Pruuvi: Löydä USA

Itselleni USA viinimaana tarkoittaa Zinfandel -rypälettä ja Beringerin viinitilaa, jolla olen itsekin käynyt  lähes pari vuosikymmentä sitten, tarkalleen ottaen vuonna 1998. Eli melkoisen hataralla pohjalla oli tietämys, kun työkaverini kanssa tähän pruuviin suunnattiin.

Yllättäen viinituotantoa harjoitetaan aivan jokaisessa osavaltiossa, eikä vain Kaliforniassa, joka meille taitaa olla se tutuin alue. Ensimmäiset viiniköynnökset on USA:n maankamaralle istutettu jo 1500 -luvulla, mutta vasta 1760 -luvulla viljelypuuhaan ryhdyttiin tosissaan.

Pruuvi aloitettiin kuohuvalla, näin on ollut tapana. Korbel Brut (14,49 €), rypäleinä Chenin Blanc, Chardonnay, Colombard ja Pinot Noir. Colombard on hivenen tuntemattomampi, ainakin minulle, se on melko neutraali rypäle, jonka tarkoitus on tuoda viiniin happoja. Tämän viinin kohdalla on kyse massatuotteesta, jonka rypäleet tulevat kolmelta eri alueelta. Korbel Brut on valmistettu perinteisin menetelmin, se on laadukas, mutta ei kuitenkaan verrattavissa samppanjaan hedelmäisyytensä vuoksi. Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, kevyen aprikoosinen, hennon hunajainen. Tällä hetkellä myynnissä olevassa erässä Chenin Blanc on päärypäleenä, aikaisemmin Chardonnay. Viini sopii tervetuliaismaljaksi ja ehkä jopa nautiskeluunkin, mutta ruuan kanssa on oltava tarkkana, koska viini todellakin on hyvin hedelmäinen. Minun ei tarvitse varoa, koska en pitänyt tästä olleenkaan niin paljon, että pulloakaan ostaisin. Eikä nyt Viini -lehtikään ole juomasta erityisesti innostunut, antaa kaksi tähteä (=sopusuhtainen kokonaisuus) ja moittii kalliiksi.

Tämä ns. California-style-champagne on tullut tunnetuksi myös siitä, että sitä on tarjottu kuuden viimeisimmän Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaisissa. Saas nähdä, mitä Trumpin virkaanastujaisissa tarjotaan.....

USA:n neljä tärkeintä viiniä tuottavaa osavaltiota ovat etunenässä Kalifornia, josta tulee 90% USA:n koko tuotannosta, sitten Pinot Noirin tärkeä alue Oregon sekä New York ja Washington.

Laajalti käytetään kansainvälisiä rypäleitä ja valkoisten osalta suosituimmat ovat (järjestyksessä) Chardonnay, Riesling, Chenin Blanc, Sauvignon Blanc (USA:ssa myös nimellä Fumé Blanc) ja Viognier.

Ensimmäisessä varsinaisessa pruuvissa maistoimme kolme valkoista. Eve Chardonnay 2014 (15,98 €) Alkon tilausvalikoimasta viehätti modernilla etiketillään, ei sitten oikeastaan muuten. Kuiva, hapokas, hedelmäinen ja mausteinen viini on peräisin Washingtonin alueelta. Kypsytetty 10 kuukautta ranskalaisessa tammessa. Hillitty, ei kovinkaan moniulotteinen aromimaailma, omenainen, mausteinen, puhtaat aromit. Suutuntuma raikas, omenankuorta, raakaa päärynää, bitterisyyttä, raaka yleisfiilis, hyvä happorakenne. En pitänyt viinistä juurikaan, ilmeisesti tuon tietyn raakuuden vuoksi. Lasissa viini kuitenkin muuttui ajan kanssa pehmeämmäksi ja moniulotteisemmaksi, lähes hyväksi. Charles Smithin tuotantoa, kuten Suomessa hyvin suosittu Kungfu Girl Riesling.

Alkon tilausvalikoiman puolelta löytyy myös seuraava viini. Kalifornialainen Jekel Riesling 2014 (16,98 €) on puolikuiva, hapokas, hedelmäinen, sitruksinen, yrttinen. Viini on aromaattinen ja rieslingille tyypillinen petrolisuus voimakkaasti esillä. Tuoksu onkin selkeää rieslingiä. Aurinkoa, kypsää hedelmää, moniulotteisuutta, sitruunaisuutta, pitkä jälkimaku. Alueen suuret lämpötilavaihtelut tuntuvat viinissä. Sokeria löytyy 10 g litraa kohden, muttta hapot taittavat makeuden. Hyvä fiilis, miellyttävä kokonaisuus. Hyvä hinta-laatusuhde. Sopii cross-kitchen keittiöön, hunajaisille ruuille, jopa venäläisille zakuskoille suolakurkkuineen ja hunajineen, mausteisille ruuille, aromaattiselle ja ylikypsälle valkohomejuustolle. Pidin tästä viinistä myös itse.

Viimeinen valkoviini tuli myös Kaliforniasta, Central Coastin alueelta. Wente Riva Ranch Chardonnay 2013 (19,90 €). Chadonnay 97%, Gewürztraminer 3%. Yhden tarhan viini, jossa on aikaisemmin ollut aprikoosi- ja persikkatarhat. Kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, keltaluumuinen, kevyen aprikoosinen, mausteinen, tamminen, aromikas. Kookospähkinää, toffeeta. Voimakkaasti tammitettu, aromaattinen kokonaisuus, upea pitkä jälkimaku. Täyteläinen ja tyylikäs. Ei lipittelyyn, vaan ruuan kanssa. Viini -lehdeltä irtoaa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen) ja ruokasuosituksena selkeämakuiset grillatut tai paistetut vaaleat lihat.

Sitten siirrytään punaisiin. Zinfandel -rypäle on suosituin Kaliforniassa ja lajikkeesta valmistetaan kaikkea mahdollista, valkoista, punaista, roseeta. Zinfandel-punaviinit ovat pääosin tummia, muhkeita, maanläheisiä ja kypsän hedelmäsiä. Aromeista löytyy boysenmarjaa ja kuivattuja hedelmiä. Lajike on moniulotteinen ja muuttuu, kun köynnökset vanhenevat. Tässä kohtaa jäin ihmettelemään omaa Zinfandel-vastaisuuttani, olinhan ihan Kalifornia -pruuvissakin joskus käynyt toteamassa, että ei kyllä ole minun juttuni..... Mutta tuo kaikkihan kuulostaa ihan minun jutulta. Mielenkiintoista! Muut tummat rypälelajikkeet, joita USA:ssa viljellään, ovat Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Shiraz (täällä nimenomaan kirjoitettuna näin, ei Syrah) ja Merlot. Siitä sitten vaan maistelemaan. Neljä punaista oli listalla.

Kaliforniasta oli peräisin ensimmäinen, Alkon tilausvalikoiman tuote, Lucienne Pinot Noir Doctor's Vineyard 2012 (47,90 €). Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen, tamminen, mausteinen. 13 kuukautta tammessa. Kypsää, hillomaista hedelmää, parfyyminen, voimakas, väri ruskea, tanniineja vähän, ei mitenkään tyypillinen Pinot Noir, koska tämähän oli hyvää :) Jakoi mielipiteitä, työkaverini mielestä maku oli pistävä, minun mielestäni hyvinkin pehmeä. Oikeasti pidin tästä kovasti, vaikka olikin kyseessä itselleni Zinfandelin ohella ongelmallinen rypäle.... Kallis maku, ei voi muuta sanoa.

Seven Falls Merlot 2011 (18,98 €) oli peräisin Washingtonista. Merlot 97% ja Syrah 3%. Täyteläinen, tanniininen, tumman marjainen, luumuhilloinen, mausteinen, mokkainen, tamminen. Vihreitä sävyjä, paprikaa. En ollut tästä juurikaan kirjoittanut muistiinpanoja, piirtänyt ainoastaan leveästi hymyilevän hymynaaman. Ja onhan tämä nyt järkevämmän hintainenkin, mitä edellinen. Viini -lehti on pitänyt tästä neljän tähden (=harmoninen, laadultaan erinomainen) edestä ja suosittelee reseptiä poron paahtopaistista. Nam!

Robert Mondavi Cabernet Sauvignon 2013 (35,90 €) oli vuorossa seuraavana. Tuote löytyy Alkon tilausvalikoiman puolelta. Täyteläinen, erittäin tanniininen, marjainen, mausteinen, tamminen. Kypsytetty 16 kuukautta ranskalaisessa tammessa. Tummasävyinen, "siisti" viini, mustaherukkaa. Tuoksusta oli vaikea saada aromeja irti, mutta maku oli loistava. Tasapainoinen, suuri viini, joka käy jopa vaihtoehdoksi portviinille tai amaronelle. Liharuuille, voimakkaille juustoille. Mondavin tuotteeksi jopa edullinen. Kouluttajamme mielestä vakavasti otettava jouluviini. Itse olin piirtänyt muikean hymynaaman ja kirjoittanut viereen, että upea viini. Sitä tämä todella oli! Pitänee kirjoittaa joulupukille.....

Viimeinen viini oli sitten kalifornialaisen Beringerin tuotantoa, Beringer Clear Lake Zinfandel 2012 (24,90 €). Täyteläinen, erittäin tanniininen, karhunvatukkainen, mausteinen, hennon suklainen, tamminen, lämmin. Miellyttävän yrttinen aromimaailma. Kypsytetty 9 kuukautta tammessa. Näin sanallisesti kaiken pitäisi olla kohdillaan, mutta en vaan todellakaan pitänyt tästä. Mieli hivenen muuttui juoman oltua lasissa, mutta missään nimessä en tätä mene ostamaan. Ruokakaveriksi pataruuat, riista, lammas. Aivan ei mene makuni yksiin Viini -lehden arvioitsijoiden kanssa, sillä sieltä napsahtaa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen), mutta kylläkin moitteet hinnasta. Beringerin vuonna 1875 perustetusta tilasta voit lukea lisää täältä, klik.

Eli Zinfandelit pysykööt jatkossakin hyllyssä, ne eivät matkaani lähde. Amerikkalaiset Pinot Noirit kyllä ovat alkaneet kevyesti kiinnostamaan, sillä olen kerran maistanut loistavaa oregonilaista ja eihän tuo Luciennekaan hassumpaa ollut. Hinta tosin taitaa siinä kääntyä vastaan.... Mielenkiintoista oli kuitenkin. Seuraavana Etiketti-klubin pruuveissa jäädäänkin sitten odottelemaan Joulunajan viinejä.