torstai 31. elokuuta 2017

Mustikoita ja valkosuklaata


Edessä viikonloppuretki ystävien mökille ja olin ottanut vastuun jälkiruokapuolesta. Helppo oli ottaa, kun suunnitelmat olivat hyvinkin selkeät.


Herkullinen resepti ja pakastin pullollaan mustikoita, kylläkin taaperolle (tyttärentytär) talvea varten säilöttyjä, mutta tuskin hän pahastuu, että Mumu lainasi otti sieltä käyttöön puoli litraa......


Valkosuklaa-marjapiirakka
puolikas uunipellillinen

Pohja
150 g voita
1½ dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte
5 dl marjoja
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g valkosuklaata
2 kananmunaa
1½ dl sokeria
1 tl luonnonvaniljaa

Minä käytin mustikoita, mutta mietin, että vaikkapa vadelmat sopisivat loistavasti valkosuklaan pariksi. Pakastemarjat on syytä valuttaa, mehua irtosi yllättävän paljon! Siitä sain sitten kivan mustikkashotin :) (Ja muistathan tarkistaa, mitä sanotaan ulkomaisten pakastemarjojen käsittelystä, nämä olivat ehtaa kotimaista, suoraan poimijalta ostettuja.)


Bourbon vaniljajauheen olen hankkinut Kotigastronomien kautta, mutta ainakin Ruohonjuuren valikoimista löytyy vastaavanlainen tuote.


Tavallinen sokeri loppui kesken, mutta korvasin osan ruokosokerilla. 


Sekoita pohjaa varten huoneenlämpöinen voi ja sokeri, vaahdota. Lisää muna ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Levitä taikina taputtelemalla (tarvitset vähän jauhoja avuksi, taikina tarrautuu käsiin) leivinpaperin päälle laakeaan vuokaan tai uunipellin puolikkaalle. Paista 15 minuuttia 200 asteessa. Ota pois uunista.



Pohjan paistuessa, valmista täyte. Sekoita tuorejuusto, rouhittu valkosuklaa, munat ja sokeri. Mausta seos luonnonvaniljalla.


Levitä marjat esikypsennetyn pohjan päälle. Levitä täyte marjojen päälle. Parhaiten se onnistui niin, että pudottelin täytenokareita marjojen päälle säännöllisin välein ja sitten niitä kekoja levittelin. Tyyli on vapaa!


Pane vuoka takaisin uuniin ja kypsennä kunnes täyte on hyytynyt eli noin 15 minuuttia. Minulla täytteen hyytyminen kesti yllättävän pitkään ja paistoaika piteni sen myötä ainakin 10 minuuttia. Uunit ovat yksilöitä, tarkkaile omaasi!


Tarjoa piirakka sellaisenaan, halutetessasi voit rouhia valkosuklaata päälle koristeeksi. Melkoinen herkku! Jäätelökin saattaisi sopia tarjoiluun, vaikka pieni pallo vaniljajäätelöä. NAM!

tiistai 29. elokuuta 2017

3 x kesäteatteri

Viisaus Bistro Popotin seinällä
Kesään kuuluu kesäteatteri. Tosin vaihtoehdot ovat vähissä, mikäli farssit eivät innosta. Minuun ne eivät uppoa, en näe mitään hauskaa juoksemisessa, kiljumisessa, muka vahingossa oviin törmäilyissä tai naisiksi pukeutuneissa miehissä. Ei vaan naurata, ei. Ja vielä vähemmän naurattaa, jos asialla on porukka, joka nyt ei vaikkapa osaa laulaa, vaikka esittävät musikaalia. Se, jos mikä, on varsinainen kärsimysnäytelmä katsojalle.

Tänä kesänä vierailin peräti kolmessa kesäteatterissa tai sen suuntaisessa tapahtumassa, joista kahdesta löytyi kyllä se naiseksi pukeutunut mies, mutta löytyi myös ammattilaismeininkiä laulupuolelta. Kahteen retkeen liittyi myös ruoka. Se ei liene yllätys! Ensimmäinen retki suuntautui Lahteen ystävien kanssa, toinen Hämeenlinnaan äidin kanssa ja viimeinen myös Hämeenlinnaan, nyt ystävän kanssa. Mennään ensin Lahteen.....

LAHTI


Lahteen mennessä on aina PAKKO pysähtyä Salpakankaalle Arjen Aarteet kirpputorille, josta Happyhamster teki tällä(kin) kertaa aivan loistavat löydöt! Ihastuttavat vanhat Arabian lastenlautaset vain 5 € kappaleelta. Koska Fiskarsin Antiikkimarkkinoilla kaikki näkemäni vastaavanlaiset maksoivat yli 40 €, niin ostaa täräytin kolme parhaimmassa kunnossa olevaa.


Toinen kirppiskohde olikin sitten Lahdessa. Lanttilassa en voinut vastustaa kovia kokenutta keinuhevosta. Tämä 3 euron investointi päätyi tyttärentytärtäni varten siivottuun leikkimökkiin pihallani.

Ja sitten syömään! Päädyimme Bistro Popotiin, jossa ystäväni ei ollut aikaisemmin käynyt. Popot ei pettänyt tälläkään kertaa! Itselleni käynti oli jo kolmas, edellisistä visiiteistä voit lukea täältä, klik ja täältä, klik.


Alkuruuaksi valitsin naudan tatakin wasabimajoneesilla ja raikkaalla kasvissalaatilla (13 €). Täydellinen kokonaisuus, ei mitään lisättävää.


Pääruokana voissa kypsennettyä kuhaa, fenkolia, jokirapua, ruohosipuli-crème fraiche sekä persilja-voikastiketta (26 €).


Viininä sekä alku- että pääruokien kanssa tarjoilijan suosittelema Farmers Choice Chardonnay, hedelmäinen ja raikkaan hapokas valkoviini Etelä-Afrikasta (0,40 € / 1 cl). Ravintola on hinnoitellut viininsä todellakin senteittäin. Siinä kannattaa tilausta tehdessä pitää kertotaulu mielessä, ettei käy, kuten minulle kävi tässä ravintolassa ensimmäisellä kerralla, kun tilata tärskäytin 24 cl lasillisen 0,94 € per sentti maksanutta punaviiniä. Tosin jumalaista sellaista!


Täällä tai oikeastaan missään muuallakaan en pysty vastustamaan jälkiruokaa. Vadelma créme brulee (9 €) cappuccinokupillisen kanssa täydensi makuelämyksen.

Annokset ovat niin kauniita ja niin herkullisia. Jokaisella kerralla olen erityisesti ihastellut myös astioita. Kaikki odotukset täytettiin, ehkä jopa ylitettiin. Täällä tulemme aivan varmasti jatkossakin vierailemaan.


Sitten kulttuuriin pariin. Kesäteatteri Katu-klubilla poikkesi perinteisistä kesäteattereista ensinnäkin siinä, että kyseessa oli sisätila, joten emme olleet säiden armoilla. Katu-klubi on syksyllä 2016 avattu livemusiikkiklubi, jonka monipuoliseen keikka- ja teatteritarjontaan pääset tutustumaan täältä, klik.


Laukesin (Lahden Uusi Kesäteatteri) Hyvä Siskot -musikaalikomediaa mainostettiin suven soivimpana ja sitä se varmasti olikin. Hyvät Siskot kertoi naisten äänioikeustaistelusta Suomessa musikaalikomedian keinoin. Ja yllättävän puhuttelevasti tähän 1900-luvun alkuun sijoittuvaan tarinaan sopivat tämän päivän naisartistien (mm. Kaija Koo, Mariska, Anna Puu), unohtamatta menneiden vuosienkaan tähtien (Metro-tytöt, Annikki Tähti) tunnetuksi tekemät kappaleet. Tarina poikkesi ilahduttavasti kesäteattereiden valtavirrasta ja laulutaitoa tällä porukalla todentotta riitti. Eikä se naiseksi pukeutunut mieskään ollut vaivaannuttava, vaan siihenkin sisältyi syvempi, jopa tähän päivään sopiva ajatus.


Arvostin myös sitä, että väliaikatarjoiluja ei tarvinnut vetäistä jonotuksen (ensin vessajonotuksen, sitten baarijonotuksen) jälkeen huikalla huiviin, vaan katsomoon oli aivan SALLITTUA mennä lasin kanssa. Aavistuksen vaan oli kuitenkin luvaton olo, sääntö-Suomessa näinkin pitkään elänyt ihminen ei ihan heti ota uskoakseen moista......

HÄMEENLINNA, ensimmäinen kerta


Hämeenlinnaan vein kesäretkelle äitini. Ensimmäiseksi suuntasimme kahvittelemaan. Sokerileipuri Suomisen kahvila Villa Marenki sijaitsee viehättävässä puutalossa aivan keskustassa.




Vitriini täynnä herkkuja ja meidän silmiämme viehättänyt hivenen rosoinen sisustus. Suosittelujen arvoinen paikka!


Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri sijaitsi Kaupunginpuistossa, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Noin 18 hehtaarin kokoinen puisto on osa Kansallista kaupunkipuistoa, joka onkin sitten peräti 740 hehtaarin kokoinen. Kaupunginpuisto on perustettu jo 1840-luvulla kivikkoiselle Pyövelinmäelle ja lisää sen historiasta voi lukea täältä, klik. Tänne on aivan pakko tehdä joskus retki ja tutkia tarkemmin rauniot, syreenimajat, laivalaiturit jne.


