keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Hidasta elämää Porvoossa

Syyskuu jo aluillaan, mutta kesälomareissuista riittää yhä vaan kerrottavaa. Tämä seuraava reissu suuntautui ystävien kesken autoillen Porvooseen. Porvoo on yksi suosikkiretkikohteeni, sillä kyllä siellä kerran, jopa pari vuodessa tulee yleensä vierailtua. Toisin kuin ystävistäni sen, joka retkeä toivoi, koska ei ollut kaupungissa käynyt sitten lapsuusvuosiensa. Ja niin kovasti toivoi, että tarjoutui olemaan meille konkarikävijöille jopa kuskina. Vaan kuinkas sitten kävikään.....


Auto (ei kuvassa oleva kuitenkaan) parkkeerattiin jokirantaan ja muutaman antiikki- ja sisustuskaupan - niitähän Porvoossa riittää - kautta päämäärä oli selkeä. Kuplajuomaa oli saatava!




Jokirannassa Johans'in terassilla nautimme sitten lasilliset samppanjaa, joka oli meille kaikille uusi tuttavuus. Oikein mukavasti kuplat hyväilivät kitalakea siinä samalla, kun aurinko hoiti muun hellimisen. Tarlant Zero Champagne Brut Nature löytyy Alkon tilausvalikoimasta varsin kohtuulliseen 37,60 euron hintaan. Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen ja paahteinen juoma oli kyllä makuumme. Toisaalta en ole moneenkaan samppanjaan törmännyt, joka ei olisi maistunut...... Johans on kesäravintola, joka tänä vuonna on avannut ovensa vappuna ja sulkee ne syyskuussa.

Yleensähän näille retkille lähdetään ruoka edellä, mutta emme olleet varanneet pöytää mistään. Emme oikein edes miettineet asiaa, vaan annoimme virran viedä ja olimme avoinna kaikille vaihtoehdoille. Hieman vielä lisää antiikkia ja sisustamista, tarkoin harkittuja ostoksia, kunnes osuimme paikalle, jossa ennen sijaitsi ravintola Timbaali.


Kuinka monet etanat perheeni onkaan Timbaalissa nauttinut! Edellisestä ja samalla myös viimeisestä kerrasta voit lukea täältä, klik. Mutta se on siis ollutta ja mennyttä, nyt samalta paikalta löytyy Meat District. Tämän huhtikuussa 2016 avatun ravintolan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee myös jo maaliskuun puolella avattu Café Postres. Ja kyllä, tämä on Helsingissä vuosina 2006-2014 toimineen, Michelin-tähditetyn ravintola Postresin paluu. Nyt kahvilana!


Päätimme jäädä terassille, kaunis ilma kun meitä edelleen helli, vaikka sisätilatkin näyttivät erittäin viihtyisiltä. Siellä voi piipahtaa sitten vaikka syksymmällä tai vaikkapa talvella.




Sitten asiaa eli ruokaan, mutta eipä taida olla yllätys, että valintoja vauhditettiin lasillisella kuohuvaa. Anna Spinato Biologico Prosecco Brut löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta (6 pullon laatikko 90,18 € eli 15,03 € per pullo ja ravintolassa 12 cl 8,20 €)). Erittäin kuiva, keskihapokas, hedelmäinen ja mausteinen.


Menu olikin sitten tämmöisessä vähän kookkaammassa muodossa. Päätöksetkin yritettiin tehdä suht rivakasti, ettei tarjoilijan tarvinnut kovin pitkään plakaattia kannatella. Tarjolla on All in -menu (79 €) suureen nälkään ja Half in -menu (59 €) vähän pienempään ja menut on tarkoitettu pöytäseurueen kesken jaettaviksi. Me lähdimme annoslinjalle.


Oma alkuruokani oli etanoita Iberico-porsaan rasvassa eli Snails, lardo and sour dough bread (11 €). Etanoita laardissa ei ihan suoranaiselta herkulta kuullosta, mutta maistui kyllä. Yritin olla ajattelematta asiaa tarkemmin.....


Ystäväni valinta Tartar Bosgård (7,20 €) näytti ja kuulemma myös maistui niin hyvältä, että olin annoksesta ehkä hivenen kateellinen. Lihansyöjälle tartar on loistovalinta, kunhan vaan liha on laadukasta. Ja mikä että ei olisi ollut, sillä kuten annoksen nimikin jo kertoo, se oli peräisin porvoolaiselta Bosgårdin luomutilalta. Todellista lähiruokaa siis! Borgårdin tilalta löytyy perjantaisin ja lauantaisin avoinna oleva tilakauppa, mutta ilokseni myös Hyvinkään Farmarin markkinat / Reko -torilta heidän tuotteitaan on aina välillä saatavilla.



Pääruuaksi valitsin etanoiden jälkeen nautaa. Naudan poskia savustettuna eli Smoked beef cheek (27 €). Ihan törkeän hyvää, en muuta pysty sanomaan. Simppeliä ja niin maukasta. Ja nuo maalaisranskalaiset! Täydellisiä olivat myös ne. Ja huomatkaa astiat, Raka Rå -astiasto on keramiikkataiteilija Leena Kouhian valmistama.


Vieressä nautittiin Iberico possua vähintäänkin yhtä hyvällä ruokahalulla. Pluma d Iberico (28 €) ei sekään jättänyt moitteen sijaa.


Viininä meillä lihansyöjillä oli Pinot Noir (60 € pullo), joka yllätyksellisesti oli peräisin Unkarista. Se kuulosti niin oudolta erikoiselta, että pakko oli maistaa. Ja miltäkö se maistui? No, jos minulta kysytään, niin se maistui Pinot Noirilta, ei hyvältä, eikä pahalta. Koska kyse on rypäleestä, joka on minulle ollut ja ilmeisesti aina tulee olemaan vaikea, ei tämän kummoisempaan arviota vaan irtoa. Ei sitten millään.


Jälkiruuaksi vetäisimme jäätelöt (4,50 €). Tosin en muista, mikä maku itselläni oli, koska himoitsin niin kovasti vieruskaverini annosta, joka oli maustettu karamellisoidulla voilla. Omani oli ehkä pistaasia, ehkä. Kyllä se vaan olisi hyvä, että kaikki valitsisivat samoja ruokia, niin ei tulisi tämmöistä annoskateutta! Jo toisen kerran saman aterian aikana...... Kokonaislaskuni oli 81,70 euroa, sisältäen kolme ruokalajia, prosecco-lasillisen sekä puolikkaan viinipullosta. Kaikki oli sen arvoista. Tänne haluan myös uudelleen, ruokalista uusiutuukin nyt syyskuussa, joten suosittelen lämpimästi.

Siinäpä oli meidän Porvoo-retkemme. Täynnä hyvää mieltä, ruokaa, juomaa, aurinkoa. Tosin ystäväni, jolle lähdimme Porvoota esittelemään, ei kaupunkia nähnyt siellä viettämämme kuuden (6) tunnin aikana kuin 650 metrin verran. Se oli etäisyys parkkipaikalta Meat District -ravintolaan. No, ehkä sitten ensi kerralla vähän enemmän :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti