lauantai 9. helmikuuta 2019

Soppakuljetus läpi tuulen ja tuiskun


Äiti oli sairastanut koko viikon ja me tyttäret etäohjeistimme häntä niin kuumeen kuin verenpaineenkin mittaamisesta, syömisestä, juomisesta, lepäämisestä sekä lääkitsemisestä. Näin ne osat ovat vaihtuneet! Äiti on huolehtinut minusta lähes kuusikymmentä reilut viisikymmentä vuotta ja koska minäkin asun yksin, niin tiedän, miten kurjaa yksin sairastaminen on, joten niinpä lauantain koittaessa keitin kattilallisen soppaa ja ajelin hänen luokseen. Kirjaimellisesti läpi tuulen ja tuiskun! Lunta on viime viikkoina tullut enemmän kuin tarpeeksi, eikä loppua näy. Lapsuudenkotiini ajelin paikka paikoin vähän henkeä pidätellen ja rystyset valkoisina rattia puristaen, peltoaukeilla kun vain aurauskepit näyttivät kohdan, mistä tie vaihtuu pelloksi. Tavoite oli siis pysyä keppien välissä! Mieleen muistui opiskeluaikainen viikonloppu, jolloin lumesta johtuen vanhempani eivät päässeet viemään minua autolla asemalle, vaan jouduimme rämpimään isomman tien varteen tilatun taksin luo reisiin saakka ulottuvassa hangessa. Pulkalla tavaroita vetäen. Muistan kiukutelleeni isälle, jonka vika tämä luonnollisestikin oli, että minua olisi turha odotella kotiin käymään ennen kesää. Sama muisto oli tullut äidillekin mieleen, ilmeisesti kiukutteluni oli ollut kovinkin mieliinpainuvan sorttista......


Kukkakaali-maapähkinävoikeitto
Anna -lehti 31.1.2019
4 annosta

500 g kukkakaalia
1 tlk (310/250 g) valkoisia papuja
1 l kasvislientä
1 dl sileää maapähkinävoita
1 limetin mehu

Päälle
1 dl hienonnettua lehtipersiljaa tai korianteria
suolapähkinöitä ja/tai sinihomejuustomurua


Pese kukkakaali, leikkaa varsi viipaleiksi ja irrota kukinnot. Minä oikaisin, enkä mitään irrotellut erikseen, vaan tyynen rauhallisesti paloittelin kukkakaalin. Tämähän kuitenkin soseutetaan lopuksi, joten miksi tuhlata aikaa kukintojen kanssa tämän enempää.



Huuhtele ja valuta pavut lävikössä. Kiehauta kasvisliemi kattilassa, lisää kukkakaalit ja pavut. Keitä noin 10 minuuttia, kunnes kukkakaali on pehmeää.


Kaada keitto ja maapähkinävoi tehosekoittimen kulhoon, lisää limettimehu ja soseuta sileäksi. Kaada keitto takaisin kattilaan ja lämmitä tarvittaessa uudelleen. No, ihan hirveästi tiskiä tällä menetelmällä, joten päädyin soseuttamaan sopan sauvasekoittimella ihan vaan kattilassa. Läträämättä sitä ees sun taas.


Lisää keiton päälle hienonnettua lehtipersiljaa ja suolapähkinöitä sekä sinihomejuustomurua. Olipa hyvää!


Oikein oivallinen talvipäivän keitto. Hyvä merkki maistuvuudesta oli myös se, että melko vähäruokainen äitimme santsasi toisen lautasellisen. Pakottamatta! Keitossa saattoi olla myös jotain parantavaa voimaa, sillä äiti  vaikutti huomattavasti pirteämmältä..... Ja kuten aina olen sanonut, suurinta rakkautta on valmistaa ja tarjota (ja kuljettaa paikan päälle) itsetehtyä, hyvää ruokaa.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että teit äidille soppaa ja veit kotiovelle saakka! Itse en ole nyt koronan aikana uskaltanut vierailla oman äidin luona Oulussa ihan yhtä usein kuin ennen, varsinkin kun olen terveydenhuollon alalla töissä. Onneksi on kuitenkin kaikenlaisia kuljetuspalveluita joilla äiti saa ruoat suoraan kotiin ja mekin voimme hänelle sekä muille läheisille lähetellä paketteja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Tuula! Tiedän itse, että kun on sairaana, niin miten ihanaa onkaan, kun ystävä tuo ruokaa ❤

    VastaaPoista