Puistossa olimme perinteisen ulkoilmakesäteatterin parissa, sateen ja ukkosen uhka leijui ilmassa, kassiin oli pakattu istuinalustojen lisäksi sadevaatteet. Sattumalta paikkamme olivat kuitenkin ensimmäisellä katetulla rivillä, huoh!


Näytelmä oli kesäteatterimaisen kepeä musiikki-iloittelu Suklaasydän. Musiikkimatka iki-ihanalle 60-luvulle, sanottiin esitteessä ja sitähän se todella oli. Erittäin taitavat naislaulajat Anna Hanski, Annika Eklund ja Sani pitivät huolen siitä, että laulu sujui ammattimaisesti. Miehistä en ollut niinkään vakuuttunut. Ja todellakin esitykseen kuului myös naiseksi pukeutunut mies, joka näytti yleisöä kovastikin naurattavan..... Vaan ei meitä. Olemme sillä tavoin rajoittuneita :) Väliajalla nautimme ylihintaiset tarjoilut, aivan kuten kesäteatteriesitysten väliajoilla on tapana.


Sitten syömään. Minulla oli parikin ravintolavaihtoehtoa tarjolla, joista äiti sitten valitsi Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnan yhteydessä toimivan ranskalaisen Le Blason -ravintolan. Pala Ranskaa Vanajaveden rannalla, näin sanottiin.


Valitettavasti hämärähköstä valaistuksesta johtuen kuvat ovat luokattoman huonoja ja illan edetessä muuttuivat yhä laaduttomammiksi. Pahoittelut siitä. Ravintola oli VALTAVAN suuri, olin siitä ehkä hivenen pettynyt, koska odotin intiimiä ranskalaista tunnelmaa, enkä mitään ruotsinlaivakuppilaa. Tai ehkä se hämäryys oli sitten sitä tunnelmaa.


Ruokavalinnoissa yritin pitää Ranskan mielessä, vaikka menu ei mielestäni mikään erityisen ranskalainen ollutkaan. Alkuun Roquefort-valkosipulietanoita ja paahdettua Blasonin leipää (9€). Annos oli juuri niin rasvainen, juustoinen ja herkullinen, mitä kuvakin antaa ymmärtää!


Pääruuaksi valitsin lihaa. Tournedos Rossini Le Blason eli naudan sisäfileepihvi, ankanmaksavoita, madeirakastiketta, papua ja pekonia, tryffelivoissa paistettua leipää sekä maalaislohkoperunoita (32 €) taltuttaa kyllä lihanhimon ja nälän tehokkaasti.

Palvelu oli ystävällistä ja ruoka hyvää, viinivalintojen kanssa minulla oli vähän ongelmaa, koska kaikkia viinejä ei saanutkaan laseittain. Nyt, kun tätä kirjoitan ja katson viinilistaa, niin jokaisella juomalla onkin lasihinta. Hmmm, onkohan tämä todellakin nyt muuttunut? Toisaalta onhan käynnistämme jo kohta kaksi kuukautta!


Ja vaikka sitä olisi vatsa jo kuinka täynnä, niin tokihan ähky on viimeisteltävä jälkiruualla. Hetken mietin juustoja, mutta kuten usein käy, en nytkään pystynyt ohittamaan Crème Brûléeta (9 €). Mustikkaa, paahdettua valkosuklaata ja vadelmia. NAM!


Vielä vein äidin illan viimeiselle rastille, joka oli tietenkin Nooran Viinibaari. Siskoni kanssa olemme jo saaneet äidinkin ihastumaan tähän kodikkaaseen ja mutkattomaan ravintolaan. Yömyssyjen jälkeen junalla kotiin ja semmoinen oli se retki!

HÄMEENLINNA, toinen kerta

Vielä lomani päätteeksi päädyin toisenkin kerran Hämeenlinnaan kesäteatterin merkeissä. Ystäväni kanssa olimme menossa ulkoilmaolosuhteisiin ja kun ilma oli järkyttävän sateinen, niin jo mietimme, että millaisessa sukelluspuvussa oikein lähdemme matkaan. Onneksi vielä kerran ennen lähtöä tarkistimme kohteen...... Kyseessä olikin Aulangon Kylpylähotellin SISäTILOISSA tapahtuva Musiikkiteatterin esitys. Olisipa se ollut näky, kun olisimme lampsineet sinne kumisaappaissa ja sadetakeissa!



Paikka oli surkea. Salista tuli mieleen lähinnä osallistuminen veropäiville tai koulun kevätjuhlaan. Myöskin esitys, ABBA The Dancing Queen, oli jotain niin huonoa, että lähdimme väliajalla pois. Suomen eturivin artistit olivat ex-tangokuningas Marko Lämsää lukuunottamatta aivan vieraita. Akustiikka surkea, dialogit vaivaannuttavia, puvustus ja hassut peruukit kuin vappunaamiaisista. Huoh.

Että semmoinen kesäteatterikesä 2017!

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Thaimaalaista Riihimäellä


Riihimäen Valtakadulla, (ankatonta) Ankkapuistoa vastapäätä, on ollut thairavintola jo vuosia. Yrittäjä vaihtuu, sisustus ei juurikaan. Nykyinen ravintola, Naa's Thai Cuisine,  sai merkittävää nostetta, kun kaupungin oma poika, Aku Hirviniemi, ylitsevuotavasti kehui paikan facebookin Riihimäki -ryhmässä. Piti ihan tästä(kin) syystä käydä ystävän kanssa tarjonta testaamassa. Emmekä todellakaan olleet ainoat asiakkaat, sillä ravintola oli täynnä! Tätä en ollut aikaisemmin paikalla toimineiden ravintoloiden kohdalla huomannut koskaan tapahtuneen. Odotukset pomsahtivat tämän huomion myötä korkealle.....

Ensivaikutelma: kiitos, koriste-esineiden määrä oli huomattavasti vähentynyt! Palvelu oli huippua, en äkkiä muista, missä olisi ollut näin ystävällinen ja lämmin vastaanotto. Ilahduin myös menun selkeydestä, joten kiitos siitäkin!


Alkuun oli tarjolla salaattibuffee. En nyt kyllä sen pöydän tarjontaa ihan buffeeksi kutsuisi..... Ainoa thaimaalaisuuteen viittava oli oikeastaan tuo kurkkujen viipalointityyli. Pettymys.


Alkuruuaksi me molemmat valitsimme paneroituja tiikerirapuja makealla chilikastikkeella (9 €). Emme kokeneet akumaista hurmostilaa, maku oli makean chilikastikkeen maku, ei muuta. Tässä kohdin oli pöydässämme edelleenkin havaittavissa hienoista pettymystä..... Ja ehkä hivenen ihmetytti, että noita samoja salaattipöydän antimia oli tähän annokseenkin laitettu lisukkeeksi. Kaalia kaalin perään.



Toiveikkaina siirryimme pääruokiin. Panaeng currya kookoskastikkeessa ja rapuja (16,60 €) sekä Massaman currya kookosmaidossa ja nautaa 13,80 €).


Jaoimme pääruuat sopuisasti. Ja ne olivat TäYDELLISIä!!!! Täynnä makua, makua ja makua. Alun pienoinen mitäänsanomattomuus oli poispyyhkäisty. Kyllä se Aku sittenkin tiesi :) Mennään kaikki vaan tänne syömään ja pidetään pöydät jatkossakin täysinäisinä!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Rapeaa granolaa

Granolaa oli tehnyt mieli jo jonkin aikaa. Ja nimenomaan itse tehtynä, jolloin tarkkaan tietää, mitä seos sisältää. Granolahan on kuin mysliä, mutta paahdettuna. Mietin, että lisääntyisikö minulla rahkan ja jogurtin käyttö, jos olisi lisukkeet kohdillaan. Sehän selviää kokeilemalla! Työkaveri minulle tämän reseptin vinkkasi ja oli myös hyväksi todennut.


Taivaallinen granola

6 dl kaurahiutaleita
3 rkl kookoshiutaleita
3 dl pähkinöitä (esim. pekaani ja para)
½ dl rypsiöljyä
½ dl vaahterasiirappia
1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl rouhittua tummaa suklaata tai nibsejä

Keräsin kaapista kaikki pähkinäpussien  jämät, vaihdoin karpalot kuivattuihin mustikoihin ja suklaaksi valitsin 90%:sta tummaa suklaata. Voit jättää kookoshiutaleet pois tai laittaa niitä enemmän ja kuivattujen marjojenkin sijaan voit käyttää kuivattuja hedelmäpaloja. Vaihtelunvaraa siis on!


Tykkään käyttää vanhoja mittalaseja ja -kannuja. Mittaan ainekset etukäteen valmiiksi, niin sitten ei tarvitse kesken kokkailujen sitä tehdä.


Mittaa hiutaleet, pähkinät, öljy ja siirappi kulhoon. Sekoita hyvin. Pähkinöitä voit vähän murskata, kokonaisina ovat ehkä vähän liian suuria.


Levitä seos leivinpaperoidulle pellille ja paahda 150 asteisessa uunissa 25-40 minuuttia. Kääntele seosta välillä. Taivaallinen tuoksu leviää keittiöön......



Lisää jäähtyneeseen seokseen marjat ja suklaa. Vanhassa Riihimäen Lasin keittiötölkissä granola pääsee herkullisesti edukseen.


Ja jogurtin seuralaisena maistui vallan mainiolta! Granolaa tuli tällä ohjeella noin litran verran, joten tästä riitti osa viemisiksi tyttärenkin perheeseen!