perjantai 25. toukokuuta 2018

Vapaapäivä Lahes ja sinistäkin sinisempi taivas


Olin vapaalla helatorstain jälkeisen perjantain ja vietin sen äidin kanssa Lahdessa. Tai siis Lahes, kuten me syntyjään päijät-hämäläiset sanomme. Toukokuinen päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Kuvan mukaisesti taivas oli taivaan sininen. Ei pilvenhattaraakaan näköpiirissä. Aivan täydellistä!


Retkemme tarkoitus oli sekä hengailla kaupungilla, että tutustua Lahden keskustaan, Lanunaukiolle avattuun viinikahvila Olaviin. Olavi Lanu oli kuvanveistäjä, joka nousi kansainväliseen kuuluisuuteen osallistuttuaan vuonna 1978 Venetsian Biennaaliin. Lanun veistoksia on nähtävillä Lahdessa, Kariniemen Lanu-puistossa. Kun tyttäreni olivat lapsia, kävimme näitä veistoksia usein ihmettelemässä. Veistoksien materiaaleina on käytetty rakennusteollisuudesta tuttuja aineita aina puusta kupariin ja betoniin, mutta pintarakenteet jäljittelevät luonnon pintoja, kuten mm. sammalta tai kaarnaa. Osa veistoksista sulautuu metsämäiseen puistoon ja niitä olikin aina hauska reitin varrelta etsiä. Pitääkin käydä tarkistamassa, onko veistospuisto edelleen voimissaan!






Mutta nyt baariin. Kitalakemme kaipasivat kovasti kuplia. Olihan helteinen kevätpäivä! Vitriinissä on tarjolla pientä suolaista ja makeaa, mutta valikoimiin kuuluu myös runsas aamiainen, lounas sekä sunnuntaibrunssi.


Me päädyimme proseccolasillisiin macaronsien kera, joiden makuina oli mustaherukka, pistaasi, passion sekä suklaa. Prosecco Organic Alberto Nani Italian Venetosta (8,50 € lasillinen) oli kuiva, kukkainen, päärynäinen, kypsän sitruksinen perusprosecco, joka ei herättänyt suuria tunteita. Ei puoleen, eikä toiseen. Juoma löytyy myös Alkon perusvalikoimasta 13,68 eurolla. Viini -lehti on ollut minua vakuuttuneempi ja antanut tuotteelle kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty). Tänä kuohuvien kulta-aikana olin hivenen pettynyt siihen, että laseittain myytävänä oli tämän lisäksi vain cavaa, mutta ei lainkaan samppanjaa. Mielestäni melko suppea valikoima, kun kyseessä kuitenkin on VIINIkahvila.



Vessassakin käytiin...... Tykkäsin kovasti tuosta vihreästä laatoituksesta, eikä peilitkään hassumpia olleet.



Seuraavaksi suuntasimme Lahden Satamaan, joka on lahtelaisten suosittu ja viihtyisä olohuone monine terasseineen, kahviloineen ja laivoineen.



Salaattilounaan nautimme Teerenranta -terassiravintolassa, joka on rakennettu vanhaan sisävesilaivaan.




Kahvit ja yhteinen kakkupala puolestaan vetäistiin vanhassa asemarakennuksessa sijaitsevassa viehättävässä kahvila Karirannassa.


Päivä oli mitä upein, kuin etelän matka! Kiitos äiti, kun sinut on helppo houkutella mukaan näille pienille retkille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti