Joulusta on kulunut nyt jo päivälleen kuukausi, mutta tuskinpa siitä kirjoittamiselle mitään aikarajaa on. Tuskinpa. Ja ainahan se uusi joulu tulee, ennemmin tai myöhemmin. Ja toisaalta, nämä ruuat kyllä maistuvat ihan milloin vaan, eivät ole niin äärimmäisen jouluisia, vaikka jouluun sopivia ovatkin. Että kyllä minä näillä riittävästi joulutunnelmaan pääsin, vaikka ei kinkkua ja rosollia pöydässä ollutkaan.
Joulu. Väitän, että en ole jouluihminen ja sitten taas kovasti sitä yritän. Omalla tavallani. Onnistuminen vaihtelee. Voisin olla parempi jouluihminen, jos valmisteluun olisi riittävästi aikaa. Nyt ei ollut. Joulu oli tänä vuonna perin lyhyt, osui täysin viikonloppuun niin, että aatto oli lauantaina. Ja kun töissä oli vuoden kiireisin aika, niin eipä siinä valmisteluille aikaa jäänyt. Ensimmäistä kertaa ikinä jäi ne muutamat joulukortitkin lähettämättä. Noh, ehkä sitten seuraavalla kerralla...... Kolmas perättäinen joulu, kun vietin jouluaattoa aivan yksin kotona. Niin sitä vaan tähänkin tottuu, vaikka ensin se tuntui jotenkin oudolta ja ehkä himppasen ahdistavaltakin. Tässä vaiheessa tämä ratkaisu oli kuitenkin hyvä. Joulupäivänä siskon luona pääsin osaksi touhua ja tohinaa ❤
Jouluviinini näkyy kuvassa. Muratie Ansela van de Caap 2017 (linkin takaa löytyy vuosikerta 2018 hintaan 29,99 €) saapui yllättäen Etelä-Afrikasta. Sanon yllättäen sen vuoksi, että viime aikoina viinini ovat olleet lähes poikkeuksetta vanhan maailman tuotteita (eli eurooppalaisia). Tämän olen saanut siskoltani joululahjaksi, muistaakseni vuosi sitten, joten oikea aika sen nauttimiseen oli, mikäpä muu, kuin joulu. Alko luokittelee viinin rotevaksi ja voimakkaaksi. Rypäleinä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc ja Petit Verdot. Täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, tumman kirsikkainen, mustaherukkainen, kevyen lyijykynäinen, hennon nahkainen, tamminen, ryhdikäs. Kaikki elementit siis sopivasti kohdillaan minun makuuni! Kyllä sisko tietää!
Vaikka olin yksin, en tinkinyt kattauksesta. Kaikki juhlakattaukseni elementit eli vanhat Arabiat, pöytähopeat, Riedelin lasit ja kangasservetit tekee juhlan.
Ja sitten ruokaan. Alkupaloina työkaverin tekemällä saaristolaisleivällä sienisalaattia ja rapuskagenia. Yksinkertaista, mutta niin herkullista.
Pääruuaksi halusin kalaa ja sopiva ohje lisukkeineen löytyikin helposti. Punajuurilaatikkoa mietin vielä vierelle, mutta bataatti voitti kisan ja uskon sen olleen myös lopulta parempi valinta.
Paistettu lohi, paahdetut palsternakat ja vermuttikastike
Glorian ruoka&viini 10/2022
4 annosta
4 (600 g) lohifileepalaa
2 tl rypsiöljyä
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
Vermuttikastike (jota en tehnyt)
1 banaanisalottisipuli
2 tl oliiviöljyä
4 dl vettä
1 kalaliemikuutio
1 dl kuivaa vermuttia
3/4 dl kuohukermaa
75 g voita
3 timjamin oksaa
ripaus suolaa
Paahdetut palsternakat
2-4 (500 g) palsternakkaa
1½ rkl vaahterasiirappia
1 rkl oliiviöljyä
3/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
Itse en siis valmistanut vermuttikastiketta, mutta kirjoitan tähän sen ohjeen, koska se kuitenkin on ajateltu tähän annokseen kuuluvaksi. Kuori ja hienonna sipuli, kuullota se kattilassa öljyssä pehmeäksi. Lisää vesi, murennettu liemikuutio, vermutti ja kerma. Keitä noin 10 minuuttia ilman kantta, kunnes lientä on jäljellä noin kolmannes. Peitä kannella ja pidä lämpimänä.
Sitten palsternakat. Pese ne huolellisesti ja leikkaa pitkiksi tikuiksi (minä kylläkin kuorin ne, mikä on tarpeetonta, jos on huolellisesti ne jynssännyt). Kannattaa valita mahdollisimman ohuita palsternakkoja tai tarvittaessa voi leikata pois kovaa ydintä. Pyöräytä palsternakat kulhossa vaahterasiirapissa ja öljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä palsternakat leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda 200 -asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.
Lopuksi lohi. Kuumenna öljy pannussa ja laita lohipalat nahka alaspäin pannulle. Paista 2-4 minuuttia keskilämmöllä. Mausta kalapalat suolalla ja käänne ne nahkapuoli ylöspäin. Laske lieden lämpöä ja jatka kypsentämistä vielä 2-3 minuuttia. Käännä kalat ja mausta pippurilla. Onnistuin ensimmäisen kerran ikinä paistamaan loheen täydellisen rapean nahkapinnan! Ymmärsin, että maltti on valttia tässä puuhassa. Tässäkin.
Jatka kastikkeen parissa. Kuumenna se uudelleen. Kuutioi voi ja lisää kastikkeeseen vähän kerrallaan koko ajan vatkaten. Nypi joukkoon timjaminlehdet. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Annos on kokoamista vailla valmis.
Bataatti-perunavuoka
Glorian ruoka&viini 10/2022
6 annosta
1-2 (n. 700 g) bataattia
1-2 (n. 300 g) isoa jauhoista perunaa
2 rkl voita
2 dl kuohukermaa
1½ dl parmesaania raastettuna
2 rkl juoksevaa hunajaa
½ tl suolaa
Pinnalle
½ dl parmesaania raastettuna
1/4 dl korppujauhoja
Kuori ja lohko bataatit ja perunat. Keitä vähässä vedessä 20-25 minuuttia, kunnes juurekset ovat kypsiä. Valuta, lisää voi ja soseuta karkeasti sähkövatkaimella. Lisää joukkoon kerma, parmesaani, hunaja ja suola. Vatkaa tasaiseksi. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Tasoita pinta. Sekoita parmesaani ja korppujauhot keskenään. Ripottele seos vuoan pinnalle.
Kypsennä 150 -asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla 1-1½ tuntia, kunnes sose on kiinteytynyt ja saanut kauniin värin.
Parmesaanin unohdin ostaa, eikä sitä ollut kotona. Tai oli, mutta homeessa, hups. Laitoin sitten ihan tavallista juustoraastetta. Korppujauhot vaihdoin pankojauhoihin, koska tykkään niiden rakenteesta enemmän.
Olin erittäin tyytyväinen jouluateriaani. Maut olivat (riittävän) jouluisia, annos ja kattaus sopivasti juhlava. Viini nyt ei tietenkään sopinut ruualle alkuunkaan, mutta en nähnyt järkeväksi avata yksinäni myös valkoviiniä, sillä punaviini oli kuitenkin joulun kannalta välttämätön.
"Pientä" iltapalaa vielä television äärellä punaviinin kera. Juustoja, tuoreita luumuja, saaristolaisleipää, pipareita.
Joulupäivänä pääsin sitten mukaan siskon perheen joulupöytään, siellä meininki on juuri oikealla tavalla perinteistä, runsasta ja herkullista, kaunista kattausta unohtamatta!
Kuten jo alussa mainitsin, oli tämä nyt kolmas joulu tällä meiningillä. Yksin aatto ja siskon luona joulupäivä. Ihan hyvä meininki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti