maanantai 2. helmikuuta 2015

Suuri torttutaistelu

Tulppaanit tuovat mukanaan jo aavistuksen keväästä
Lapsuusperheeni kaikki naiset, siskot ja äiti, rakastavat Runebergin torttuja. Ja koska olemme kotoisin Lahden seudulta, on meillä suosittu perinteisesti paikallista eli Sinuhea. Olen jo aikaisemminkin kertonut, että kun nuorin sisareni asui yli 10 vuotta ulkomailla, niin joka vuosi äiti lähetti hänelle Sinuhen torttuja postipakettina. Minä en meinaa saada torttuja ehjinä kotiin edes lähikaupasta, mutta jollain käsittämättömällä tavalla äiti onnistui siskon torttupaketin pakkaamaan niin, että tuote oli lähes priimakunnossa saapuessaan Dubliniin tai Lontooseen. Me muut olemmekin joutuneet hankkimaan torttumme itse :)

Torttu-sanan monimerkityksellisyydestä johtuen tuntuu, että en tirskumatta pysty tätäkään juttua kirjoittamaan, vaikka kyse on hyvin vakavasta asiasta.... Torttukeskustelun käydessä perheessämme kuumana akselilla Sinuhe - kaikki muut maailman leipomot,  päätimme lopulta, että järjestämme suuren torttutastingin, jossa sokkona valitaan se torttujen torttu. Maistelupaikkana toimisi kotini, raatina me neljä, siskot ja äiti. Testiavustajina siskojen miehet ja lapset. Ja sokkona siksi, että joku kuitenkin tunnistaisi lempitorttunsa, joko koon tai koristelujen suhteen.


Tastingiin valittiin kuusi torttua, joista viisi oli ostotorttuja ja kuudes siskon miehen omatekemä. Kovaäänisen keskustelun jälkeen saimme lopulta sovittua pisteytysjärjestelmän ja muutenkin tastingin kulun yksityiskohdat.


Tuomaristo asettui pöydän ääreen sidotuin silmin antamaan kouluarvosanat 4-10 (olemme sen verran vanhoja, että meidän aikanamme koulussa ei tunnettu asteikkoa 1-5) kuudelle semifinalistille. Kolme eniten pisteitä saanutta torttua menisivät finaaliin. Ja emme todellakaan syöneet kuutta kokonaista torttua, vaan kukin torttu jaettiin neljään osaan. Yliannostus oli silti lähellä :) Makunystyröitä huuhdottiin torttujen välillä kraanavedellä. Oikeasti!

Kommentit ja kokonaispisteet ensimmäisestä vaiheesta:
  • Kakkutalo Gilan, Järvenpää. 25 pistettä. Hyvä kosteus ja rakenne, mutta kokonaisuus jotenkin pliisu.
  • Kotitorttu, Riihimäki. 28 pistettä. Maukas, oliko jopa liikaa makua? Piparkakkumainen. Kostutettu kuivakakku. Innoitus tähän torttuun oli haettu Kinuskikissa -blogista. 
  • Aschan, Turku. 28 pistettä. Voimakas maku ja tuoksu. Tanakka, vaikka kostea. Aschanin kahviloita löytyy yhdeksästä kaupungista, myös siis Helsingistä, mistä tämäkin torttu oli lähtenyt kisaan mukaan. Tämä torttu sai ainoan kisassa annetun kympin, mutta on huomattavaa, että toinen tuomari antoi  vain nelosen. Makuasioita, makuasioita.....
  • Sinuhe, Lahti. 30 pistettä. Alkoholi maistui. Rakenne muita karkeampi.
  • Jokioisten Leipä, Jokioinen. 32 pistettä. Kaikki tasapainossa. 
  • Kanniston Leipomo, Helsinki. 32 pistettä. Kaikki kohdillaan.

Hauskasti oli torttua ympäri Etelä-Suomen! Ja kolme finalistia olivat siis Sinuhe, Jokioinen ja Kannisto. Jännitys tiivistyi! Miten käy ennakkosuosikki Sinuhen?


Pienen tauon jälkeen tuomaristo talutettiin jälleen pöydän ääreen maistelemaan ja täytyy kyllä sanoa, että valinta oli todella vaikeaa. Me emme myöskään tässä vaiheessa tienneet, että mitkä tortut olivat finaalissa. Enää emme antaneet kouluarvosanoja, vaan sijoituksia. Eli ykköselle ykkönen jne. Voittajatorttu sai tuomaristolta peräti kolme ykkössijoitusta, joten spekulaatioille ei ollut varaa. Torttujen torttu suuressa sokkotorttutastingissä on KANNISTON LEIPOMON torttu. Sinuhe ja Jokioinen jakoivat hopean tasapistein. Tarkemmassa pisteanlyysissä selvisi, että minä, joka ehkä eniten olen kyseenalaistanut Sinuhen ainutlaatuisuutta, olin kuitenkin rankannut sen ykköseksi. Ja äitini, suurin Sinuhen puolestapuhuja pitikin eniten Kannistosta. Näin se on. Maku ratkaisee :) Meillä oli ihan äärettömän hauskaa, kuten arvata saattaa, mutta päätimme kuitenkin, että emme toteuta vastaavaa tastingiä esimerkiksi laskiaispullien kanssa.....

Tässä oli siis tämänkertaisten perhebileiden "asiaosuus". Nyt siirrytään ruokaan, koska tottahantoki sitäkin oli tarjolla.


Alkuun tarjosin sienicappuccinoa, tällä kertaa torvisienistä valmistettuna. Ohjeen löydät täältä, klik.


Pääruuaksi meillä oli talviseen teemaan sopien blinejä. Bliniohjeen löydät täältä, klik ja jos haluat kurkata, miltä meidän perheen jouluinen blinipöytä näytti, niin juttu siitä löytyy täältä, klik. Blinien lisukkeiden joukkoon on aina kiva kehitellä jotain uutta. Tällä kertaa sinne tuli mukaan pari uutta tahnaa.


Poro-piparjuuritahna

100 g kylmäsavuporoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 rkl piparjuuritahnaa
½ dl persiljaa
mustapippuria

Koristeeksi:
paprikakuutioita
porokuutioita


Silppua poro, notkista juusto. Sekoita kaikki ainekset ja anna makujen tasaantua jääkaapissa tunnin verran. Hyvää tuli, mitä nyt oli rakenteeltaan melko tanakkaa, mutta eipä se haitannut.

Toiseen uutuustahnaan inspiraatio löytyi Culinaria Al Dente -kokkikaupan sivuilta. Sieltä löytynyttä raputahna -reseptiä vähän muokkasin ja syntyi......


Rapu-avokadotahna

1 avokado
ravunpyrstöjä
(tuosta jättipurkista ehkä kolmannes)
2 dl majoneesia
tuoretta tilliä
2 valkosipulinkynttä 
mustapippuria
½ limen mehu

Käytin liemeen säilöttyjä ravunpyrstöjä, ne pitää valuttaa ja kuivata huolellisesti. Talouspaperilla painelu on hyvä konsti. Pilko pyrstöt, kuutioi avokado ja sekoita ainekset. Tästä tuli niin huippuhyvää ja erittäin hyvin blineille sopivaa, että teen taatusti uudelleen. Sopii myös leivän päälle tai kalaruuan lisukkeeksi. Alla olevasta kuvasta raputahna löytyy ylhäältä keskeltä.



Koska ruokasettimme oli melko tuhtia tavaraa ja jälkiruuaksikin oli tarjolla vielä - yllätys, yllätys - Runebergin torttuja, niin ajattelin virkistää vieraita jo jouluna ensi kertaa kokeillulla lonkerosorbetilla, jonka jouluisen version löydät täältä, klik.



Jo silloin mietin, että sorbettiin on varmasti mahdollista saada kesäisempi meininki yrteillä ja nyt pääsin sitä testaamaan. Kattilaan heitin kanelitankojen sijaan muutaman aniksen ja sitten seokseen silppusin sitruunamelissaa ja minttua. Tuli ihan superhyvää! Ainakin omasta mielestäni.......


Loppuun vielä muutama kuva kekkerivalmisteluista......

Pataleipä sai tällä kertaa lisämausteikseen karhunlaukkaa ja mustia seesaminsiemeniä.
Leipä- ja blinitaikinat tekeytymässä



Sunnuntai kuluikin sitten sohvalla peiton alla. Luulin väsymyksen johtuneen juhlatohinasta, mutta sepä ennakoikin sairastumista. Tylsää.......


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti