Siinä, että asuu siskon kanssa samassa kaupungissa on paljon hyviä puolia. Yksi sellainen on ehdottomasti se, että on mahdollista saada yllätyskutsuja ruokapöytään. Olin jo valmistautunut viettämään äitienpäivää kotosalla itsekseni, kun edellisenä iltana kilahti siskon mieheltä tekstarikutsu heille sunnuntain yllätyslounaalle. Aivan mahtavaa, asumme vain parin kilometrin päässä toisistamme, niin ex tempore -kutsuun myöntävästi vastaaminen ei edes aiheuttanut mitään sen suurempia järjestelyjä. Tai no vaatihan se yhden liikkeen. Kuohuviinipullon kylmään laittamisen!
Yllätyslounas oli alunperin siskoni tyttären, kummityttöni, idea. Hän tuli viettämään viikonloppua vanhempiensa luo ja ilmoitti, että kun ravintolabrunssit ovat täynnä, niin hän isänsä kanssa sitten kokkaa kolmen ruokalajin yllätysmenun! Wow, sanon jälleen, että aivan mahtavaa.
Niinpä sitten siskoni, niin ikään yllätyskutsun saanut äitimme ja minä istuimme leppoisasti olohuoneessa samppanjaa siemaillen ja keittiön tervehdyksistä nauttien, kun isä-tytär -tiimi puuhasi visusti suljettujen ovien takana. Täydellistä!
Maa-artisokkakeitto
3 annosta
500 g maa-artisokkia
2 (200 g) jauhoista perunaa (punainen pussi)
1 rkl voita
n. ½ tl suolaa
ripaus mustapippuria
n. 4 dl vettä
1 dl kuohukermaa
timjamia tai persiljaa
Kuori maa-artisokat ja perunat. Kuutioi ne. Kuullota juureksia rasvassa kattilassa. Mausta suolalla ja pippurilla. Kotikokkimme olivat lisänneet joukkoon vielä vähän porkkanaa. Lisää vesi ja keitä kannen alla 10-15 minuuttia, kunnes juurekset ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella. Kaada kerma keittoon ja kuumenna. Tarkista maku ja koristele annokset timjamilla tai persiljalla. Meillä oli koristeena persiljan lisäksi vielä rapeaksi paistettua pekonisilppua, jota sai lisätä keiton pinnalle oman makunsa mukaisesti.
Moni tuskailee muhkuraisen maa-artisokan kuorimisen kanssa. Kerron iloisen uutisen: niitä ei ole välttämätöntä kuoria! Riittää, kun peset ne huolellisesti harjalla. Jos kuitenkin välttämättä haluat kuoria, niin kokeile seuraavalla kerralla käyttää kuorimiseen pikkulusikkaa. Toimii!
Keitto oli herkullista! Sanoinkin, että heittämällä parasta, mitä olen syönyt ja hakkaa ravintola-annokset mennen tullen.
Pääruokana tarjottiin peurapaistia. Tähän ei ohjetta ole, mutta kuvastakin varmasti välittyy, miten maukkaan annoksen saimme.
Peuralle sopi mainiosti viiniksi Carsinin Cuvée Noire, jota siskon kanssa keväällä tilasimme laatikollisen suoraan tuottajalta. Carsinin tuotteita löytyy ihan mukavasti Alkonkin valikoimista, mutta jos tätä, mielestäni parasta heidän tuotteistaan haluat, niin tilata pitää!
Sisareni on mestari kauniiden kattauksien laittajana ja hänellä on taito yhdistellä samaan pöytään niin vanhoja kuin uusiakin astioita. Väitän myös, että kastike annosteltuna vanhasta kauniista Arabian kastikeastiasta hopeakauhalla nostaa koko aterian ja tunnelman aivan omalle tasolleen. Ja miten kaunista!
Suklaajuustokakku lasissa
4 annosta
Pohja
15 kpl Pirkka Daniela vaniljanmakuisia täytekeksejä
(tai Domino tai Oreo)
3 rkl voita
Täyte
250 g mascarponejuustoa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl tomusokeria
2 dl hasselpähkinä-kaakaolevitettä
(esim. Pirkka, koska K-ryhmän ohjeesta kyse)
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
Koristeeksi
2 dl kuohukermaa
½ dl tomusokeria
½ dl suklaakastiketta
paahdettuja hasselpähkinöitä
Pohja. Hienonna täytekeksit tehosekoittimessa ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos neljän tarjoilulasin pohjalle ja siirrä jääkaappiin.
Täyte. Vatkaa mascarpone, tuorejuusto, tomusokeri ja hasselpähkinä-kaakaolevite keskenään sekaisin. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja mausta se vaniljasokerilla. Kääntele kermavaahto varovasti mascarponeseoksen joukkoon ja jaa vaahto laseihin. Siirrä annokset jääkaappiin tekeytymään yön yli tai vähintään neljäksi tunniksi.
Koristelu. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja mausta se tomusokerilla. Valuta suklaakastiketta juustokakkujen pinnalle ja pursota päälle kermavaahtoa. Viimeistele annokset paahdetuilla, rouhituilla hasselpähkinöillä.
No olipa tämäkin hyvää! Kerrassaan mainio, herkullinen ja kuulemma helppo herkku aterian päätteeksi.
Kahvit nautimme perintökupeista. Nämä Kanada-kupit ovat kuuluneet mummullemme ja nyt ne pääsivät käyttöön äitienpäivän kahvipöydässä. Kanada-kuppien tarina on sellainen, että mummumme sisar lähti 30-luvulla Karjalasta Kanadaan siirtolaiseksi ja hän toi näitä kuppeja mummulle tuliaisiksi Suomessa käydessään ja taisipa mummu itsekin jonkun hankkia vastavuoroisesti siellä vieraillessaan. Kupit olivat mummulle tärkeät ja muistan lapsuudesta saakka, miten nämä olivat esillä vitriinikaapissa.
Tämä on kupeista sisareni ehdoton suosikki ja kyllä se onkin todella kaunis. Hempeän vaaleanpunainen! Tästä nautitaan kahvia erikoistilanteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti