Vanhassa sokkeloisessa talossa asuva ruokaa, viiniä ja vanhoja tavaroita rakastava nainen on matkalla Happyhamsterista Happylobsteriksi......
maanantai 18. helmikuuta 2019
Minisupermiehen ensimmäinen juhla
Olen tuplamumu, sain marraskuun viimeisenä päivänä toisen lapsenlapseni, pienen turkulaisen pojan. Kohta kolme vuotta olen nyt saanut harjoitella tätä uutta mumu-rooliani ensimmäisen lapsenlapseni kanssa, ihmetellen, ihastellen, sydän rakkautta tulvillaan.
Minulla on hyvin tyttövoittoinen perhe. Ensimmäinen lapsenlapseni on tyttö ja minulla on kaksi tytärtä. Itse olen esikoinen kolmen tytön joukosta ja äitimme on ainoa lapsi. Äidinäiti taasen kuului neljän tytön sisarusparveen. Näissä olosuhteissa poika on ihme!
Pienen supermiehen kastejuhlaa vietettiin tammikuun lopussa Turussa, tunnelmallisen Hus Lindmanin suojissa, aivan tuomiokirkon kupeessa. Ravintola on auki arkena lounasaikaan, mutta muuten vain tilauksesta. Tänä talvisena lauantaina ravintolassa vietettiin kastejuhlamme lisäksi kaksia muitakin juhlia, mutta kun kaikki seurueet olivat omissa saleissaan, niin rauha ja yksityisyys säilyivät.
Olin enemmän kuin ilahtunut juhlapaikan valinnasta. Ensinnäkin tuoreilla vanhemmilla on tärkeämpääkin tekemistä, kuin siivota kotia ja kokata juhlaa varten, joten aivan luksusta ihan kaikille astella valmiiseen pöytään. Toisekseen minuun teki suuren vaikutuksen tämä 200-vuotias, huolella entisöity rakennus, jonka mielenkiintoisesta, jopa keskiajalle saakka ulottuvasta historiasta voit lukea enemmän täältä, klik.
Lounaan nautimme seisovasta pöydästä ja niin sekä kylmän alkuruokapöydän antimet, että lämpimät pääruuat olivat kaikki herkullisia ja hyvin valmistettuja.
Arvostan perinteiden vaalimista ja tässä kastejuhlassa yhdistyi kauniilla tavalla pienen pojan kummankin vanhemman suvussa jo pitkään sukupolvelta toiselle siirtyneet asiat. Ensinnäkin kastemalja, joka on kulkenut vävypoikani suvussa jo pitkään. Upea malja, jota koristavat Seitsemän veljeksen hahmot.
Sitten kastepuku, joka on hivenen tuoreempaa tuotantoa, sillä sen on äitini valmistanut minulle vuonna 1961. Puvun alta pilkottava pitsi on peräisin äitini morsiushunnusta. Tässa kastepuvussa on kastettu minun ja sisarieni lisäksi myös meidän lapset ja nyt sitten puku oli jo kolmannen sukupolven käytössä.
Neljä sukupolvea oli paikalla viettämässä tätä kaunista juhlaa. Päivänsankari suoriutui tilaisuudesta hienosti, mitä nyt sylikummi ajoittain oli vähän pulassa pojan venkoillessa ja tutin kanssa hosuessa. Mutta pienet kiemurtelut kuuluvat asiaan! Tervetuloa tähän perheeseen minisupermies!
(Ilmapallot oli hankittu Uskomattomasta Pallopuodista.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti