sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Viinisiskot Lähi-idässä

Edellisellä tapaamiskerralla oma pieni viiniklubimme vietti iltaa meksikolaistunnelmissa. Ja kun otin vastatakseni seuraavan kokoontumiskerran järjestelyt, niin en meinannut nahoissani pysyä, kun keksin teeman, jota kukaan ei ollut edes ehdottanut ikinä. LäHI-ITä!!!!!


Paprikaa, lehtipersiljaa ja sitruunoita, siinä kantavat ainesosat
Lähi-itä tuntuu olevan kovinkin pop tällä hetkellä. Sen lisäksi, että kirjahyllystäni TIETENKIN löytyi teemaan sopivia kirjoja, niin myös Etiketti -lehti omisti vuoden ensimmäisestä numerostaan monta sivua tälle aiheelle. Itse olin etuoikeutettu, koska sain konsultointiapua suoraan Libanonista, kaveriltani, joka lähetti minulle sekä reseptejä, että antoi kullanarvoisia vinkkejä. Suuri kiitos hänelle!



Kaikki illan ruokalajit tein ensimmäistä (osan myös viimeistä) kertaa elämässäni. Olen ehkä hivenen hullunrohkea heittäytyessäni näihin ruokahaasteisiin, mutta nautin niin joka hetkestä! Enkä vaan kerta kaikkiaan jaksa mitään testailuja, eikä aikakaan riittäisi. Nyt kokosin menua ehkäpä parisen viikkoa, roudasin ruokatarvikkeita isolta kirkolta parina päivänä ja keittiössä vietin perjantai-illan sekä koko lauantaipäivän. Vasta iltapäivällä soitin naapurin rouvalle paniikkipuhelun ja sain apua salaattiainesten pilkkomiseen. Huh.

Viinipuoli oli Libanonin suhteen hivenen haasteellinen, ei kuitenkaan mahdoton. Alkon normaalivalikoimassa on tarjolla vain yksi punaviini ja sitten tilausvalikoimasta löytyy toinen punkku sekä yksi valkoviini. Viinit tilasin valmiiksi jo pari viikkoa aikaisemmin ja sitten jokainen klubilainen kävi oman osuutensa lunastamassa. Lisäksi otin vertailun vuoksi maisteluun yhden israelilaisen punaviinin. Näistä vähän myöhemmin.

Reseptiikka tässä jutussani on hivenen monisäikeinen. Kaverini lähetti Libanonista käsin ohjeet ranskaksi, jota en taida lainkaan. Toimin niin, että google-kääntäjällä käänsin näiden ohjeiden ainesosalistat ja sitten kaivoin netistä suomenkieliset ohjeet ruokien valmistuksesta tai sitten vaan "kuvittelin", että miten mistäkin aineista tulisi kyseinen ruoka. Hah, se oli ihan sairaan hauskaa, vaikka en todellakaan tiedä, onko autenttisuudesta enää jälkeäkään! Tervetuloa mukaan ruokamatkalle!!!!

MENU
Alkudrinkiksi anisviinaa (Pernod) vedellä jatkettuna
Hummus- ja baba ghanouch -tahnat pitaleivän kanssa
Fattouche -salaatti
Halloumisalaatti
Viinilehtikääryleet
Fetajuustoa (Hietalahden kauppahallista)
Chich Tawouk -kanavartaat
Baklava -leivos (Hietalahden kauppahallista)



Raaka-aineita tuli hankittua järisyttävä määrä. Tarkoitus oli kuitenkin ruokkia vain kuusi klubilaista, ei viestirykmenttiä. Loppupeleissä ruokin seuraavana päivänä vielä siskon ja lähetin hänen mukanaan perheelle pieniä ruokapaketteja. Evästä riitti vielä töihinkin.

Alkuruuan ja pääruuan raja oli tällä dinnerillä perin häilyväinen. Alkuruokia oli useita ja niitä nautittiin myös varsinaisen pääruuan kanssa. Sekä sen jälkeen :) Mutta aloitetaanpa tämä homma nyt viimein.

Pitaleivät tein Myllyn Paras -ohjeen mukaan. Kahdeksaan pitaleipään tarvitset:

2,5 dl vettä
25 g hiivaa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
5 dl (Myllyn Paras) durumvehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola, öljy ja jauhot ja alusta hyvin taikinaksi. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Jaa kohonnut taikina 8 osaan ja pyörittele ne pulliksi. Kauli pullat mataliksi pyöreiksi pitaleiviksi (halkaisija 15 cm). Anna leipien kohota leivinliinalla peitettynä lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Paista 225-asteisessa uunissa n. 12 min. Onnistuneet pitaleivät kohoavat korkeiksi "kupliksi".

Tätä varten ihmisellä pitää olla saatavilla ikivanha Arabian taikinakulho.


Pitaleipäpeltejä kohoamassa ympäri taloa.


Pitaleivistä tuli aivan mahtavia ja jälleen sain aihetta ihmetellä sitä, että miksi mitään näin helppoa ja herkullista ei ole tullut aiemmin tehtyä. Nämä olisivat oivia eväitä vaikkapa mökillä, täytevaihtoehdot ovat rajattomat!

Seuraavaksi vuorossa hummus ja baba ghanouch, tarjottavaksi leipien kanssa.

Hummus 
1-2 annosta

n 2,5 dl liotettuja ja keitettyjä kikherneitä
puolisen desiä tahinia (seesamitahnaa)
1-2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi

200 g karitsan jauhelihaa
½ tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1/4 tl paprikajauhetta
2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä


Tein pohjatyöt kaiken taiteen sääntöjen mukaan eli en sortunut hankkimaan valmiiksi keitettyjä kikherneitä, vaan kuivattuja, joita liotin ensin yön yli ja sitten keittelin kypsäksi.


Kypsät herneet päräytin tahinin, valkosipulin ja sitruunamehun kanssa tahnaksi monitoimikoneella. Voit notkistaa massaa tilkalla vettä tai oliiviöljyä. Älä käytä sauvasekoitinta, sillä vaan et saa rakenteesta hyvää.



Itselleni aivan uusi juttu oli se, että tarjoiluvaiheessa hummuskulhoon lisättiin keko paistettua ja maustettua karitsan jauhelihaa. Kaverilta saadun vinkin mukaisesti lisäsin jauhelihan joukkoon granaattiomenasiirappia, joka toi makuun vinkeän lisän. Suosittelen! Koristeeksi vielä vähän minttusilppua, jeeraa (juustokuminaa), oliiviöljyä sekä muutama kokonainen keitetty kikherne.

Granaattiomenasiirappi. Sitä ei vaan mistään saanut,  joten tein sen itse. Martta!


1 litra granaattiomenamehua
1 1/4 dl sokeria
4 rkl sitruunamehua

Kaada ainekset kattilaan ja kuumenna kunnes sokeri sulaa. Sitten keittelet hissuksiin, kunnes nestettä on jäljellä enää noin 2.5 dl ja seos on muuttunut siirappimaiseksi. Kaada purkkiin ja säilytä jääkaapissa. Eipä helpompaa ole! Siirappi on (nettiohjeista päätellen) hyvinkin monikäyttöistä, voit käyttää sitä salaatteihin, jälkiruokiin, jäätelön päälle, letuille jne. Jos haluat, voit lisätä tarjolle vielä granaattiomenan siemeniä.

Baba ghanouch eli munakoisotahna 
1-2 annosta

1 iso munakoiso
4 rkl tahinia (seesamitahnaa)
reilu desi luonnon jogurttia
1-2 rkl sitruunamehua
1 murskattu valkosipulinkynsi
½ tl suolaa
1/4 punttia lehtipersiljaa
4 rkl oliiviöljyä



Aloitetaan paahtamalla munakoisoja uunin ylätasolla 225 asteessa puolisen tuntia. Voit paahtaa munakoisoja grillissä tai jopa hiilloksella saadaksesi niihin hieman savuista makua. Kääntele välillä. Jäähdytä ja kuori.




Paloittele kulhoon ja lisää muut ainekset. Hurauta monitoimikoneella tasaiseksi tahnaksi. Nam! Tarjolle laitettaessa koristelin tahnan oliiviöljyllä, tuoreella korianterisilpulla sekä korianterinsiemenillä.


Fattouche -salaatti, 6-8 annosta

Paria salaattia hienonnettuna
1 puntti lehtipersiljaa hienonnettuna
½ puntti minttua hienonnettuna
2-3 kurkkua viipaloituna 
(emme laittaneet näin paljon, ehkä yksi kunnon kokoinen kurkku riittää)
7-8 retiisiä viipaloituna
1 vihreä paprika
1 punainen paprika
1 salaattisipuli ohuina renkaina
2 kevätsipulin vartta

Kastike:
2-3 valkosipulinkynttä murskattuna
n puoli desiä granaattiomenasiirappia
reilu desi sitruunamehua
vajaa 2 desiä oliiviöljyä
½ tl paprikajauhetta
1-2 rkl sumakkia 
(mauste, jota löysin Hietalahden kauppahallista)
suolaa maun mukaan

Koristeeksi pitaleivän paloja.



Halloumisalaatti

Voit koota joko jokaiselle oman annoksen tai sitten isoon kulhoon, kuten minä.

Tarvitset:

salaattia
munakoisoa
tomaattia
salaattisipulia
paprikaa
mansikoita
halloumijuustoa
paahdettuja pinjansiemeniä

Leikkaa munakoiso ohuiksi viipaleiksi, hikoiluta viipaleet kevyellä suolauksella. Kuivaa viipaleet ja grillaa ne grillissä tai paistinpannulla. Grillaa myös sipuli- ja tomaattiviipaleet. Mausta tomaatit suolalla ja pippurilla.


Revi salaattia lautasen/kulhon pohjalle ja laita muut ainekset päälle keoksi seuraavassa järjestyksessä: munakoiso-sipuli-tomaatti-munakoiso-paprikaviipaleet. Ripottele mansikkaviipaleita ja paahdettuja pinjansiemeniä kaiken päälle ja aivan viimeiseksi juuri ennen tarjoilua lisää grillatut halloumiviipaleet.

Salaatille kastikkeeksi hunaja-balsamicokastiketta:

3 rkl öljyä
1 rkl balsamicoa
1 tl hunajaa
mustapippuria
suolaa


Haastavin alkuruuista oli viinilehtikääryleet. Olin ajatellut, että hankin ne Hietalahden hallista, Stadin Herkut - myymälästä, joka on erikoistunut Välimeren ja Lähi-idän alueen herkkuihin. Mutta mutta...... kunnianhimo nosti päätään ja ryhdyin puuhaan :) Työkaveri vinkkasi, että Stockmannin Herkusta viininlehtiä löytyy, joten sinnehän sitä oli sitten lähdettävä.


Viinilehtikääryleet 
 6-8 annosta

5 dl sipulisilppua
5 dl lyhytjyväistä riisiä
2 rkl silputtua lehtipersiljaa
2,5 dl oliiviöljyä
1 rkl tomaattipyrettä
½ tl paprikajauhetta
½ tl maustepippuria
1 tl sokeria
2 sitruunan mehu
reilu desi pinjansiemeniä

Mikäli viininlehdet ovat tyystin käsittelemättömiä, pitää niitä keittää viitisen minuuttia. Esikeitettyjä voi käyttää sellaisenaan.

Valmista riisitäyte. Kuullota sipulisilppua pari minuuttia, lisää riisi ja muut ainekset (pinjansiemenet vasta lopuksi), kiehauta ja anna kypsyä muutama minuutti. Sen jälkeen liesi pois päältä ja hauduta täytettä kymmenisen minuuttia.


Jos lehdet ovat kovin pieniä, niin käytä yhteen kääröön 2 pientä lehteä. Laita nokare täytettä lehden keskelle, taita ensin alaosa ja sitten sivut täytteen päälle. Rullaa tiukaksi kääröksi.



Laita öljytyn kattilan pohjalle ylijääneitä viininlehtiä ja aseta valmiit kääröt lehtien päälle saumapuoli alaspäin. Lisää kattilaan puoli desiä oliiviöljyä sekä vettä sen verran, että kääröt juuri ja juuri peittyvät. Aseta lautanen kääröjen päälle painoksi. Kiehauta, alenna sen jälkeen lämpöä ja kypsentele kääröjä pienellä lämmöllä 20 minuuttia. Jäähdytä kääröt ennen tarjoilua. Itse tarjoilin nämä huoneenlämpöisinä.


Tästä ruokalajista on sanottava se, että tuskin moiseen näpertelyyn lähden enää ikinä. Itsetehdyt olivat kyllä selkeästi valmiina myytäviä parempia, mutta silti...... Täytettä tuli ihan hirmuinen määrä, joten on hyvä olla valmiina jatkosuunnitelma sen hyväksikäytölle! Ellei sitten todellakin innostu kääryleitä pyörittelemään ihan urakalla :)

Sitten pääruokaan. Olin jo vuosia sitten syönyt Helsingissä libanonilaisravintola Farougessa kardemummalla ja timjamilla marinoitua Shis Tawuk -kanavarrasta aiolin kera. Se makumaailma mielessäni selaisin kirjoja ja nettisivustoja. Turhaan. Ei missään ollut ohjetta, jossa olisi kardemummaa, joten tuli oikeastaan jo ihan epäusko, että mitä Farouge oikein tarjoaa! Ovatko he itse keksineet sen kardemumman? Halusin kuitenkin tarjota kanaa ja valmistin sen sitten sen mukaan, minkä ohjeen sain kaveriltani. Ilman kardemummaa :)

Chich Tawouk, kuusi annosta

1 kg broilerin rintafileitä isoiksi paloiksi leikattuna
1 tlk kokonaisia, valutettuja herkkusieniä
1 vihreä paprika isoina lohkoina
1 punainen paprika isoina lohkoina
n 2 dl majoneesia
n 2 dl ranskankermaa
5-6 valkosipulinkynttä murskattuna
1 rkl sinappia
muutama tippa Tabascoa
1 sitruunan mehu
1/4 tl raastettua sitruunan kuorta
1 rkl tomaattipyreetä
(1 tl chilitahnaa -> ei välttämätön)
½ tl mustapippuria
1/4 tl maustepippuria
½ rkl suolaa
½ punttia tuoretta korianteria silputtuna (ei välttämätön)

Valmistus on perin yksinkertaista. Kaikki ainekset kulhoon, sekoitetaan, peitetään tiiviisti ja annetaan maustua jääkaapissa 24 tuntia. Puoli tuntia ennen valmistusta otetaan kulho huoneenlämpöön, tikutetaan vartaisiin ja paistetaan 250 asteessa n 20 min. Tarjoillaan aiolin kanssa.




Tässä kaikki ruuat sitten olivatkin! Seuraavaksi otetaan käsittelyyn viinit.






Eli kuten alussa totesin, Alkon valikoimat olivat melko suppeat Libanonin suhteen. Château Ksara Reserve du Couvent 2010 on ainoa normaalivalikoimasta löytyvä viini. Kolmen rypäleen sekoite (Syrah, Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon) on keskitäyteläinen, tanniininen, hapokas, kirsikkainen, marjainen, yrttinen, hennon nahkainen ja kevyen tamminen. Hinta kohtuullinen 11,48 €. Viinistä viiniin -palvelu antaa tälle kolme tähteä (laadukas ja hyvin tehty) ja pidimme myös itse tästä. Varsinkin omaan makuuni tämä oli oikein sopiva.




Sitten olikin siirryttävä tilausvalikoiman puolelle! Tilausvalikoiman viineistä on harmillisen vähän tietoa saatavilla, mutta mennään niillä tiedoilla, mitä Alkon sivuilta löytyy.






