Myöhemmin lisätty: Ravintolan toiminta on päättynyt 6/2014
Minulla on ystävä, jonka kanssa aloitimme samassa työpaikassa tasan 30 vuotta (hui!) sitten. Loppujen lopuksi yhteistä työuraa ei kovin montaa vuotta kertynyt ja siitäkin ajasta vietin osan äitiyslomalla, mutta ystävyys kuitenkin on säilynyt läpi vuosikymmenten ja pyrimme tapaamaan ainakin pari kertaa vuodessa hyvän ruuan ja viinin merkeissä. Tietenkin! Yleensä käymme testaamassa jonkin helsinkiläisen uutuusravintolan, mutta tällä kertaa päädyimme välimerelliseen Mange Sud -ravintolaan, joka oli entuudestaan tuttu minulle, mutta ei hänelle. Mange Sud sijaitsee lähellä työpaikkaani, Tehtaankadulla Eirassa, ihastuttavassa punaisessa huvilassa.
Mutta ennen Tehtaankatua päätimme kuitenkin tavata nostalgisesti Viiskulmassa, Ravintola Primulan kulmabaarissa. Ravintola Primula tunnettiin vanhaan hyvään aikaa Old Skippersinä. Siellä aikanaan tuli työkavereiden kanssa kerran jos toisenkin istuttua töiden jälkeen yksillä, olihan silloinen toimistomme näppärästi siinä yläkerrassa. Sitten vanha tuttu Skibu remontoitiin ja perinteikkään korttelikapakan fiilis laimeni. Tosin siitä historiasta palanen on kotini keittiössä! Ravintolan remontin aikaan tyttäreni oli meillä toimistolla kesäduunissa ja bongasi sisäpihan roskalavalta työporukkamme vakiopöydän, sen ravintolan suurimman, jonka ympärille 8-10 henkeä kevyesti mahtui huurteisineen. Reipas tyttö hoiti pöydän lavalta toimistolle ja sieltä sen saimme sitten muutaman mutkan kautta kotiin. Pöytä oli kulunut ja elämää nähnyt, mutta täysin käyttökelpoinen, kunhan ensin taltalla irrotin pohjasta kuivuneet purkkapallot :) Sanalla sanoen, se on TÄYDELLINEN.
Mutta nyt juuri meidät houkutti ex-Skibuun nostalgian lisäksi HappyHour-skumpat. Lasillinen Carringtonia maksaa 2 euroa ja pullo 12 euroa (Alkossa 10,39 €). Kuka näin hyvää tarjousta voisi vastustaa? HappyHour ma-pe klo 15-18.
Ja sitten Mangeen...... Ravintola on toiminut 5 vuotta ja tullut minulle ja ruuasta sekä viineistä hurahtaneille työkavereilleni tutuksi siellä järjestettyjen viinibakkanaalien ansiosta. Bakkanaalien idea oli se, että maisteltiin kahden maan viinejä vähän maaotteluhengessä maistuvien ruokien kanssa. Iltoja vetivät Arto Koskelo (Viinipiruna tunnettu viinikirjoittaja) ja Ilkka Sirén. Yhdessä nämä heput pyörittivät kolmisen vuotta myös hillittömän hauskaa Viini TV:tä. Kannattaa katsoa vanhoja jaksoja, nämä kaverit eivät turhan ryppyotsaisesti viininmaisteluun suhtaudu!
Syntymäpäivien kunniaksi Mange laittoi verkkokauppaansa tarjolle kahden hengen Menun 55 euron hintaan. Mehän oitis nappasimme kiinni näin houkuttelevasta tyrkkytarjouksesta! Ja näin oli varmaan moni muukin toiminut, sillä kuppila oli tiistai-illasta huolimatta lähes täynnä.
Valitsimme 4 ruokalajin Menu Bourgeoisin, joka normaalisti maksaa yhdeltä hengeltä 56 euroa. Ja kun näin edukkaasti suoriuduimme ruokapuolesta, niin sitten olikin varaa ottaa ruokien kylkeen viinipaketti, jonka nimi oli paljon lupaavasti viiniherkkuja kellarista.
