Sopivaa sairaspäivän puuhaa on saattaa loppuun keskeneräisiä tarinoita muutaman viikon takaa. Huhtikuun viimeisellä viikolla vietin talvilomaa. Perinteisesti. Inhoan talvea, enkä lomaile silloin ja oikeastaan myös työ vähän määrittelee sitä, että en oikein aikaisemmin ehdi. Tällä kevään lomaviikolla yleensä keskityn mökkiin ja kesäkauden valmisteluihin siellä. Nyt se jäi vähemmälle, sillä mökillä valmistaudutaan remonttiin ja varsinainen kesäkuntoon saattaminen jää vähän myöhäisempään vaiheeseen.
Yhden lomapäivän vietin naapurikaupungissa, Hyvinkäällä. Oikeasti syynä oli hankkia tyttärentyttärelle lääkäritarvikkeet, mutta samaan reissuun yhdistin vähän kirpparikierrosta sekä sushilounaan. Sushiöverit tarkemmin sanottuna.
Mikäli milloinkaan tarvitset kehittäviä ja laadukkaita leluja, niin lämpimästi suosittelen Lelutaloa Hyvinkäällä. Myymälän lisäksi heillä on myös verkkokauppa, mutta aivan parasta on päästä paikanpäälle katselemaan. Toivon kesällä tekeväni retken tänne tyttärentyttäreni kanssa. Olisin voinut hankkia vaikka mitä aina pienoiskeittiöstä tutkimusmatkailijan salkkuun, mutta nyt siis vain toivotut lääkärintarvikkeet. Ja erityishuomio, nämä eivät ole muovia, vaan PUUTA!
Kirppiskohteita oli parikin. Aikaisemmin keskustassa sijainnut Tingi&Tongi on nyt muuttanut vähän syrjemmälle, suunta ensin siis sinne. Sivupersoonani Happyhamster on tunnetusti kerännyt myös peltirasioita, joten kun nämä ihanuudet minua/häntä yhdessä pöydässä odottivat, niin näin vain oli tarkoitettu. Kympin kappale, mikä hyväkuntoisista purkeista oli varsin kohtuullinen hinta.
Toinen vakiokohteeni on Willan Kirppis. Sieltä harjaantuneet silmäni bongasivat vanhat Arabian posliiniset munakupit. Naurettavaan 1,50 euron yhteishintaan koko kuuden kappaleen setti! Pakko ostaa. Kassalla paljastui vielä iloinen yllätys, että kyseisen pöydän tuotteet olivat alessa -50%. Hyvä löytö parani entisestään!
Ja sitten syömään. Eipä tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, jolloin niin meillä, kuin naapurikaupungissakin vain haaveiltiin sushista. Eipä tarvitse enää! Sushi Housesta olin kuullut kehuja, joten päätin testata tarjonnan. Willan kauppakeskuksesta löytyy.
Lounasbuffee on tarjolla arkisin klo 11-15 kymmenen euron hinnalla. Ravintola on siisti ja viihtyisä, palvelu....noh.....vähäsanaista. Mutta syömäänhän tänne tullaan, eikä henkilökunnan kanssa jutustelemaan!
Tarjolla oli 28, siis KAKSIKYMMENTäKAHDEKSAN erilaista sushia. Ja minä hullu vedin ne kaikki! Näin jälkeen päin ajatellen siinä ei ollut juurikaan järkeä, mutta onpahan maistettu! Eikä moitteen sanaa, kaikki oli raikasta ja tuoretta. Vateja täydennettiin jatkuvasti.
Olihan tarjolla myös lämmintä ruokaa, mutta käsistä karanneesta sushittelusta johtuen lautaselle ei tältä osastolta juurikaan mitään päätynyt. Myös lämpimien osalta kaikki maistamani oli erinomaista. Siis KYMPILLÄ! Varsin tyytyväisenä päivän antiin vyöryin autolleni ja kotia kohti.......
Mielenkiinnolla jään odottamaan toukokuun aikana Hyvinkäälle avattavaa uutta ravintolaa. Remontti näkyy olevan hyvässä vauhdissa ja avajaiset lähestyvät. Tästä tarinaa myöhemmin, koska kyllähän vierailu on tehtävä!
Vanhassa sokkeloisessa talossa asuva ruokaa, viiniä ja vanhoja tavaroita rakastava nainen on matkalla Happyhamsterista Happylobsteriksi......
tiistai 15. toukokuuta 2018
keskiviikko 2. toukokuuta 2018
Kevään odotetuin tapahtuma
Ja vaakalaudalla oli osallistumiseni tälläkin kertaa, sillä nilkan murtuman vuoksi matkustin paikalle jalka tukisiteessä kyynärsauvaan nojaillen. Kiitos seurueeni, heidän ansiostaan pärjäsin tungoksessa! Edellisestä eli kevään 2016 tapahtumasta voit lukaista täältä, klik.
Toimimme edellisiltä kerroilta hyväksi todetulla kaavalla eli saavuimme paikalle lauantaina tasan kello 12, kun ovet avautuivat. Latasimme maksukorteille 30 maistelulipuketta (30*2,50 € = 75 €) ja siitä sitten aloitettiin!
Tässä puuhassa on erittäin tärkeää mahdollisimman pian valita ns. tuumailusamppanja, jonka kanssa sitten hartaudella selataan "käsiohjelmaa" ja suunnitellaan seuraavia siirtoja.
Minä maistoin yhdeksan samppanjaa ja tässä niistä kaikista lyhyet kuvaukset. Yhtä lukuunottamatta kaikki löytyvät Alkon valikoimista ja niiden tuotekuvat ovat myös peräisin Alkon sivuilta. Järjestys ei ole maistojärjestys, vaan se järjestys, mikä "käsiohjelmassa" oli. Ja määrän kauhistelijoille muistuttaisin, että maisteluannos oli 4 cl. Eli 9 * 4 cl = 36 cl kolmen tunnin aikana.....
Gremillet oli itselleni aivan uusi tuttavuus. Gremillet Blanc de Noirs Limited Edition NV (53,80 € / 2 lipuketta). 100 % Pinot Noir. Erittäin kuiva, hapokas, keltaomenainen, sitruksinen, paahteinen, kevyen marsipaaninen. 22-36 kuukautta kypsytetty, kun AOC-sääntöjen mukainen vähimmäiskypsytysaika on 15 kuukautta. Gremillet on pieni perheyritys, jonka ensimmäiset samppanjat tuotettiin vuonna 1979. Talolla ei siis ole pitkää historiaa, mutta siitä huolimatta samppanjat ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa. Gremillet -samppanjoiden avainsanat ovat raikkaus, eleganssi ja laatu. Pidin tästä ja maistaisin mielelläni 4 cl:n maisteluannosta enemmänkin!
Janisson Baradon Toulette Champagne Brut 2008 (81,81 € / 4 lipuketta) oli minulle myös entuudestaan vieras. Viini löytyy Alkon erikoiseristä (on ollut kyllä käsittääkseni aikaisemmin ihan perusvalikoimassa) ja on saatavilla tällä hetkellä vain Helsingin keskustan Arkadia -myymälästä. 100% Chardonnay. Erittäin kuiva, erittäin hapokas, sitruunainen, aprikoosinen, raparperinen, mineraalinen, paahteinen, raikas. Pidin, mutta en niin paljon, että maksaisin tuon hinnan.
Sitten tutumpien tuottajien pariin. Ensimmäisenä Deutz'n pari tuotetta. Deutz Classic Champagne Brut (48,80 € / 2 lipuketta) Alkon tilausvalikoimasta. Mukana kaikki perinteiset samppanjarypäleet Chardonnay, Pinot Noir ja Meunier. Erittäin kuiva, hapokas, kukkainen, aromikas. Elegantti, kermaisen täyteläinen, silti raikas. Viiniystävysten vanha suosikki! Viini -lehti antaa arvionsa vain Alkon vakiovalikoiman tuotteille ja sieltä tästä löytyy 0,375 litrainen pikkupullo, joka saa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen, luonteikas viini). Champagne Deutz on perustettu vuonna 1838 ja lisää tuottajasta voit lukea maahantuojan sivuilta, klik.
Maistoin myös saman tuottajan rosen. Deutz Rosé Champagne Brut (24,27 €/0,375 l) oli kyllä minulle hienoinen pettymys. Rypäleinä Pinot Noir ja Chardonnay. Erittäin kuiva, hapokas, vadelmainen, kirsikkainen, marsipaaninen, limetinkuorinen, mineraalinen, raikas. Maahantuojan mukaan mausta löytyy mansikkaa, pieniä punaisia marjoja ja minttua. Liekö nuo pienet punaiset marjat sitten olleet ne, jotka eivät minuun uponneet?
Pol Roger Blanc de Blancs 2009 (76,90 € / 3 lipuketta), nimensä mukaisesti vain valkoisia rypäleitä eli Chardonnayta. Erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, keltaluumuinen, paahteinen, briossinen, mineraalinen, vivahteikas, pitkä. Viini -lehdeltä täydet viisi tähteä (=tyylikäs huippuviini), jota kehutaan myös edulliseksi ostokseksi. Mitäpä minä vastaan väittämään, upea juoma, josta kovasti pidin!
Gosset kuuluu myös lempituottajiini. Gosset Excellence Champagne Brut (39,99 € / 2 lipuketta) kohtuuhintainen tuote vakiovalikoimasta. Rypäleinä Pinot Noir, Chardonnay, Pinot Meunier. Eritääin kuiva, hapokas, sitruksinen, keltaluumuinen, mineraalinen, briossinen, raikas. Viini -lehti antaa myös tälle täydet viisi tähteä (=tyylikäs huippuviini) ja kehuu edulliseksi. Ja sitä tämä todella on! Ja samalla hyvä esimerkki siitä, että ollakseen huipputuote, ei hintalapun tarvitse olla mikään älytön. Kipin kapin tätä vaan hankkimaan, sillä jääkaapissa pitää aina olla samppanja valmiina erityisiin tilanteisiin. Itselläni kylmässä näkyy tällä hetkellä olevan Billecart-Salmon Réserve Champagne Brut.
Moussé Fils'n L'Or d'Eugène NV (2 lipuketta) olikin sitten ainoa maistamistani samppanjoista, jota ei saa Suomesta, vaan pitää lähteä punavalkoisille laivoille eli Viking Linen kyytiin. Tästä samppanjasta erikoisen tekee se, että se on valmistettu käyttämällä lähes ainoastaan Meunier -rypäleitä. Samppanjatalon perustaja Eugène Moussè on kehittänyt tämän samppanjan jo 90 vuotta sitten, tosin silloin se tunnettiin eri nimellä ja vasta myöhemmin nimi muutettiin tähän muotoon kunnioituksesta perustajaa kohtaan. Kypsytetty kellareissa 24 kuukautta ja tuottaja lupaa viinille säilyvyyttä 10 vuotta. Lisää tuottajasta voit lukea heidän sivuiltaan, klik. Viking Linen pisteellä saimme niin hyvää palvelua, että hyvä, ettemme jo siltä seisomalta ilmoittautuneet mukaan syksyn Samppanjaristeilylle! Jokainen meistä talletti esitteen kyllä huolellisesti käsilaukkuunsa......
Bollingerin pisteellä käsittämättömän kaunis pullo houkutti. Bollinger Vintage Rosé Champagne Brut 2006 (89,90 € / 4 lipuketta) on tarjolla Alkon tilausvalikoimassa. Rypäleinä Pinot Noir ja Chardonnay. Erittäin kuiva, erittäin hapokas, elegantti, sitruksinen, paahteinen. Todella tyylikäs kupliva minun makuuni. Ja oiva lahjaidea kevään ja kesän juhliin ihan tuon näyttävän ulkoasunkin puolesta.
Taittinger on samppanjatalona erittäin tuttu, mutta heidän tuotteistaan Taittinger Comtes de Champagne Blanc de Blancs Brut 2006 (149,85 € / 5 lipuketta) osui eteeni ensimmäistä kertaa. Ehkä hinnalla on jotain tekemistä sen kanssa...... Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, valkopersikkainen, mineraalinen, kevyen briossinen, moniulotteinen, tyylikäs. Ja voi itku, miten paljon tästä pidin! Viini -lehdeltä juoma saa täydet viisi tähteä (=tyylikäs huippuviini), mutta sitäpä ei suositellakaan yhdellekään ruualle, vaan meditaatioon ystävien kesken. Niin ymmärrän!
Siinä olivat omat yhdeksän valintaani. Erikseen on mainittava ystäväni löytö, Bollinger R.D. 2004 (179,90 € / 6 lipuketta), ihan pienen pienen tilkkasen sain tätä häneltä maistaa ja jos jotain kadun, niin sitä, että en itse tähän lipukkeitani sijoittanut! Maahantuojan mukaan juoma sopii erinomaisesti esimerkiksi kyyhkysen tai paahdettujen kampasimpukoiden kanssa nautittavaksi. Ei siis millekään peruskinkereille! Erittäin kuiva, sitruksinen, kypsän aprikoosinen, paahteinen, kermainen, pitkä. Lisää tästä jalosta juomasta voit lukea maahantuojan sivuilta, klik. Minä puolestani jään odottelemaan vuoden 2019 tapahtumaa tai rikasta rakastajaa, joka minulle tätä tarjoilee kampasimpukoiden kera. Noh taitaa 2019 tulla nopeammin..... sekä myös 2020....
Kirjoitan tässä nyt vähän ikäänkuin itselleni muistiin, että tämänkaltaiseen tapahtumaan osallistuminen vaatisi pientä etukäteistutustumista. Sitä menee niin helposti tuttujen tuottajien tiskeille maistelemaan, jos ei perusjuttuja, niin heidän erikoisuuksiaan. Ei huono valinta sekään, mutta silloin saattaa tuntemattomien osastoilta jäädä vaikka mitä helmiä kokematta!
Kokematta jäi vaikkapa sellainen erikoisuus, kuin Leclerc Briant Abyss 2012 (129,16 € / 6 lipuketta). Vuosikerrasta on 3000 pullon erä kypsytetty meressä! Pullot on uudelleenkorkituksen jälkeen upotettu 60 metrin syvyyteen mereen ja annettu kypsyä siellä 15 kuukautta. Sanomattakin selvää, että tuosta erästä ei ole montaa pulloa Suomeen asti riittänyt ja niinpä Grand Champagnessakin juoma kuului tiettyyn kellonaikaan avattavien Rare and Fine -pullojen joukkoon.
Tarjolla oli maisteltavaksi myös pieniä herkkupaloja, jotka niin ikään maksettiin kätevällä digirahalla. Ryhmämme jakautui ruokavalintojen suhteen kahtia. Toinen puoli, minä siinä mukana, valitsi Olo Gardenin annoksen Beef Tataki & Asian coleslaw (4 lipuketta).
Toinen puoli päätyi Jordin annokseen Tartar Beef & Ramsons (4 lipuketta). Kaikki olivat tyytyväisiä!
Kolmisen tuntia vietimme tapahtumassa ja se oli oikein sopivasti. Sitten tungoskin alkoi olla jo sitä luokkaa, että kaltaiseni kepin käyttäjä oli vähän helisemässä. Loppuun vielä muutamia kuvia. Vuoden kuluttua uudelleen!
tiistai 1. toukokuuta 2018
Vappupullat
Ikä tekee tehtävänsä ja osansa oli tällä kertaa myös paketoidulla nilkallakin, mutta viime vuosien tapaan vietän vappua itsekseni kotosalla. Myös ilmasto tehokkaasti estää ilakoinnin, muutama lämpöaste ja runsas vesisade pitävät sisätiloissa kaikki muut, paitsi innokkaimmat marssijat. Ja todennäköiset teekkarit. Olen oikein mielelläni käpertynyt tänne keski-ikäiseen rauhaani viinilasillisen ja kokkailujeni kera.
Riehaannuin sitten tekemään lihapullia. Vappulihapullia. Balilaisia vappulihapullia. Tai sinne päin!
Eli minä en tehnyt vartaita, vaan lihapullia. En siis tarvinnut sitruunaruohon varsia, enkä sen puoleen grillivartaitakaan. Crunchy maapähkinävoi vaikutti kaupassa sileää mielenkiintoisemmalta. Siispä sitä. Muuten taisinkin noudatta ohjetta.
Tee ensin jauhelihamassa. Kuori ja hienonna salottisipulit sekä valkosipuli. Kuori ja raasta inkivääri. Tässä kohdin on pakko hehkuttaa pikkusiskon oivallusta raastaa kerralla suurempi määrä inkivääriä ja pakastaa raaste levynä. Siitä on helppo taittaa sopiva pala, joka vielä sulaakin hetkessä.
Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipulisilppua 5 minuuttia. Lisää sitten valkosipuli, inkivääri ja mausteet. Kääntele seosta 2 minuuttia ja siirrä sivuun jäähtymään.
Sekoita jauhelihan joukkoon kooskoshiutaleet ja jäähtynyt sipuli-mausteseos. Vaivaa seos tasaiseksi.
Kurkuma tehokkaasti värjää kaiken keltaiseksi, joten tässä kohdin kertakäyttöiset käsineet olivat paikallaan. Peitä jauhelihataikina kelmulla ja laita kylmään 1-2 tunniksi.
Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset sekaisin ja jätä maustumaan. Itse jätin tästä chilin pois, tulisuuden pelossani.
Mikäli teet vartaita, muotoile jauhelihamassa öljytyin käsin kepakoiksi sitruunaruohovarsien tai varrastikkujen ympärille. Tai sitten vaan pyörittele laillani perinteisten lihapullien muotoon. Sain tästä aikaan 23 lihapullaa.
Paista vartaat/pullat kypsiksi paistinpannulla tai grillissä noin 7-8 minuuttia. Tarjoa kuumina pähkinäkastikkeen kanssa.
Jo ruokaa valmistaessa kotiin levinneet huumaavat tuoksut ennakoivat kerrassaan maukasta lopputulosta! Pähkinäkastike oli huikea, ehkä voisin siihen hippusen chilihiutaleita vielä kuitenkin laittaa. Lisukkeeksi paistoin suosikkivihannestani broccolinia, sekä kaivoin pakastimen uumenista rasiallisen ei-niin-balilaisia valkosipuliperunoita.
Viini ei sopinut tälle ruualle lainkaan. Tosin en ollut ajatellutkaan sen sopivan kuin itselleni! Olin päättänyt vapun kunniaksi hemmotella itseäni tavallista paremmalla viinillä, joten nautin viinini ruuan jälkeen. Vähän meditointimeiningillä.
Hérencia del Padrí 2014 (20,31 €), roteva ja voimakas viini Espanjasta, Prioratin alueelta. Priorat on yksi suosikkialueistani! Rypäleinä Syrah, Grenache Noir, Carignan, Merlot ja Cabernet Sauvignon. Täyteläinen, tanniininen, luumuinen, mustaherukkainen, kevyen taatelinen, suklainen, tamminen, lämmin. Täydellinen viini, mutta ei siis possulle, vaan täydelliseen nautiskeluun sohvan nurkassa. Viini kuuluu Alko erikoiseriin ja on tällä hetkellä erittäin rajoitetusti saatavilla. Kotkassa näkyy olevan yli 20 pulloa :) Mutta muista siis Priorat, en usko, että tulet pettymään. Alue on pieni ja se sijaitsee lähellä Barcelonaa ja Penedesin viinialuetta. Rioja on Espanjan tunnetuin viinialue ja sillä on ollut ainoana korkein DOC-laatuluokitus. Priorat on nyt myös nostettu samaan luokkaan. Eikä syyttä.
Riehaannuin sitten tekemään lihapullia. Vappulihapullia. Balilaisia vappulihapullia. Tai sinne päin!
Sate Lilit, balilaiset possuvartaat -> lihapullien muodossa
HS Ruoka / HS Viikko/ 11-2018
4 annosta
3 salottisipulia
4 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 rkl (rypsi)öljyä
1 tl chilihiutaleita
1 tl korianteria
1 til juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria
400 g possun jauhelihaa
3 rkl kookoshiutaleita
6 sitruunaruohon vartta puoliksi leikattuna tai 12 varrastikkua
Pähkinäkastike
1 dl sileää makeuttamatonta maapähkinävoita
3 rkl kuumaa vettä
2 rkl limettimehua
2 rkl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 tl chilihiutaleita
Eli minä en tehnyt vartaita, vaan lihapullia. En siis tarvinnut sitruunaruohon varsia, enkä sen puoleen grillivartaitakaan. Crunchy maapähkinävoi vaikutti kaupassa sileää mielenkiintoisemmalta. Siispä sitä. Muuten taisinkin noudatta ohjetta.
Tee ensin jauhelihamassa. Kuori ja hienonna salottisipulit sekä valkosipuli. Kuori ja raasta inkivääri. Tässä kohdin on pakko hehkuttaa pikkusiskon oivallusta raastaa kerralla suurempi määrä inkivääriä ja pakastaa raaste levynä. Siitä on helppo taittaa sopiva pala, joka vielä sulaakin hetkessä.
Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipulisilppua 5 minuuttia. Lisää sitten valkosipuli, inkivääri ja mausteet. Kääntele seosta 2 minuuttia ja siirrä sivuun jäähtymään.
Sekoita jauhelihan joukkoon kooskoshiutaleet ja jäähtynyt sipuli-mausteseos. Vaivaa seos tasaiseksi.
Kurkuma tehokkaasti värjää kaiken keltaiseksi, joten tässä kohdin kertakäyttöiset käsineet olivat paikallaan. Peitä jauhelihataikina kelmulla ja laita kylmään 1-2 tunniksi.
Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset sekaisin ja jätä maustumaan. Itse jätin tästä chilin pois, tulisuuden pelossani.
Mikäli teet vartaita, muotoile jauhelihamassa öljytyin käsin kepakoiksi sitruunaruohovarsien tai varrastikkujen ympärille. Tai sitten vaan pyörittele laillani perinteisten lihapullien muotoon. Sain tästä aikaan 23 lihapullaa.
Paista vartaat/pullat kypsiksi paistinpannulla tai grillissä noin 7-8 minuuttia. Tarjoa kuumina pähkinäkastikkeen kanssa.
Jo ruokaa valmistaessa kotiin levinneet huumaavat tuoksut ennakoivat kerrassaan maukasta lopputulosta! Pähkinäkastike oli huikea, ehkä voisin siihen hippusen chilihiutaleita vielä kuitenkin laittaa. Lisukkeeksi paistoin suosikkivihannestani broccolinia, sekä kaivoin pakastimen uumenista rasiallisen ei-niin-balilaisia valkosipuliperunoita.
Viini ei sopinut tälle ruualle lainkaan. Tosin en ollut ajatellutkaan sen sopivan kuin itselleni! Olin päättänyt vapun kunniaksi hemmotella itseäni tavallista paremmalla viinillä, joten nautin viinini ruuan jälkeen. Vähän meditointimeiningillä.
Hérencia del Padrí 2014 (20,31 €), roteva ja voimakas viini Espanjasta, Prioratin alueelta. Priorat on yksi suosikkialueistani! Rypäleinä Syrah, Grenache Noir, Carignan, Merlot ja Cabernet Sauvignon. Täyteläinen, tanniininen, luumuinen, mustaherukkainen, kevyen taatelinen, suklainen, tamminen, lämmin. Täydellinen viini, mutta ei siis possulle, vaan täydelliseen nautiskeluun sohvan nurkassa. Viini kuuluu Alko erikoiseriin ja on tällä hetkellä erittäin rajoitetusti saatavilla. Kotkassa näkyy olevan yli 20 pulloa :) Mutta muista siis Priorat, en usko, että tulet pettymään. Alue on pieni ja se sijaitsee lähellä Barcelonaa ja Penedesin viinialuetta. Rioja on Espanjan tunnetuin viinialue ja sillä on ollut ainoana korkein DOC-laatuluokitus. Priorat on nyt myös nostettu samaan luokkaan. Eikä syyttä.
perjantai 27. huhtikuuta 2018
Lumièren lounaalla
Olen talvilomalla, kuten ilmasta voi hyvin päätellä. Huhtikuun viimeinen viikko ja todellinen kevät eli lämpö antaa vaan odotella. Yhden lomapäivistäni vietin Helsingissä, kävin pitkällä, kiireettömällä lounaalla tyttäreni kanssa ja hain tyttärentyttäreni päiväkodista. Lyhyellä matkalla päiväkodista kotiin jouduimme raekuuron kouriin. Kyllä siinä vähän nauratti, kun sekä Mumu, että nalle kuorruttuivat yhtäkkiä pienillä "lumipalloilla". Mutta mennäänpä nyt sinne lounaalle!
Ranskalaisen keittiön herkkuja tarjoava Vin & Cuisine Lumière sijaitsee hivenen piilossa, Tennispalatsin toisessa kerroksessa, mistä varmastikin johtui se, että kiivaimpaan lounasaikaan puoliltapäivin ravintolassa oli hyvin tilaa.
Valitsimme lounaaksi Formule 2 -annoksen, joka sisältää pääruuan, lisukkeen, jälkiruuan sekä kahvin tai teen (13,50 €). Ruoka-annokset tarjoillaan hauskoissa pulleissa kannellisissa lasiastioissa. En ole koskaan moiseen tarjoilutapaan törmännyt, mutta tarjoilija kertoi, että kyseessä on ranskalainen tapa.
Lounaslistalla on neljä päivittäistä vaihtoehtoa, joista tyttären valitsi uunilohta, inkivääripikkelöityä kurkkua ja riisiä (lämmin annos), oma valintani oli Cobb-salaatti (etualalla kuvassa). Lisukkeena tyttärellä vihreä salaatti ja minulla perunasalaatti.
Jälkiruokana meillä molemmilla oli listan mukaan sitruunakakkua ja vadelmaa, mutta mustikaltahan tuo näyttää!
Pidimme ruuasta todella paljon! Jos jotain kritisoisin, niin kritisoisin sitä, että salaatissani salaatin lehdet olivat jättisuuria ja veitsen käyttäminen pilkkomiseen tarjoiluastian muodosta johtuen oli haasteellista. Mutta eipä tuo siis ylitsepääsemätöntä ollut! Suosittelen ehdottomasti tätä ravintolaa lounaalle ja mielenkiinnolla vilkuilin myös á la carte -listaa, ei sekään hullummalta vaikuta. Luin myös, että ravintola tuo itse maahan ranskalaiset laatuviininsä, joten voisihan täällä poiketa joskus ihan vain lasillisella. Vaikka leffaillan yhteydessä, sillä ravintola todellakin on suoraan yhteydessä Finnkinon yäkerran aulaan.
Ikkunapöydässä istuen näköalamme oli perin urbaani, eikä erityisempää katseltavaa ollut. Keskityimme siis täysin viettämään äiti-tytär -laatuaikaa, ilman häiriötekijöitä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






















































