torstai 29. toukokuuta 2014

Parsakeittoa ja chimichurri-broileria


Yleensä kotikokkailu on näin itsekseen asuskelevalla melko yksinäistä puuhaa. Ehkä siinä on yksi syy, miksi rakastan juhlien järjestämistä tai retkiä, joilla voi tämän rakkaan harrastuksen jakaa perheen tai ystävien kanssa. Nyt olen saanut turkulaisen tyttäreni luokseni muutamaksi päiväksi ja sanomattakin on selvää, mitä ollaan puuhattu. Alunperin piti puuhata mökillä, mutta kun lämpötilat romahtivat hellelukemista muutaman plusasteeseen, niin mökki unohdettiin tältä erää.

Puuhattiin nyt ensimmäiseksi parsakeittoa ja sitten chimichurri-broileria. Parsaa, vaikka tyttäreni ilmoitti vetäneensä jo tämän kevään parsakiintiön täyteen. Parsaa, koska nyt olin vaan taas hankkinut sitä jääkaappiin pari punttia......


Keiton ohje on löydetty Viini-lehden numerosta 3/2014 ja työkaverini lämpimästi suosittelema.


Parsakeitto basilikaöljyllä 
3-4 annosta

600 g valkoista parsaa
3 pientä salottisipulia
1 (100 g) peruna
25 g voita
½ dl valkoviiniä (Riesling)
5 dl vettä
1 prk (150 g) smetanaa
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
2 rkl voita

Lisäksi 4 viipaletta ilmakuivattua kinkkua, joita paahdetaan rapeiksi 200 asteisessa uunissa viitisen minuuttia.

Poikkesin ohjeesta vain siinä, että meillä ei ollut valkoista parsaa, vaan vihreää. Ja onko muuten kukaan ikinä ostanut kaupasta yhtä perunaa? Minä olen......



Paloittele parsat, ota osa nupuista sivuun koristelua varten. Kuori ja kuutioi sipulit ja peruna.


Sulata voi kattilassa ja kuullota sipulit. Lisää perunat ja parsa (ei niitä koristelunuppuja), kuullota muutama minuutti. Lisää vesi ja viini, kiehuttele 20 minuuttia.


Viimeistele keitto smetanalla, mausta ja kiehauta sekä soseuta keitto sauvasekoittimella. Tässä samalla tuli testattua pakastetun smetanan toimivuus. Jouluna olin nakannut yhden ylijääneen purkin pakastimeen ja kaivoin sen nyt sieltä käyttöön. Rakenne näytti ensin vähän oudolta, mutta keiton seassa se toimi aivan kuten "tuore".


Paista parsanuput voissa pannulla, kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet vähän väriä. Koristele keitto parsanupuilla, basilikaöljyllä ja kinkkupaloilla.

Basilikaöljy

1 ruukku basilikaa
½ dl oliiviöljyä
1 tl limetti- tai sitruunamehua
ripaus sitruunasuolaa

Sitruunasuolaa ei kaapissa ollut, joten se vaihtui merisuolaan. Kaikki ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella hienoksi. Siinä se oli.



Keitto oli hyvää, mutta näillä ohjeilla siitä tuli hyvin paksua, ihan puuromaista, vaikka heitin lasistani kattilaan lisää valkoviiniäkin. Mietimme, että kasvisliemellä keittoa voisi jatkaa ja saada rakenteesta enemmän keittomaisen ja sileän. Siivilöinti olisi myös hyvä keino. Kehityskelpoinen soppa siis tämä parsapuuro........


Ja niin siinä tohkeissamme häärättiin, että unohdimme tyystin lisätä sen olennaisen basilikaöljyn keiton päälle. Hieman nauratti, koska olimme jo kauhoneet sopan parempiin suihin, kun tämä erhe huomattiin.....

Pääruuaksi löytyi Ruoka.fi  -sivuilta chimichurri-broileri. Ihastuimme keväisillä "Lastenjuhlilla" chimichurrimarinoituihin jättirapuihin, joten tätä piti siitäkin syystä päästä kokeilemaan. Chimichurri-ainekset ovat näissä kahdessa ohjeessa hivenen erilaiset, mutta hyvää tulee molemmilla tavoilla.


Chimichurri-broileri
4 annosta

4 broilerin rintafileetä
öljyä

Chimichurri
2 salottisipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna tai murskattuna
½-1 punainen chili hienonnettuna (poista siemenet)
1 limetin raastettu kuori ja mehu
½ dl valkoviinietikkaa
1 dl oliiviöljyä
½ tl suolaa
½ dl tuoretta korianteria hienonnettuna
½ dl tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
½ dl tuoretta oreganoa hienonnettuna



Sekoita kaikki chimichurrin ainekset keskenään ja kaada vähän reilu puolet kastikkeesta broilerin rintafileiden päälle. Pyörittele lihat yltympäriinsä kastikkeessa ja anna marinoitua puolisen tuntia.



Ruskista fileet öljyssä pannulla. Ja se olikin sitten siinä! Lisukkeena voit tarjota salaattia, riisiä, pastaa, oikeastaan ihan mitä vaan. Ja tietenkin lisää tuota ihanaa chili-limetti-yrttikastiketta. Namskis!



Viininä läpi aterian oli saksalainen luomuriesling, Green Leaf (9,49 €). Kuiva, hapokas, sitruksinen, viheromenainen, yrttinen, mineraalinen. Ei mitään suuria tuntemuksia herättävä, helppo niellä :) Viini -lehden viinistä viiniin -palvelu antaa tälle kaksi tähteä (sopusuhtainen kokonaisuus, jonka laatu vastaa hintaa).

Ja kuten kuvasta näkyy, tyttärellä juomana niin ikään läpi aterian Koffin Kolmonen.......


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Talkooruokaa ja talkoot


Tämän kesän mökkihommat aloitettiin huussitalkoilla. Ja kuten kuvasta näkyy, suunnittelueväät olivat kohdillaan :) Avukseni sain siskon perheen ja äidin. Tätä on odotettu, enää ei meidän tontilla kuseskella nurkkiin! Tai onhan meillä toki huussi ollut, mutta kirjaimellisesti niin pihan perällä, tontin perimmäisessä nurkassa, että kukaan ei sinne enää pimeän tullen ole uskaltanut mennä. Ja onhan totta myös se, että jätehuollon vaatimukset 1960-luvun lopussa olivat hivenen erilaiset mitä nyt. Tai siis niitä vaatimuksia ei juurikaan ollut!

Mutta aloitetaanpa talkooruuasta! Koska en osaa huussia rakentaa, niin ainakin osaan tehdä ruokaa, joten halusin panostaa siihen puoleen huolella.

Sattumalta löysin oikein kivan uuden ruokablogin, Patalinnun. Ja sieltä lounaaksi sopivan piirakan.


Vuohenjuusto-parsakaalipiirakka

Pohja
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
½ dl vettä

Täyte
300 g parsakaalia
muutamat kirsikkatomaatit halkaistuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
50 g parmesaaniraastetta 
(kuvistakin taidat huomata, että taisin hulauttaa piirakkaan koko pussillisen..)
1 tanko vuohenjuustoa siivutettuna
n 1 dl cashewpähkinöitä
1 purkki kermaviiliä
2 kananmunaa
rouhaisu mustapippuria
ripaus chilijauhetta

Sekoita pohjataikinan kuivat aineet. Lisää pehmennyt voi ja lopuksi vesi. Sekoita tasaiseksi.






Voitele piirakkavuoka ja painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 200 asteisessa uunissa, alimmalla tasolla noin 10 minuuttia.








Keitä tai höyrytä parsakaalin nuppuja nelisen minuuttia. Ja tee seuraavaksi täytteen kermaviilikastike.





Sekoita kermaviilin joukkoon kananmunat ja valkosipulimurska sekä lähes kaikki parmesaaniraasteesta. Jätä osa ripoteltavaksi piirakan päälle.












Mausta mustapippurilla ja ripauksella chiliä (chilin voi hyvin jättää pois, jos haluaa).



Levitä esipaistetun pohjan päälle parsakaalit, vuohenjuustoviipaleet, puolitetut tomaatit. Kaada kermaviiliseos päälle ja ripottele loput parmesaanista piirakan päälle.

Paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut kauniin värin.







Paahda cashewpähkinöitä kuumalla pannulla........







.......ja ripottele vähän väriä saaneet pähkinät valmiin piirakan päälle.








Piirakalle kaveriksi voit tehdä salaatin tai jättää tekemättä, hyvin tämä hupeni ilman salaattiakin :)

Tämä oli siis lounasruoka, illaksi olin varannut vähän tuhdimmat eväät.......


Karitsan kyljyksiä. Laitoin kyljykset jo kotona hyvissä ajoin maustumaan. Tähän on vähän vaikeaa laittaa yksiselitteistä reseptiä, koska huiskin sekaan vähän mitä nyt sattui olemaan.







No, sattui olemaan yrttejä. Timjamia, lehtipersiljaa sekä jämät basilikasta ja rosmariinista.












Kaikki vaan silpuksi. Silppuaminen on helppoa, kun puristat kaikki yrtit tiukaksi mytyksi ja sitten vaan pilkot veitsellä. Ei niistä niin tasakokoisia tarvitse tulla!











Lisäksi valkosipulia silputtuna. Melko reilusti. Ja oliiviöljyä. Sopivasti. Siinä nämä mitat!









Marinadiainekset sitten vaan sekaisin kulhossa ja valmis mausteliemi kaadetaan kevyesti pippuroitujen ja suolattujen kyljysten sekaan, Ikean muovipussiin. Tämä on tärkeä kohta! Ikean muovipussit tai pakastepusseja ne kai ovat virallisesti, ovat äärettömän hyviä! Ja reilun kokoisia sekä sopivia juuri tähän(kin) tarkoitukseen. Suurin on vetoisuudeltaan peräti 6 litrainen. Muovipussissa kyljyksiä on helppo puristella, huljutella ja käännellä, jotta marinadi levittyy mahdollisimman tasaisesti lihoihin.



Maustuneet kyljykset otetaan huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen grillausta.


Sitten vaan Muurikka pöhisemään ja lihat pannulle. Sekä mahdolliset lisukkeet.


Kesäkurpitsaviipaleita, halloumijuustoa ja herkkusieniä tässä tapauksessa.


Yksinkertainen vihreä salaatti lisukkeeksi sekä itse tehtyä pataleipää. Ja totuuden nimissä on myönnettävä, että nuorisolle paistoin uunissa kilon pussillisen pakasteranskalaisia! Ruoka katosi parempiin suihin vauhdilla ja niin täyteen tulimme, että muurinpohjaletut jäivät siltä illalta paistamatta.

Se ruuasta. Sitten päivän talkooteemaan. Kuten alussa kerroin, mökkihuussi kaipasi kipeästi päivittämistä tähän päivään. Hommaa oli vaan siirretty ja siirretty kesästä toiseen, enkä saanut mitään aikaan. Sitten syksyllä kävikin niin, että sain Biolanin kompostikäymälän lahjaksi! Eli puolet asiasta hoitui ikään kuin hoitamatta. Ja nyt alkuvuodesta sain lopulta tilattua rakennuksenkin sen ympärille, joten enää ei puuttunut kuin porukka sitä kokoamaan. Siispä talkoot!


Aikamoinen ongelma (minulle) tuli siitä, että minkäväriseksi huussi maalataan. Haaveilen myös mökin uudelleen maalauksesta, joten värivalinta on siinä mielessä tärkeä. Pidän BeachHouse -henkisestä harmaasta sävytyksestä ja luulinkin sen löytäneeni. Tikkurilan värilastut ovat hyvä apuväline sopivien väriyhdistelmien löytämiseen, mutta onhan siitä pikku lappusesta silti hankala hahmottaa, miltä se väri suurena pintana oikeasti näyttää. Nyt huussini näyttää muumitalolta tai lonkerotölkiltä....... Eli ei harmaalta! Mutta ainakin nyt väri yhdistää tämän jutun ensimmäisen ja viimeisen kuvan. Hah!

Ovi ja portaat vielä maalausta vailla. Sekä katto kesken :)

maanantai 19. toukokuuta 2014

Muurinpohjaletut ja kesä, pettämätön yhdistelmä


Muurinpohjaletut kuuluvat kesään. Ehdottomasti. Sen jälkeen kun kaksi vuotta sitten hankin Muurikan kesäkeittiön mökille, ovat letut kuuluneet vakio-ohjelmaan. Muurikkani on muutenkin ihan ehdoton! Välillä naureskellen sanon, että hoivaan ja pidän siitä huolta paremmin kuin lapsistani aikanaan :) Tämän kevään ja kesän ensimmäiset letut paistuivat heti toukokuun alussa, äidille.

Muurinpohjalettujen perusohje on OpaMuurikan sivuilta napattu. Siihen tarvitset:


1 litra maitoa (täysmaitoa)
2 munaa
1½ tl suolaa
2 dl ohrajauhoja
2½ dl vehnäjauhoja

Maitoallergisen ystävän ollessa paikalla vaihdan maidon vissyyn ja tulee oikein rapean pitsireunaisia lettuja!

Kaikki ainekset kulhoon.......
.....ja sekoitus.

Tupperwaren mehukannulla valmis taikina on helppo kuljettaa mökille tai vaihtoehtoisesti voit kaataa sen 1½ litran limu/vesipulloon, koska siitä taikinaa on helppo mökki (tai retki) -olosuhteissa annostella pannulle.

Ennen jokaista lettua, lisää voita/rasvaa pannulle ja sitten vaan kaadat taikinan.......
.....ja paistat ihanan rapsakaksi.

Vastapaistetun muurinpohjaletun viimeistelin omatekemällä omenahillolla, jonka ohjeen löydät täältä, klik.

Ja tämä sama taikina käy loistavasti myös suolaisten täytteiden kääreeksi. Vaikkapa nyhtöpossun jämät voit piilottaa lettuun, kääräistä rullalle ja kuorruttaa juustolla. Kuten täällä, klik.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Lahti ja Lahden Seurahuone


Harmaa ja sateinen toukokuun lauantai. Ei huvittanut mökkeillä, kun sateessa puuhastelu ei innostanut. Ja jotenkaan ei sitten kotihommatkaan iskeneet. Salitreenin jälkeisen infrapunasaunan lauteilla ystävän kanssa perjantaina se sitten lyötiin lukkoon, lähdetään retkelle naapurikaupunkiin. Lähdetään Lahteen!

Lahti on minulle lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunki, vaikka maalla asuttiinkin. Lahteen lähdettiin, kun mentiin ostoksille tai syömään. Tai myöhemmin discoilemaan. Aikuisena matka sitten vei Riihimäen ja Espoon kautta takaisin Riihimäelle, työpaikan pysyessä koko ajan Helsingissä. Siinä se Lahti on sitten vuosien varrella jäänyt vähän nostalgian hohtoiseksi nuoruuskaupungiksi, jossa tulee harmillisen harvakseltaan vierailtua.

VR kyllä hinnoittelupolitiikallaan suosisi tätä suuntaa, sillä kun Riihimäeltä Tampereelle junalippu maksaa halvimmillaan eli lähijunalla 16,60 euroa ja Helsinkiin 11,80 euroa, niin Lahteenpa suhautetaan 6,80 eurolla. Matkat ovat kuitenkin suurinpiirtein saman mittaisia.....

Matkamme tarkoitus oli vähän shoppailla, syödä hyvin ja käydä parilla lasillisella. Kaikki tämä toteutui. Ja kun meikäläinen on reissussa, niin silloinhan aina mennään vähän ruoka edellä. Niin myös nyt ja ravintolakin oli melkein valittu. Oikeastaan mielessä oli kaksi paikkaa, Taivaanranta ja Roux. Roux tosin on jo alkuvuodesta testattu blinien merkeissä, siitä voit lukea täältä, klik.Mutta suunnitelmat keikahtivat sitten ihan täysin........




Ostoksien lomassa aivan sattumalta osuimme Seurahuoneen Bar & Bistroon samppanjalasilliselle. Koko Seurahuone on kokenut täydellisen remontin ja on ollut uusitussa kuosissa avattuna nyt noin vuoden. Baari oli oikein viihtyisä ja kun siinä sitten vähän pohdimme, niin päätimme suorittaa ostokset loppuun ja palata takaisin syömään Trattoria Seurahuoneen puolelle. Suunnan muutos, jota emme joutuneet katumaan.




Trattorian listalta tajuntaani kolahti parsamenu. Parsaa oli pakko saada, se on niin herkkujen herkkua ja sesonki juuri nyt parhaimmillaan.


Alkuun parsacappuccino, annos, joka oli kaunis ja maistui niin pehmeältä ja täyteläiseltä, että sanat eivät riitä sitä kuvaamaan. Hinta oli 9,50 € (asiakasomistajahinta 8,50 €).


Ystävältä lainattu täydellinen kuva täydellisestä kuhasta
Pääruuaksi halusimme kalaa ja niinpä lautaselle uida polskutteli paistettua kuhaa ja parsaa sekä paahdettua voihollandaisekastiketta. Hmmmm, miksi oli erikseen sanottu, että voihollandaise? Eikös se aina tehdä voihin? Sama meininki jatkui, annos hiveli silmää ja maku oli täysin kohdillaan. Huomaa annoksen italialaisväritys! Listahinta annoksella oli 26 €, mutta asiakasomistajakortilla 24 € eli yhteensä peräti kolme euroa kertyi säästöä ruokailun osalta :)

Maistuiko? Todellakin!

Ruokajuomana meillä oli läpi koko aterian samppanjaa. Kas kummaa! Ja luonnollisestikin asiakasomistajahintaista, joten säästimme joka kulauksella yhä vain enemmän ja enemmän.......


Jälkiruoka nautittiin nestemäisenä Teerenpelin baarissa. Irish Coffee, Jamesonilla. Of course, vaikka lasi jotain muuta väittääkin.

Ja missä sitten shoppailtiin? Itse asiassa vain kahdessa liikkeessä, oikeasti! Meillä oli varsinaiset täsmähaut listalla. Ensin alusvaatteita Funky Ladystä ja sen jälkeen HappyLightsejä Millan Putiikista. Että sellainen retkipäivä. Lahteen tehdään varmasti reissu uudemmankin kerran. Taivaanranta kun hieman houkuttelisi, samoin Rouxin riesling-torstait.......