sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Terapeuttiset tahmapullat

Usein aloitan jo maanantaista miettimään, että mitä uutta ruokaa kokeilisin seuraavana viikonloppuna. Kokkailut pääsääntöisesti osuvat viikonloppuihin, kun viikot taas kuluvat työn parissa. Kalenteri on muutenkin viime viikkoina täyttynyt monenlaisesta menosta ja tekemisestä, eikä kotoiluun oikein ole aika riittänyt edes vapaalla. Nytkin tämä hetken kotoilu tapahtuu töölöilyn välipäivänä. (Töölöilyn tarkemman määritelmän löydät täältä ja uusi tarina on tulossa!) Mutta ei hätää, vuorokaudessa on monta tuntia!

Lihapullat ovat pyörineet mielessä jo tovin. Muutaman kerran olen Akateemisessa kirjakaupassa katsellut sillä silmällä Mikko Takalan Lihapulla -kirjaakin ajatellen, että eihän Master Chef -tuomarin antamat ohjeet voi olla muuta kuin täydellisiä! Ehkä Happyhamster vielä hoitaa tämän kirjan hyllyyni......

Mutta Jenni Häyrisen (Liemessä -bloggaaja) Katukeittiö -parempaa roskaruokaa löytyy ja sieltä silmiini tarttuivat tahmaiset aasialaiset lihapullat. Oikeastaan se oli tuo seesamiöljy, joka pysäytti. Se vaan on niiiiiin hyvä.......

Ja mikä ihana valo! KEVÄT!!!!!!
Aasialaiset lihapullat ja tahmakastike

Lihapullataikina
500 g rasvaista jauhelihaa
1 dl leivänmuruja tai 2 rkl korppujauhoja
1 kananmuna
1 sipuli
1 tl suolaa
mustapippuria
1 valkosipulinkynsi
ripaus jauhettua inkivääriä
1 tl seesamiöljyä
tuoretta korianteria

Tahmakastike
1 dl hoisin-kastiketta
0,4 dl riisiviinietikkaa
2 valkosipulinkynttä
2 rkl soijakastiketta
1 tl seesamiöljyä
1 tl jauhettua inkivääriä

Koristeeksi
paahdettuja seesaminsiemeniä
kevätsipulia

Jauhelihaa tulee melko harvoin käytettyä ja kovasti siellä Prisman pakatun lihan äärellä mietin, että mitä tarkoittaa rasvainen jauheliha..... Possulinjalle en lähtenyt, joten otin sitten naudan jauhelihaa, jossa rasvaa on 17%. Toinen kompastuskivi tässä meidän pikkukaupungissa oli sitten hoisin-kastike. Hoisin-kastike on ruskea, paksu kiinalainen maustekastike, joka valmistetaan soijasta ja erilaisista mausteista. En ole paikallisten supermarkettien kastikehyllyjä kai koskaan käynyt läpi sellaisella hartaudella, mitä nyt. Mutta kärsivällisyys, autolla ajelu ja kaupan vaihto palkittiin eli purkki löytyi. Tosin olen nyt päättänyt, että seuraavalla kerralla tämä Martta valmistaa kastikkeen itse. Siitä sitten myöhemmin.......

Lihapullataikinan valmistus on varsin yksinkertaista. Kaikki ainekset kulhoon ja sitten alkaa se terapeuttinen osuus, kun pääsee upottamaan kätensä seokseen. Parhaan lopputuloksen saat, kun jätät koneet ja kapustat sikseen ja ihan itse omin käsin puristelet ja vaivaat ainekset sekaisin. Näin se vaan on. Anna taikina levätä hetki ennen pulliksi pyörittelyä.



Sillä välin valmistat tahmakastikkeen. Se tehdään yhtä yksinkertaisesti, sekoitetaan aineet kulhossa, mitä nyt valkosipulit kuitenkin kuorit ja murskaat ensin.


Lihapullia paistetaan ohjeen mukaan 180 asteisessa uunissa 10 minuuttia, mutta lieneekö uunivanhukseni syytä, että pidensin paistoaikaa viidellä minuutilla.

Raakileet matkalla uuniin
Hieman jäähtyneet pullat pyöritellään kastikkeessa ja koristellaan pilkotulla kevätsipulilla sekä seesaminsiemenillä, joita on paahdettu muutama minuutti kuivalla ja kuumalla pannulla. Sitten vaan syömään! Ajattelin, että nämä sopisivat hyvin vaikka pitaleipien täytteeksi, kivaksi mökkiretkiruuaksi. Huomaa, että kevät tekee tuloaan ja ajatukset ovat vähän väliä mökkimaisemissa! Nyt kuitenkin napostelin näitä huoneenlämpöisinä ystävän kanssa maailmaa parantaen. Siinä pullien toinen terapeuttinen vaikutus :)


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Ruokaa Riksussa - Scandic hotellin ravintolassa

Tämä on valokuvaton postaus. Valokuvaton siitä yksinkertaisesta syystä, että nautin illallisen seurueessa, jossa en KEHDANNUT häärätä kameran kanssa......

Suurin osa riihimäkeläisistä on siinä luulossa, että Hotelli Scandicin ravintola ei ole auki kuin tilauksesta tai palvelee vain hotellin asukkaita. Jostain syystä Scandic on valinnut tiedottamisen ja mainostamisen suhteen hyvin matalan profiilin linjan........ Ravintola on kuitenkin avoinna ma-la klo 18-22, mutta hotellin nettisivuilla kuitenkin kerrotaan, että aukioloajat saattavat vaihdella. Hotelli on esimerkiksi joulun aikoihin kai parikin viikkoa suljettuna, joten myöskään ravintola ei ole silloin auki. Ehkä se, että ihmiset eivät aina edes oikein tiedä, onko paikka auki vai ei, aiheuttaa sen, että siitä ei myöskään oikein tiedetä. Ryhmämme lisäksi illallisen aikana paikalla oli ehkä kuusi muuta asiakasta.

Seurueellemme oli etukäteen tilattu Finnish Favourites -menu. Alkupalalautanen sisälsi graavilohta, siikatartaria, kylmäsavuporomoussea sekä palvattua ankkaa. Poro ja lohi olivat erityisesti minun makuuni, ankka ei niinkään. Vähän muutenkin ihmettelimme sitä, miten ankka tähän joukkoon oli joutunut..... Pääruokana nautimme yrttikuorrutettua karitsaa herkkutateilla ja punaviinikastikkeella. Karitsa oli erittäin herkullista, pitkään kypsennettyä ja mureaa. Annoksen esillepano oli vaan hivenen tylsä, perunaviipaleita, juureskuutioita. Illallisen päätti lakoilla kruunattu karamellivanukas. Se, että lähtökohtaisesti inhoan kaikkea, mihin on tungettu lakkoja, ei suinkaan ollut ravintolan vika......

Viinilista ei mitään valtavaa vaikutusta tehnyt..... Tarjoilijan antama viinisuositus oli, että ne meidän talon viinit sopivat oikein hyvin kaikkien ruokien kanssa :) Jep, jep.

No, menenkö tänne uudelleen? Tuskinpa. Ruuassa ei sinänsä ollut mitään vikaa, palvelu oli reipasta ja ystävällistä, mutta joku mutta tähän nyt kuitenkin jäi kaivelemaan. Kokonaishintaa pidin melko kovana. Pelkkä menu oli sinänsä kohtuullinen 44 euroa, mutta kun juomalasku oli saman verran, sisältäen lasillisen valkoviiniä alkuruuan kanssa, kaksi lasillista punaviiniä pääruualle sekä kahvi avecin, niin kyllä lähes 90 eurolla olisin nauttinut huomattavasti herkullisemman dinnerin monessakin paikassa. Eli sanotaan nyt sitten, että se mutta oli hinta-laatusuhde. Ugh, olen puhunut.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

"Lastenjuhlat vol. 2"

