Pikavisiitti Mathildedalissa

Matkalla Helsingistä Turkuun päätin pikaisesti piipahtaa Mathildedalin ruukkikylässä. Helteinen heinäkuun päivä keskellä kiivainta lomasesonkia, niin en suinkaan ollut ainoana paikalla. Tosin olin liikkeellä niin myöhään, että varmastikin jo pahin ruuhka oli ohi siltä päivältä, ainakin parkkipaikalta löytyi tilaa vaivatta.

Mathildedalin rautaruukki perustettiin 1852 ja siellä valmistettiin työkaluja ja koneita maatalouteen sekä höyrykoneita ja venemoottoreita. Ja onpa siellä merenkulkuneuvos Antti Wihurin omistuksen aikana vuosina 1958-1979 koottu jopa autoja ja se olikin viimeistä teollista toimintaa, mitä ruukkialueella harjoitettiin. 1980-luvun lopulla uudet omistajat lähtivät kehittämään alueesta matkailukeskusta, mutta 1990-luvun lama kaatoi yrityksen ja ruukkialue jäi tyhjilleen lähes 25 vuodeksi. Lisää ruukin historiasta voi lukea täältä, klik.

Ruukkikylä on huomattavasti rouheampi, mitäpä nyt vaikka Fiskars, joka on minulle hyvinkin tuttu, lähes jokakesäinen retkikohde. Toivottavasti rouheus ja sen tuoma oma tunnelmansa säilyvät jatkossakin. Kylä sijaitsee sekä Mathildanjärven, että meren äärellä, aivan Teijon kansallispuiston kupeessa, joten vierailuun on helppo yhdistää vaikkapa myös tutustuminen tuohon monipuoliseen luontokohteeseen.

Kylällä kulkiessani suunnittelin jo kiireetöntä lomareissua näihin maisemiin. Kuka lähtee mukaan?

Pienvenesatamassa on mukava katsella veneitä ja vaikkapa piipahtaa Mathildan Marinan terassilla virkistävällä juomalla.

Hotel Mathildedalissa on vain 8 huonetta, jotka on sisustettu menneen ajan hengessä, mutta tämän päivän mukavuuksilla. Ehdottomasti yöpyisin täällä! 

Hotelliaaminen nautitaan alakerran Cafe Mathildedalissa ja illallisen söisin viereisessä Ruukin Krouvissa. Alkuun ottaisin Krouvin Skagenin saaristolaisleivällä ja sitten ehkä salviavoissa paistettua lohta. Noh, ehkä lista ehtii muuttumaan ennen kuin tämä kuvitteellinen reissuni toteutuu!

Kyläravintola Terho on ruukkilaisten olohuone ja alueen sydän. Sisällä en käynyt, mutta takapihan Beer Garden näytti kyllä niin viihtyisältä, että en lainkaan ihmettele ravintolan suosiota. Täällä voisin käydä lounaspizzalla ja kylmällä lonkerolla! Ja jatkaa iltaa illallisen jälkeen olohuonekeikalla. 

Alueelta löytyy muutamia kauppoja, joista ehkä minun kannaltani mielenkiintoisin, Huldan puoti, olikin jo tältä päivältä sulkenut ovensa. Kaarnalaiva, josta yllä olevat kuvat ovat, oli myös mukava uusi tuttavuus. 

Loppuun vielä kuvia kylänraitin varrelta. Pikavisiitti todellakin herätti mielenkiinnon tutustua paikkaan tarkemmin. Ehkä ensi kesänä. Ehkä jo syksyllä. Kannattaa kurkata nettisivut, siellä on todella paljon tietoa.