ollut tarjolla Alkon erikoiserissä, joten tätä nyt ei sitten enää ole edes saatavilla. Ei harmita. Yleensä Viini -lehden arvostelut löytyvät vain Alkon vakiovalikoiman tuotteista, mutta tämä on tehnyt poikkeuksen. Viinille on annettu kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty), suositukset paistetuille kala- ja äyriäisruuille.


Valkoisista lajikkeista viljellyimpiä ovat raikas Sauvignon Blanc, muhkean trooppisen hedelmäinen Chardonnay ja Riesling. Ensimmäisessä pruuvissa maistelimmekin kolme valkoviiniä.



Montes Alpha Special Cuveé Sauvignon Blanc 2016 (18,48 €) San Antonion alueelta, aivan Casablancan lähituntumasta. Kuiva, hapokas, kypsän limettinen, keltaluumuinen, karviaismainen, kevyen tomaatinlehtinen, mineraalinen, hennon kermainen. Kypsytetty 11 kuukautta terästankeissa. Yrttinyrkki, totesi joku, eikä olisi sopivampaa määritelmää ollutkaan. Paljon yrttejä, mustaherukanlehteä, voimakas, intensiivinen, aromaattinen. Maussa paljon hedelmää, nahkea suutuntuma kaipasi ruokaa! Suosituksina ahvenet, vaalealihaiset kalat, vuohenjuusto tietenkin, sehän on klassinen makupari Sauvignon Blancin kanssa. Tilliliemessä keitetyt ravut, simpukat. Ja vaikka hivenen vieroksun uuden maailman mustaherukkapommimaisia SB -viinejä, niin hämmästytin itseni kirjoittamalla muistiinpanoihini, että oikeastaan aika kiva. Ja vielä varovainen hymynaama. Viini -lehdeltä neljä tähteä (=harmoninen ja laadultaan erinomainen).


Trisquel Origen Semillon 2016 (19,48 €) luomutuottajalta Curicósta. Kuiva, hapokas, hedelmäinen, sitruksinen, aromikas. Tammikypsytyksen mukanaan tuomaa hedelmäisyyttä sekä myös ruokaa kaipaavaa nahkeaa suutuntumaa. Näin ilman ruokaa en pitänyt viinistä lainkaan. Suosituksena ruokaisat salaatit, kuten kanasalaatti. Viini kestää mainiosti myös mausteita, jopa chilin. Viini löytyy Alkon tilausvalikoiman puolelta.


Lapostolle Cuveé Alexandre Chardonnay 2015 (20,61 €) Casablancasta oli oma suosikkini valkoviinien joukossa. Kuiva, hapokas, keltaluumuinen, hunajameloninen, kypsän sitruksinen, kermatoffeinen, mausteinen, kevyen mineraalinen, tamminen, pitkä. Kypsytys 11 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, jotka kaikki ovat uusia. Chardonnayn kaikki miellyttävät elementit hyvin esillä. Kaunis kullankeltainen väri, ihastuttava tuoksu, pehmeä, lämmin ja hedelmäinen maku. Tammen tuoma kermatoffee selkeästi läsnä. Tässä on valkoviini, joka sopii punaviinin sijaan jopa joulupöytään kinkulle ja laatikoille. Samoin tämä sopii pienriistalle, mutta isoille riistalinnuille kerrottiin punaviinin olevan parempi vaihtoehto. Viini -lehdeltä neljä tähteä (=harmoninen ja laadultaan erinomainen). Viini oli ollut dekantterissa 4 tuntia. Tämä on mielenkiintoinen asia, sillä yleensä dekantointia tulee ajatelleeksi vain punaviinien yhteydessä.


Sitten punaisiin. Mikä huikea värisuora meitä odottikaan! Chilen "se juttu" on ehdottomasti Bourgognesta kotoisin oleva Carmenère -rypäle. Bourgognesta tätä rypälettä löytyy 25 hehtaarin verran, kun taas Chilessä viljelyala on 15 tuhatta hehtaaria. Maailman eniten viljelty Cabernet Sauvignon on myös Chilessä erittäin suosittu, viljelyalasta se on vallannut 35%. Muita suosittuja punaisia ovat Merlot, Pinot Noir ja hivenen tuntemattomampi Pais Maule. Let's taste! Kaikkia maistamiamme punaviinejä oli dekantoitu 4 tuntia.


Montsecano Refugio Pinot Noir 2016 (25,99 €) Casablancasta oli koko illan inhokkiykköseni. Pinot Noir yhdistettynä biodynaamiseen alkuviiniin. En vaan pysty, en. En, vaikka kuinka on kyseessä viinimaailman uusi suuntaus. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, aromikas, tumman kirsikkainen,  marjainen. Käsin kerätyt rypäleet, ei koneita käytössä. Ei kirkastettu, ei suodatettu, samea. Karpaloa ja metsäisiä tuoksuja. Kypsytetty betoniastioissa 1½ vuotta. Tuote tulee 2 hehtaarin kokoiselta palstalta, jonka vuosituotanto on 16 tuhatta pulloa. Viinimaailmassa se on hyvin pientä. Mikäli tätä himoitset, niin Alkon tilausvalikoimasta löytyy ja muista tarjota viilennettynä.