Vuosi sitten päätin kutsua kotiini illallispöydän ääreen omien tyttärieni lisäksi myös heidän parhaita ystäviään, joista on minulle vuosien saatossa tullut hyvin läheisiä ja kutsunkin heitä sen vuoksi varalapsikseni. Pidemmän taustoituksen sille, miten tämä porukka on muodostunut, löydät täältä, klik, ensimmäisten lastenjuhlien postauksesta. Ja koska tämä idea (oliko peräti oma idea.....?) oli niin loistava, niin päätimme jo vuosi sitten, että perinnehän tästä tulee. Tapaamme luonani, Hotel Mamassa, aina maaliskuussa, naistenpäivää lähinnä olevana lauantaina. Nyt siis jo toista kertaa! Ja kun vuosi sitten näiden seitsemän ihanuuden joukossa oli yksi nuori rouva, niin nyt heitä oli jo kaksi! Ja vuoden kuluttua peräti kolme....... Ainakin, sillä eihän sitä koskaan tiedä, mitä tässä vuoden aikana tapahtuu. Yhtäkkiä tunnen itseni erittäin vanhaksi.....

Koska lapset tunnetusti saavat aina päättää omien juhliensa teeman, niin niinpä nämä nuoret naiset halusivat, että teemana on onginta. Onginta niin, että tottakai järjestetään perinteinen onginta, mutta myös dinnerin teema noudattelisi samaa kaavaa. Siinä olikin sitten äiti/varaäidillä pohtimista..... On myönnettävä, että alkuruoka olisi kyllä saattanut jäädä jopa syntymättä ilman kuopukseni luovuutta. Huh, onneksi apu oli lähellä.

Illan menu
Grillatut jättirapuvartaat chimichurrilla
Pintapaistettua lohta limetti-chililiemessä
Japanilainen kurkkusalaatti
Paahdetut tomaatit
Suklaakakku, joka teeman mukaan oli mutainen.....


Näiden opusten avulla lähdin liikkeelle. Nyt onkin ilmestynyt niin paljon hyviä ruokakirjoja, että niistä kyllä riittää ammennettavaa pidemmäksikin ajaksi.

Grillatut jättirapuvartaat chimichurrilla

Aloitetaan kastikkeesta, jonka ohje on upouudesta Katukeittiö - parempaa roskaruokaa -kirjasta. Kirjan on kirjoittanut Jenni Häyrinen, joka kirjoittaa myös huippusuosittua Liemessä -blogia. Kannattaa kurkata.


Chimichurriin tarvitset:

1 dl oliiviöljyä
½ dl punaviinietikkaa
2 valkosipulinkynttä
1 dl lehtipersiljaa
1 dl tuoretta oreganoa (tai 1 rkl kuivattu oreganoa, minä käytin nyt kuivattua)
puolikas tuore chili (tai ½ tl kuivattuja chilihiutaleita, minä käytin tuoretta)
mustapippuria
suolaa







Valmistus on hyvin yksinkertaista, silppua ja hienonna kaikki mahdollinen. Sekoita ja anna maustua ainakin puolisen tuntia, jopa yön yli. Jos olet laiska pilkkoja, niin voit hurauttaa tämän myös tehosekoittimella.












Jättiravun pyrstöt sulatetaan, valutetaan.......















........ja tikutetaan (puutikut pitää liottaa ensin).















Valellaan ravut chimichurilla.........

















........ja grillataan parilalla.
















Vartaat aseteltiin salaattipedille, lisättiin vähän kastiketta (voi myös laittaa pöytään erikseen tarjolle) ja tarjottiin aiolin kera. Salaattipedin salaattia oli pyöritelty sitruunamehutilkan kera kulhossa ja lisukkeena oli myös avokadokuutioita.












Seuraava ohje on Hanna ja Alexander Gullichsenin ensimmäisestä Safkaa -kirjasta.

Pintapaistettua lohta limetti-chililiemessä
neljään annokseen tarvitset:

600-700 g lohifileetä
1 tuore chili
3-5 cm pala tuoretta inkivääriä
1½ dl soijakastiketta
2 limetin mehu
½ dl vettä







Viipaloi lohi ja paista todella kuumalla parilalla tai tavallisella paistinpannulla lohen pintaa (vain toista puolta) noin 45 sekuntia.












Lohen kuuluu kypsyä pinnalta vain parin millimetrin verran. Laita lohet uunivuokaan paistopinta ylöspäin.








Valmista liemi. Viipaloi chili ja inkivääri pienen kattilan pohjalle.














Kaada joukoon soija, limetin mehu ja vesi. Keittele matalalla lämmöllä muutama minuutti, jotta chili ehtii maustaa liemen.












Kaada kiehuva liemi lohien joukkoon. Laita vuoka 150 asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi, ota pois ja anna vielä jälkikypsyä viitisen minuuttia. Lohen kuuluu jäädä sisältä meheväksi.











Lisukkeeksi suositellaan riisiä tai keitettyjä vihreitä vihanneksia. Me höyrytimme parsakaalia sekä teimme jo aikaisemmin hyväksi todettuja paahdettuja tomaatteja. Niiden hyvin simppelin ohjeen löydät täältä.







Valmistimme myös uudesta Safkaa - maanantaista sunnuntaihin -kirjasta Japanilaisen kurkkusalaatin, jossa ideana on se, että kurkut valutetaan huolellisesti, jolloin niistä tulee rapeita ja rouskuvia.

Neljälle hengelle lisukkeeksi tarvitset:

2 tuorekurkkua
½ rkl suolaa
2 rkl kurpitsansiemeniä 
(joita ei ollut, joten käytimme pinjansiemeniä)
nippu korianteria
2 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl limetin mehua
1 rkl piparjuuritahnaa (tai ½ rkl wasabia)
3 rkl oliiviöljyä





Kuori ja halkaise kurkut. Poista siemenkota lusikalla ja leikkaa kurkut sormenpaksuisiksi viipaleiksi. Ripottele suola kurkkujen päälle ja anna niiden itkeä parikymmentä minuuttia. Itketä kurkkuja vaikka keittiöpyyhkeen päällä, niin siihen voit lopuksi myös kuivata kurkut.









Paahda siemenet, silppua korianteri. Sekoita tarjoilukulhossa soijakastike, riisiviinietikka, limettimehu, piparjuuritahna ja oliiviöljy tasaiseksi seokseksi. Lisää kuivatut kurkut kastikkeen joukkoon ja viimeistele salaatti korianterisilpulla ja paahdetuilla (kurpitsan)siemenillä.






Jälkiruuaksi teimme takuuvarmaa ja superhelppoa suklaakakkua. Ohje on aikanaan napattu Koti ja Keittiö -lehden numerosta 12/2011 ja ohjeesta tulee 12-15 palaa (noooh, meille tuli 8...) Kakku on niin tuhtia, että pieni pala (periaatteessa) riittää yhdeksi annokseksi.

Kakkua varten tarvitset:

150 g voita (tai margariinia)
3 dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
4 rkl kaakaojauhoa (siis sitä KUNNOLLISTA)
2 munaa

Kuivat aineet






Sulata rasva ja anna sen hieman jäähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään.















Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki ja yhdistä muna jäähtyneet rasvasulan kanssa. Kääntele kuivat aineet seokseen. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 200 asteessa noin 18 min.






Kakku saa jäädä reilusti tahmeaksi keskeltä. Ja älä pelästy, kakku on tosi ruma! Ihan lituska, koska ei nouse lainkaan. (Siskon mies sanoi sen yksissä perhebileissä muistuttavan pannunalustaa.......). Joten älä masennu!

Anna kakun jäähtyä ja irrota kakku reunoista veitsellä auttaen. Kakun voi tarjota lemon curdilla maustetun kermavaahdon (2 dl kermaa vaahdoksi + 4 rkl lemon curdia) tai vaniljajäätelön kera. Olen tarjonnut sitä joskus myös Amaretto-kermavaahdolla (2 dl kermaa vaahdoksi + 1 dl Amarettoa sekaan. Siis oikeasti niin paljon! Aivan ihanaa, varsinkin jos pitää Amaretosta.....). Ja jos olet oikein viitseliäs, niin voit kuorruttaa kakun sulattamalla 100 g tummaa suklaata ja 2 rkl voita, sekoittamalla ne ja levittämällä seoksen jäähtyneen kakun pinnalle. Mahdollisuuksia on siis monia! Nyt annokset koristeltiin vanhan ajan vaniljajäätelöllä ja teeman mukaisesti simpukan muotoisilla suklaakonvehdeilla.




Lastenjuhlat aloitettin juhlavasti samppanjalla ja suolakaloilla........ Ja päätettiin hieman tiukemmalla baariinlähtöjuomalla...... Vuoden päästä sitten taas uudelleen!


Niin ja se onginta! Tytöt toivat jokainen pienen paketin, kirjastohuoneen ja keittiön väliin viritettiin verhot ja varsinainen onginta suoritettiin käyttämällä sateenvarjoa ja vintin kätköistä löytynyttä pääsiäiskoria, meikäläisen toimiessa meren jumalattarena..... Ihan älyttömän hauskaa! Ensi vuonna meillä on bingo......

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Saslikin venäläistunnelmissa


Työporukan kanssa meillä on ollut tapana aina näin alkuvuodesta, kun pahin vuodenvaihdekiire töissä on ohi, käydä pitkähköllä lounaalla tätä asiaa juhlistamassa. Usein blinit ovat olleet ajankohtaan sopiva teema ja monta kertaa niistä on Lasipalatsin bliniviikoilla päästykin nauttimaan. Viime vuonna herkuttelu Saslikissa jäi minulta sairastumisen vuoksi väliin, mutta tilanne korjattiin nyt. Eli Saslikista varattiin pyöreän pöydän kabinetti, Meriitti. Saslikhan on siitä hauska paikka, että siellä on uskomaton määrä eri kokoisia kabinetteja, pienin vain kahdelle hengelle!



Tässä ravintolassa enemmän on enemmän! Menee tovi jos toinenkin sisustuksen yksityiskohtien parissa, sillä tavaraa todella riittää!


Sasklikissa on oman laatuisensa tunnelma, sen kukin myös tulkitkoon omalla tavallaan :) Ruoka aiheutti tällä käyntikerralla hienoisen pettymyksen, joten ensi vuonna paikka varmastikin menee vaihtoon. Sen enempiä en illasta tarinoi, vaan tykitän kuvakavalkadin valitsemistamme ruuista.

Oma valintani alkuun oli karhupelmenejä riistaliemessä (18,40 €)
Lisukkeena viiinietikkaa ja piparjuurismetanaa
Huippuhyvä annos, todella riistanmakuinen. Tätä ottaisin toisenkin kerran.
Naapurin blini vaikutti hivenen paksulta, mutta näkyi kyllä hyvin maistuvan!
Blinin lisukkeita, tässä kolmen mädin lajitelma (31,30 € yksi blini plus nämä lisukkeet). Erikoisuutena kananmunahakkelus, sitä en muista muissa blinitarjoiluissa nähneeni.
Juomat venäläiseen malliin :)
Kananpojanrintaa á la Kiev (24,10 €). Tätä hehkutin niin, että sain kaksi työkaverianikin tilaamaan ja kyllä harmitti, kun kana oli melkoisen kuivaa. Annoksen tikkuperunat olivat parasta antia......
Tämän vuoksi en pidä itsekoottavista annoksista, ne vaan näyttävät rumilta.
Myös jälkiruoka, Saslikin Troikka, kolme erilaista päivän pientä makeaa oli pettymys. Kuvassa kolmen hengen jälkiruoka. Konvehti, minikakkupala ja palanen tunnistamatonta hyytelöä maksoi 6,50 €. Ei tykätty lainkaan.......
Vierustovereiden jälkiruuat sen sijaan eivät näyttäneet lainkaan hullummilta........Jäädyke karpalosta ja karamellista kardemummakastikkeella (11,20 €)
Romanovin mansikoita á la Saslik (9,20 €), luomumansikkasorbettia ja appelsiiniliemessä marinoituja tuoreita mansikoita.
Lasilllinen Tokaji Szamorodni Édes 2008 -viiniä lievensi jälkkäripettymystä.

Illalla saleissa ja kabineteissa kiertävät musikantit tuovat aina hivenen vaivautuneen tunnelman, ainakin minulle, vaikka onhan se toisaalta ihan hauska tapa......