Toinen punaviini oli suht arvokas (35,60 €) täyteläinen, keskitanniininen, hedelmäinen ja nahkainen Chateau Musar 2005. Viini oli loistava, mutta jäimme kyllä pohtimaan sitä, että tuolla hinnalla emme varmaankaan sitä tule hankkimaan, vaan tämä jäi tällä kertaa ainutlaatuiseksi kokemukseksi. Viinitilasta voit kuitenkin lukea lisää täältä, klik!













Ksaran valkoviini oli myös tilausvalikoiman puolella. Château Ksara Blanc de Blancs 2011 on kuiva, keskihapokas, sitruksinen ja tamminen. Ja jollain tavoin suorastaan mitätön makumaailmaltaan, sillä tästä viinistä ei jäänyt mieleen yhtään mitään. Hintaa tällä on 13,54 €. Ksaran tilasta löydät tietoa enemmän täältä, klik.






Vertailukohteeksi valittu israelilainen Collage Cabernet Sauvignon Petite Sirah 2012 oli hyvin samantyyppinen kuin Ksaran punkkukin. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, punamarjainen, kevyen karhunvatukkainen, hennon mausteinen ja vaniljainen viini on hinnaltaan 13,25 €. Viini -lehden arvio oli myös kolmen tähden arvoinen, aivan kuten Ksarallakin.

Jälkiruuaksi tarjotun (valmiina hankitun, koska hermot ei kestä filotaikinan käsittelyä) baklavaleivoksen kera nautimme lasilliset Château Carsinin makeaa jälkiruokaviiniä. Nam.


Loppuun vielä vähän kuvia illallispöydästä ja sen koristuksista. Toivottavasti nautit makumatkasta!





Dagen efter :)

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Arjen luxusta

Tiistaina nautiskelin työpäivän jälkeen Helsinki Day Span 90 minuutin mittaisesta yksilöllisestä kasvohoidosta. Helsinki Day Spa sijaitsee Erottajalla eli aivan kaupungin ytimessä. En ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt, mutta koska saamani lahjakortti poltteli taskussa, niin olihan se käytettävä! Harmillisen harvoin sitä tulee sijoitettua itsensä hemmotteluun, edellisestä kasvohoidostakin on kuin huomaamatta vierähtänyt vuosi ja sekin oli saatu lahjaksi.....

Day Spa oli sisustukseltaan kaunis ja ylellinen. Tunnelma rauhallinen ja harmoninen. Saapuessani sain kylpytakin ja tossut, jotka vaihdettuani siirryin loungeen odottelemaan kutsua hoitohuoneeseen. Tarjolla oli teetä eri makuisina, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä. Sekä ihanat lepotuolit loikoiluun ja pinottain lehtiä lueskeluun. Kuvia voit katsella täältä, Span omasta galleriasta.

90 minuutin mittaisessa My Facial Time - kasvohoidossa hoitaja analysoi ja räätälöi hoidon juuri asiakkaan tarpeiden, ihon ja toivomusten mukaisesti. Voi onni ja autuus, miten nopeasti nuo minuutit kuluivatkaan! Sain värit ripsiin ja kulmiin sekä kosteusbuustauksen talven kuivattamalle iholleni. Sekä tietysti kuorinnan, naamiot ja nirvanaan tainnuttaneen hieronnan. Ihan superia!


Hoidon jälkeinen euforinen tila suorastaan vaati lasillisen samppanjaa. Tapasin tyttäreni Stockmannin F8 Sweet Champagne Barissa, joka olikin sitten viime näkemän puettu Veuve Clicquot´n keltaiseen. Muutoksen yhteydessä oli valikoimaa selkeästi supistettu, mutta toki löysimme listalta Ruinart Blanc de Blanc - lasilliset. Hinta oli huima, lähes 20 euroa lasilliselta, mutta säästimme siinä, että emme ottaneet mitään syötävää :)



Tapaamisemme yksi syy oli myös se, että tyttäreni opasti minua tekemään ensimmäiset sijoitukset juuri avattuun Nordnet -sijoitussalkkuuni. Toiveissa tai paremminkin unelmissa siis on, että luxushetkistä tulisi useamminkin toistuvia :)