Mikään huippuilta huippuseurassa ei ala ilman samppanjaa, ei tälläkään kerralla. Talon samppanja Chauvet Grand Cru on Suomessa saatavilla vain tästä ravintolasta. Lasin hinta 10 € oli mielestäni jopa edullinen ja kun myyntihenkinen tarjoilija yritti kaupata (ei tyrkyttänyt kuitenkaan) meille tuplahintaista vuosikertasamppanjaa, pysyimme vakaasti valinnassamme. Emmekä katuneet! Juoman tyylikäs paahteisuus enemmän kuin miellytti meitä!
Ensimmäinen ruokalaji oli härkäcarpaccio. Liha oli juuri sellaista kuin pitääkin, veistä ei tarvinnut kuin vähän nimeksi näyttää, niin täydellisen pehmeää ja helposti leikkautuvaa se oli.
Menun toinen alkuruoka oli ehdoton suosikkini. Kampasimpukoita ricottajuustoisen hernepyreen kanssa. Ympärillä rapeita parmankinkkumuruja. Ah onnea! Olisipa tätä ollut tuplamäärä...... Annos myös hiveli silmää kauneudellaan. Aion aivan varmasti tehdä tästä myös kotiversion. Mainio lisuke, jonka voi yhdistää hyvinkin moneen ruokaan. Kalan kanssa se sopisi mielestäni loistavasti, mutta löytyipä netin ruokasivustoilta ohje, jossa sitä tarjottiin myös ylikypsän possun kera.
Tässä kohdin on viineistä sanottava vain sen verran, että ne olivat käsittämättömän upeita, vaikka enää ei ole aavistustakaan siitä, mitä ne olivat! Hätäisten muistiinpanojen mukaisia nimiä ei ravintolan kellarilistalta löytynytkään...... Koska kyseessä oli kellarin herkut, eivät kaikki tarjotut viinit edes ehdi listalle rajoitetun saatavuutensa tähden. Mutta herkkuja olivat ja viinien kaadoissa ei mitenkään pihistelty, sen huomasi jo siitä, että emme ehtineet kumota edellistä viiniä, kun jo seuraavaa tarjottiin......
Pääruuaksi saimme grillattua karitsaa kauden vihanneksien ja tsatsikin kera. Lihan kypsyys oli täydellinen. Vaikka yleensä toivon pihvini mediumina, jopa medium miinuksena, olin erittäin tyytyväinen. Ehkä siihen sitten olikin syynsä, että meiltä ei etukäteen kypsyysasteesta kyselty...... Ja kuten kuvasta näkyy, tämä annos oli melko runsas.....
Jälkiruuaksi tarjottu suklaamöykky oli mielestäni menun heikoin lenkki. Suklaamousse oli melko jytky, ei mikään unelman pehmeä. Tosin viini pelasti tässä kohdin. Illallisen päätimme kahvilla ja kun Mangessa ollaan, ei voi, eikä saa jättää tilaamatta talon omaa limoncelloa. Herkkujen herkku!
Ilta oli ihan kymppi. Ystävän seura, kaunis ravintola, miellyttävä henkilökunta, hyvä ruoka, taivaalliset viinit. Voisiko ihminen enempää toivoa? No ehkä sitä, että joku muu olisi kuitannut laskun! Vaikka ruuassa "säästettiin", johtuen samppanjasta, erikoisviinipaketista ja limoncellosta, niin satanenhan tähän sitten vielä mennä muljahti. Mutta olihan se kaikki sen arvoista. Oikeasti!
Mange kannattaa muistaa myös silloin, jos olet menossa teatteriin, konserttiin tai johonkin muuhun kulttuuririentoon. Siellä kun alkuillasta nautitut menupaketit sisältävät taksikuljetuksen ko. tapahtumaan! Lisätietoa löytyy ravintolan nettisivuilta.
Tälle reissulle kameran akku oli jäänyt lataamatta, joten tämän jutun kuvat on otettu Lumialla. Se nyt vähän harmittaa, jos jonkun asian pitää harmittaa......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti