tiistai 16. lokakuuta 2018

Perheviikonloppu Turussa

Nuorin tyttäreni odottaa esikoistaan, eikä enää mielellään matkusta tunteja autossa, siispä lähdin perheviikonlopun viettoon hänen ja puolisonsa luo Turkuun. Mukana viikonlopun vietossa myös sisareni perhettä. Lauantaille olimme varanneet aikaa yhteiseen ravintolaillalliseen, mutta perjantain vietimme kotioloissa tyttäreni hoitaessa kokkailun. Ja kun hän kokkaa, on tiedossa herkkua! Niin myös tälläkin kerralla.

Ajelin Turkuun työpäivän jälkeen suoraan Helsingistä ja saapuessani perille, alkupaloja juuri nostettiin pöytään. Täydellinen ajoitus!


Vuohenjuustoleipäset
patonkia
vuohenjuustoa (pötkö)
cashew-pähkinöitä
sipulia
kevätsipulia
tumma balsamikastike

Voitele patonkiviipaleet kevyesti oliiviöljyllä ja paahda hetki 175 asteisessa uunissa. Viipaloi sipulia patonkiviipaleiden päälle, lisää vuohenjuustosiivut ja koristele murskatuilla pähkinöillä. Paista 175 asteisessa uunissa, kunnes juusto sulaa ja pinta hivenen ruskistuu. Viimeistele leipäset tuoreella kevätsipulisilpulla ja tummalla balsamikastikkeella.

Oi mitä herkkua leipäset olivatkaan! Lautanen hupeni tyhjäksi tuota pikaa, joten oli aika siirtyä pizzantekoon. Tyttäreni ei harrasta tarkkaa reseptiikkaa, mutta oikein pinnisteli tällä kertaa, että sain ohjeet kirjattua.


Pizzataikina
1 dl vettä
1 tl kuivahiivaa
1 rkl öljyä
suolaa
1½ dl durumvehnäjauhoja
½ dl vehnäjauhoja

Liota kuivahiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää öljy ja suola. Sekoita jauhot mukaan vaikkapa puuhaarukkaa käyttäen. Käsiä taikinaan ei tarvitse upottaa! Kohota taikina lämpimässä (esim. vesihauteessa) ja peitettynä noin kaksinkertaiseksi.


Kauli taikina mahdollisimman ohueksi, käytä (durum)jauhoja tarpeen mukaan ja lisää täytteet. Tässä parikin vaihtoehtoa.

Brie-pistaasitäyte
vajaa prk (125 g) creme fraichea
½ -1 sipuli
125 g briejuustoa
suolaa, mustapippurirouhetta

Pinnalle paistamisen jälkeen
75 g murskattuja pistaasipähkinöitä
1 kevätsipulivarsi


Levitä creme fraiche pizzapohjan päälle, sekä kuullotettu sipuli ja briejuustonokareet. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Paista 200 asteisessa kiertoilmauunissa noin 12 minuuttia, kunnes pinta on sopivasti ruskistunut. Kypsän pizzan päälle ripottele murskattuja pistaasipähkinöitä ja silputtua kevätsipulia.


Pizza oli hyvää, mutta mietimme, että sipulin voisi karamellisoida kunnolla, niin makua tulisi enemmän.

Prosciutto - Peltolan Blue -täyte
vajaa prk (125 g) creme fraichea
100 g prosciutto -ilmakuivattua kinkkua
noin 70 g Peltola Blue -juustoa
mustapippurirouhetta

Levitä ranskankerma pizzapohjalle. Paloittele kinkku ja murustele juusto, ripottele ne pizzapohjalle. Mausta mustapippurilla. Suolaa et tarvitse, koska sekä kinkku, että juusto ovat suolaisia. Paista 200 asteisesssa kiertoilmauunissa noin 12 minuuttia, kunnes  pinta on sopivasti ruskistunut. Kiertoilmalla saat pizzasta mukavan rapeaa.


Tyttäreni pyysi mainitsemaan, että kaikkia "kiellettyjäkin" ruoka-aineita voi raskaana oleva käyttää, kun niitä kypsennetään ja kuumennetaan tarpeeksi! Perheneuvoston ehdottomaksi suosikiksi nousi tämä jälkimmäinen pizza! Siskon tytär sanoi, että ei ole koskaan syönyt näin hyvää pizzaa. Samaa mieltä!


Lauantai sujui kaupungilla hengaillen. Illallispöytä oli varattu vasta klo 18, joten väistämättä jonkinmoinen lounas oli tarpeen. Söimme sitten jonkinmoisen......


Yhtäkkiä oli valtavan vaikeaa päättää, mihin menisimme ja oikeastaan Shamrockcafe ei ollut sieltä ilmeisimmästä päästä, vaan enemmänkin epätoivoisimmasta. Nälkä kolkutteli jo melko kuuluvasti. Nettisivujen mukaan rento ruokailu- ja villi menopaikka kaupungin parhaalla paikalla. Ruuassa ja palvelussa ei ole moitteen sijaa, mutta siisteydessä on! Edellisen illan villeyden jäljiltä oli nyt vaikkapa lasinsirut tuolilta korjaamatta. Onneksi seurueessamme ollut lapsi ei ollut vielä syntynyt!



No kitinät sikseen ja syömään. Emmehän olleet tulleet viihtymään, vaan taltuttamaan hiipivää nälkäkiukkua. Popcornit alkunaposteluun oli kiva juttu, nopeasti ne hupenivatkin.


Tyttäreni todellakin söi kahden edestä! Lounaaksi siis Cheese&Bacon -burgeri (nelisen tuntia ennen illallista), talon oma burgerpihvi (200 g), rapeaa pekonia, Shamrockin majoneesia, maustekurkkua, punasipulia, tomaattia, salaattia, cheddarjuustoa sekä RANSKALAISET PERUNAT (15,50 €).


No, mitäpä tässä tyttären annosta kovin sormella osoittelemaan, sillä ei meidän muidenkaan nacholautanen mitenkään pikkunälkään tarkoitettu ollut! Nachos Chicken (12,90 €), kanaa, nachoja, quesoa, tuoretomaattisalsaa, creme fraichea, avocadoa ja parmesaania. En todellakaan kyennyt syömään tätä annosta kokonaan. Kanapalat olivat jotenkin vähän aneemisen oloisia. Itse olisin paistanut niihin mukavan rapsakkaat ja maistuvat pinnat. Muuten ihan ok. Nälkä ainakin lähti!


Kaupunkihengailu jatkui hitaalla käyskentelyllä Aurajoen rannalla sekä viinilasillisella Tårgetissa.



Tårget on tuttu aikaisemmalta Turku-visiitiltä, mutta en ollut edes tiennyt siellä olevasta erillisestä viinihuoneesta. Sinne!


Tårgetin listalta löytyi mukavasti myös alkoholittomia drinkkejä eli mocktaileja. Tässä Rowan Atkinsson (7 €),  karpaloa, pihlajanmarjaa ja rosmariinia.



Ravintolan sisustus hiveli silmääni, pidimme paikasta erittäin paljon, joten tänne tullaan kyllä uudelleen.


Illalliselle olimme varanneet pöydän Blankosta, joka on hiljattain avautunut uudelleen kiinteistön remontin jälkeen. Tyttäreni muutettua aikoinaan Turkuun, oli Blanko suosikkiravintolamme ja päätimme nyt käydä porukalla sen uudelleen testaamassa. Vanhat suosikit löytyivät yhä ruokalistalta!


Ravintola on melko sokkeloinen, mutta viihtyisä. Suosittu ja meluisa, mutta viihtyisä. Pöytä on todellakin syytä varata! Henkilökunta on rentoa ja ystävällistä, ruoka hyvää, sisustus kaunista.


Ruokavalinnoissa kuuden hengen seurueellamme ei juuri hajontaa ollut. Katsotaanpa, mitä söimme.


Friteerattuja tiikerirapuja, sitruunadippiä ja salaattia (13 €).



Sesam-kampasimpukoita, wontonsalaattia, mangoa, papaijaa, sitruunamajoneesia (13 €).


Lehtipihvi, dippiperunoita, fetasalaattia, paprikavoita (24 €).


Sekä harmillisen epätarkka kuva ravintolan klassikkoannoksesta Blankon lammaspastasta. Lampaan sisäfilettä, punaista pestoa, rucolaa (21 €).


Juomapuolesta sen verran, että sattumoisin kohdallemme osui aivan taivaallinen malbec Argentiinasta. Navarro Correas Reserve Malbec 2016 löytyi myös suureksi iloksemme Alkon tilausvalikoimasta (16,30 € Alkossa, 39 € ravintolassa), mutta myymäläsaatavuus on ainakin tällä hetkellä valitettavan heikko, joten heti reissun jälkeen kävimme siskoni kanssa hamstraamassa tätä Helsingistä Arkadian myymälästä. Täyteläinen, tanniininen, kirsikkainen, luumuinen, pippurinen herkku Mendozan alueelta.

Blanko tarjosi parastaan ja lunasti jälleen paikkansa suosikkiravintoloidemme joukossa, jos nyt koskaan oli sitä paikkaa edes menettänytkään! Turku vaan on täynnä mielenkiintoisia paikkoja, joten mielellään aina valitsee uutta, mutta nyt oli tuttua ja turvallista. Täydellistä. Ruoka, tunnelma, seura, kaikki.


Loppuun vielä "pakollinen" kirpparikäynti. Mimmin Kirppis Skanssin lähellä oli pökerryttävän suuri ja sokkeloinen. Välillä oli oikeasti tunne, että en enää koskaan löydä täältä ulos! Kävi kuitenkin semmoinen ihme, että vaikka tavaraa oli hillittömät määrät, niin sivupersoonani Happyhamster käveli rakennuksesta ulos ilman ostoksia. Tämäkin siis on mahdollista!



torstai 4. lokakuuta 2018

Makeaa viikonloppua!


Banoffee on yksi suosikkini jälkiruokien joukossa. Helppoa valmistaa ja aivan äärettömän herkullista. Aikaisempi kokeiluni löytyy täältä, klik. Perinteisesti annosmaljassa tarjottavaa, kermavaahdolla kuorrutettua herkkua lähestytään nyt vähän eri kulmasta.


Banoffeepalat

100 g voita
2 banaania
2 dl sokeria 
½ dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua)
1 rkl sitruunamehua
4 kananmunaa
7 (100 g) Digestive-keksiä
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Päälle
1 prk (397 g) karamellisoitua maitotiivistettä eli dulce de lechea
1-2 dl kuivattuja banaanilastuja
2-3 Digestive-keksiä


Karamellisoidun maitotiivisteen käyttö oli minulle uutta. Mistä se edes paikallisen Prisman hyllyiltä löytyisi? Pienen tutkimusmatkailun jälkeen purkki osui silmiin kookosmaitojen ja -kermojen viereltä. Nyt sinäkin tiedät, mille hyllylle suunnistat!


Sulata voi kattilassa ja nosta pois liedeltä. Murskaa banaanit ja lisää ne voisulaan. Lisää sokeri, öljy ja sitruunamehu. Sekoita tasaiseksi. Lisää seuraavaksi kananmunat ja vatkaa vispilällä taikina tasaiseksi.


Murenna keksit, sekoita ne yhteen muiden kuivien aineiden kanssa ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina neliskulmaiseen (20x30 cm) vuokaan.



Lusikoi päälle dulce de leche nokareina ja vetäise päältä veitsellä niin, että ne osittain sekoittuvat taikinaan.


Ripottele banaanilastuja ja murennettuja keksejä taikinan päälle. Paista 175 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tai vähän pidempään, uunit ovat yksilöllisiä, minä paistoin vielä 5 minuuttia ekstraa.




Ja onhan tämä hyvää. Ja MAKEAA! Pieni pala riittää mainiosti, joten sanoisin, että tästä tulee ainakin 10 palaa. Helposti ja nopeasti makeaa herkkua suuremmallekin porukalle.


Ja selkeä syksyn merkki. Ensimmäiset loppuun poltetut kruunukynttilän jämät. Vaikka periaatteessa poltan kynttilöitä läpi vuoden, varsinkin mökillä, niin nyt alkamassa varsinainen sesonki, jolloin kynttilät palavat lähes päivittäin.

maanantai 1. lokakuuta 2018

Helppo herkku: Kukkakaaliraclette


Syksyinen perjantai, ystävä tulossa mökkivisiitille. Mitä ruuaksi? Olimme etukäteen päättäneet, että nyt tärkeintä on parantaa maailma ja saunoa, ruoka olisi ikäänkuin välttämätön paha. Toki sen piti olla hyvää, mutta mahdollisimman vaivatonta. Kukkakaalista se ajatus sitten lähti.

Kukkakaaliraclette uunissa
Anna -lehti 13.9.2018
4 annosta

1 iso (700 g) kukkakaali
1/4 tl suolaa
½ tl jauhettua muskottipähkinää
200 g raclette- tai appenzellerjuustoa


Pese kukkakaali, irrottele kukinnot ja leikkaa varsi viipaleiksi. Levitä kukkakaalit leivinpaperin päälle uunipellille tai voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja muskottipähkinää. Unohdin viedä mökille muskottipähkinäpurkin, joten ripottelin sen sijaan mustapippuria. Toimii hyvin!


Levitä juusto viipaleina (raclettejuusto onkin valmiiksi viipaloitua) kukkakaalien päälle. Paista 225 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes kukkakaalit tuntuvat hieman pehmeiltä, mutta ovat vielä napakoita.



Voit tarjota leivän kanssa tai kalan lisukkeena. Minä tarjosin grillattujen raakamakkoroiden kaverina. Älyttömän helppoa ja älyttömän hyvää. Nam.



Viinivinkki tulee Perusta. Olin ollut viikolla Etikettilehden pruuvissa ja siellä kouluttaja kertoi tästä viinistä ja mielenkiinto heräsi. Perulaisia viinejä on Alkon valikoimassa tasan tämä yksi. Tabernero Vittoria Reserva Syrah 2015 (12,96 €). Täyteläinen, keskitanniininen, viikunainen, hapankirsikkainen, karhunvatukkainen, pippurinen, kevyen mokkainen. Pidän tästä viinistä todella paljon ja niin pitävät myös Viini -lehden arvioitsijat antaessaan tälle peräti neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen) ja kehuessaan vielä edulliseksi hankinnaksikin. Kipin kapin siis tätä ostamaan!

Iltamme oli onnistunut, sää vaihteli vesisateesta aurinkoon, mutta koko ilta oli niin lämmin, että mainiosti pystyi syömään ja muutenkin istuskelemaan ulkona. Mökkielämä vaan on niin parasta! Loppuun vielä pari kuvaa mökin takapihalta.



lauantai 29. syyskuuta 2018

Perjantaiquiche


En erityisemmin pidä tomaateista. Tai okei, pidän makeista,  aurinkoisen kesän kypsyttämistä kirsikkatomaateista, mutta en nyt vaikkapa tomaattipohjaisista kastikkeista. Tai siis syönhän minä niitäkin, mutta...... Onpas vaikeaselkoinen suhde. Minulla ja tomaatilla. Tässä ohjeessa ehkä hervoton juustoisuus peitti alleen tomaattisuuden. Kirjaimellisesti.

Taustalle fiilistieto. Kiireinen työviikko takana. Perjantai-ilta. Lasissa muheva punaviini, koti siivoojan jäljiltä siistinä, kynttilät palamassa. Vähän musiikkia. Täydellinen kokkaushetki!

Wikipedia: Quiche on ranskalaisessa keittiössä piirakka, joka koostuu pääosin kananmunasta, maidosta tai kermasta, ja se on leivottu taikinakuoreen. Täytteenä käytetään usein lihaa, kasviksia tai juustoa, jotka sekoitetaan kananmunaseokseen ennen kuin quiche paistetaan.


Tomaatti-sinihomejuustoquiche
Glorian Ruoka&Viini 8/2018
noin 10 palaa

Pohja
3 dl vehnäjauhoja
75 g kylmää voita
1 kananmunankeltuainen
n. 1 rkl kylmää vettä

Täyte
300 g erilaisia tomaatteja
100 g sinihomejuustoa
200 g maukasta juustoa (esim. kypsytetty kova juusto)
3 kananmunaa
3 dl kuohukermaa

Nypi jauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Käsin tai laillani koneella. Lisää keltuainen ja vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.  Kääri taikina kelmuun ja laita vartiksi jääkaappiin.

Painele taikina käsin piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa 10 minuuttia.


Viipaloi tomaatit. Viipaloi tai murenna sinihomejuusto. Itse käytin valmista sinihomejuustomurua.

Raasta toinen juusto kulhoon tai käytä valmista raastetta, kuten minä tein. Sekoita kananmunat ja kerma juustoraasteeseen. Kaada seos esipaistetulle piiraspohjalle.


Asettele sinihomejuusto ja tomaatit pinnalle. Tässä kohdin MOKASIN! Laitoin ensin tomaatit ja sitten vasta sinihomejuuston, sillä seurauksella, että tomaatit upposivat näkymättömiin ja juusto päällä viimeisteli katoamisen. Eli uskoisin tässä nyt järjestyksellä olevan todellakin väliä. Laitoin vielä pari ylimääräistä tomaattisiivua kaiken päälle ja ne pysyivät pinnalla juuri kuten oli tarkoituskin.....


Säädä uuni 175 asteeseen ja kypsennä piirasta noin 35 minuuttia. Jos piiras tummuu liikaa, laita päälle folio. Paistoaika olisi ehkä voinut olla pidempi, ehkä piiras olisi vielä kauniimpi hivenen enemmän ruskistuneena. Ehkä ja ehkä. Malta kuitenkin jäähdyttää quiche huoneenlämpöiseksi ennen tarjoilua.


Jos rakastaa juustoa, rakastaa myös tätä piirakkaa. Ja jos ei rakasta tomaatteja, niin rakastaa siitä huolimatta tätä piirakkaa. Yö jääkaapissa teki leipomukselle hyvää, rakenne kiinteytyi, mutta silti sanoisin, että seuraavalla kerralla paistoaika on hivenen pidempi. Ja seuraava kerta tulee!