Küdaw Nativo País 2015 (21,91 €) Maulen alueelta tarjottiin myös viilennettynä. Täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, luumuinen, yrttinen. Pensasmuotoon kasvatetuista 150 vuotiaista köynnöksistä. Lääkeyrttinen tuoksu, aromaattinen, yrttinen, kukkainen. Maussa viikunaa ja kirsikkaa. Viilennys korosta viinin hapokkuutta ja raikastaa viinin. Minun mielestäni viini parani lämmetessään ja pidin siitä. Juustoille, erityisesti 12 kk kypsytetylle Comtélle. Ei suurriistalle, mutta kevyille liharuuille tai ihan vaan hyvälle seuralle. Alkon tilausvalikoiman tuote.


Marques de Casa Concha Merlot 2015 (18,98 €) Peumosta. Erittäin täyteläinen, tanniininen, marjainen, mausteinen, tamminen. Merlot, mutta 10% Cabernet Sauvignonia. 18 kuukauden tammikypsytys. Lempeät tanniinit, mustikkaa, karhunvatukkaa, tyypillinen Merlot. Kestää hyvin kellaroinnin, ennen tarjoilua kannattaa antaa hengittää vaikka koko päivän (nyt 4 tuntia dekantterissa), saattaa olla parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä. Kuka osaa näin hyvin ennakoida? Grillilihalle, vahvoille juustoille, kaikille sarvipäille.  Pidin, mutta en osta. Näin olin kirjoittanut, en vaan muista, että miksi. Tämähän kuullostaa hyvältä! Kunhan vaan muistaa avata ajoissa..... Alkon tilausvalikoimasta löytyy.


Morande Gran Reserva Carmenère 2014 (18,50 €) Maiposta. Viini, johon rakastuin. Erittäin täyteläinen, tanniininen, tumman luumuinen, hapankirsikkainen, kypsän karhunvatukkainen, herukanlehtinen, mustapippurinen, tamminen. Huippulaadukas tammikypsytetty Carmenère. Paljon hedelmää, lempeät, hiipivät tanniinit. Juu-u, hiipivät.... näin sanottiin! Ryhdikkäät hapot, paprikaa, yrttejä, lääkeyrttejä, fenkolia, tuoretta multaa, viikunaa, tammea. Lihaviini, mutta riittää myös pala hyvää juustoa, salamia ja hyvää seuraa. Kiitos minulle tätä! Tuo Gran Reserva -merkintä on Chilessä vähän sellainen, että se ei oikein tarkoita mitään. Eli ei tiukkaa määritelmää, kuten Euroopassa. Viinilaki on Chilessä sellainen, että kunhan 75% on sitä, mitä etiketissä sanotaan, niin loput voi olla ihan mitä vaan. Ja vaikka vakiovalikoiman tuotteesta onkin kyse, ei Viini -lehdeltä valitettavasti löydy arvioita. Vähän harmi, olisi ollut hauska verrata omaa hurmioituneisuutta asiantuntija-arvioon.


Pruuvin päätti Gran Araucano Cabernet Sauvignon 2014 (38,46 €) Rapelista, joka on parhaita Cabernet Sauvignon -alueita. Erittäin täyteläinen, erittäin tanniininen, runsaan mustaherukkainen, karhunvatukkainen, kirsikkahilloinen, mustapippurinen, tamminen, pitkä. Paljon on kaikkea! Suklaakin mainittiin. Tuottaja toimii biodynaamisella viljelytavalla ja köynnökset ovat niillä samoilla juurilla, mitä aikanaan Chileen on tuotu, uutta vartta vaan vartettu. 18 kuukauden tammikypsytys, rakenteeltaan ryhdikäs viini, erittäin hyvä. Pidin tästä paljon, mutta ehkä lompakkoni pitää edellisestä enemmän. Kouluttaja suositteli viinille muutaman vuoden kellarointia tai säilytystä muussa tasalämpöisessä ja pimeässä paikassa (yleensä viinikellarittomille suositellaan tässä kohdin vaatehuonetta). Riista- ja pataruuille, kehittyneelle Goudalle. Tai yksinkertaisesti vaan meditointiin, nautiskeluun. Tuote kuuluu Alkon erikoiseriin ja on rajoitetusti saatavilla. Ehkä ihan hyväkin...... lompakkoni kiittää!


Mielenkiintoinen ilta jälleen takana! Ensimmäisen varsinaisen viinikurssini olen suorittanut muuten vuonna 1999, joten tässähän on ihan 20-vuotisjuhlavuosi aluillaan!