Kauppatorin markkinoita ja Vähätorin ranskalaista toria ihmeteltyämme siirryimmekin sitten 1700-luvun tunnelmiin Qwenselin kahvilaan, Apteekkimuseon sisäpihalle. Täällähän piipahdin ensimmäisen kerran jo heinäkuussa ja tulen varmasti jatkossa seuraavinakin kesinä käymään. Paikan kuulua omenamehua otimme kokonaisen kannullisen ja kahvin kera omalle lautaselleni päätyi suklaakakkupala. Jälleen kaikki oli viehättävästi katettua ja varsin maukasta. Ja kermavaahto kruunasi kakkupalan!
Jokivarressa paistattelimme päivää kävellen ja risteillen. Joukossamme kun oli muutama, jotka eivät aiemmin olleet Förin kyydissä olleet. Ei sitten kehdattu matkata kuin kahden ylityksen verran.....
Ja tottahan toki myös jokilaivoilla on piipahdettava, kun kerran Turussa ollaan. Oikein taas harmitti, miten kotikaupungista puuttuu vesi tai onhan meillä perin kitulias Vantaa-joki ja Ankkapuiston lammikko...... Kyllä rannat, on ne sitten meren, järven tai jokien rantoja, tuovat kaupunkikuvaan sitä jotain.
Lounasta nautimme Tintåssa. Siellä(kin) olen käynyt muutaman kerran ja onpa siellä nautittu hauska kolmen sukupolven dinneri muutama vuosi sitten, kun kävimme porukalla Samppalinnan kesäteatterissa. Tintå on viehättävästi sisustettu ravintola, joka tarjoaa runsaan viinilistan lisäksi myös erittäin maukasta ruokaa. Erityisesti pizzaa....... Eikä ihan mitä vaan pizzalätyskää, sillä valitsemani pinjansiemenillä ja rucolalla viimeistelty tiikerirapu&kampasimpukkapizza (16 €) kyllä vei kielen mennessään.
 |
| Riesling Kalkglimmer 9€ per lasi |
Ja pakkohan siitä sisustuksesta oli napsia kuvia......
Että tämmöinen reissu meillä oli. Nyt on sitten kaikki rahat syöty ja juotu, joten seuraavat tarinat tulevatkin kotikokkailuista. Aterioita edullisista ruhonosista ja kauden vihanneksista......
Loppuun vielä fiilistelykuvia Turun kaduilta ja rannoilta.
Kyllä kannatti muuttaa tälle kylälle!
VastaaPoista-Lotta
Se on hieno kylä! Ja paljon on vielä tutkimatta, aineksia löytyy monelle uudelle retkelle!
Poista