Minua on siunattu myös työkaverilla, joka on sekä ihmisen muodossa oleva reseptiautomaatti, niin myös vertaansa vailla oleva kokkaaja. Näihin työkavereiden kesken kodeissamme vietettyihin illanistujaisiin hän
Ensimmäiseksi valmistettiin teriyaki-kastike, joka on ehkä paras, mitä milloinkaan olen maistanut. Kastike on monikäyttöinen kanan, kalan, lihan ja kasvisten kaveri. Sopii mainiosti myös grilliruuille ja sitä kannattaakiin kerralla valmistaa vaikka tupla-annos, sillä se säilyy jääkaapissa ilmatiiviisti pakattuna ainakin viikon. Mitä epäilen, koska kastike maistuu niin herkulle.....
Reseptit ovat peräisin ystäväni arkistoista, eikä näin ollen viittauksia alkuperäisiin lähteisiin ole.
Teriyaki-kastike
1 dl soijakastiketta
½ dl tummaa ruokosokeria
2 tl jauhettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä puristettuna
2 rkl seesamiöljyä
4 rkl Mirin-riisiviiniä
½ dl vettä
2 tl maissitärkkelystä
Sekoita kaikki ainekset kattilassa, kiehauta ja keitä miedolla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen muutaman minuutin ajan. Inkiväärijauhe vaihdettiin tuoreeseen inkivääriin, mutta muuten mentiin ohjeen mukaan.
Pääruoka-aineena meillä oli lohi, joka leikattiin valmiiksi annospaloiksi ja paistettiin kypsäksi voissa. Paistaminen aloitettiin nahkapuolelta ja siitä sitten hissuksiin paisteltiin toivottuun kypsyysasteeseen. Maun mukaan lohen voi jättää myös hivenen punertavaksi sisältä. Tässä vaiheessa lohta ei maustettu edes suolalla, maut ja mausteet tulivat mukaan vasta kastikkeen myötä.
Lohen lisukkeena keitettyä riisiä (ihan tavallista puuroriisiä) sekä kurkkusalaatti. Blogistani löytyy hieman samantyylinen japanilainen kurkkusalaatti ja maantieteellisesti pysyttelimmekin samalla suunnalla.
Aasialainen kurkkusalaatti
2 annosta
2 kurkkua
2 rkl seesamiöljyä
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 rkl soijakastiketta
2 rkl riisiviinietikkaa
1 tl (reilu) hunajaa
2 tl raastettua inkivääriä
Lisäksi seesaminsiemeniä pari ruokalusikallista kuivalla kuumalla pannulla paahdettuna ja niin halutessasi vielä chilihiutaleitakin.
Koverra kurkuista sisus. Tai siis me koversimme sisuksen ja viipaloimme kurkun mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Voit myös tehdä kurkuista ohutta "spagettia" sisuksineen kaikkineen, mutta sitten on syytä valuttaa sitä tovi siivilässä.
Sekoita kastikeainekset, tarkista maku ja lisää tarvittaessa hunajaa tai soijaa. Kaada kastike kurkkujen päälle ja sekoita hyvin. Jaa kurkkusalaatti kulhoihin ja ripottele seesaminsiemenet ja chilihiutaleet päälle. Me toimimme niin, että rakensimme valmiit annokset lautasille ja paahdetut seesaminsiemenet ripoteltiin valmiiden kala-annosten päälle.
Ihan huippuhyvää! Olisin voinut kauhoa kastiketta pelkältään. Jokainen lisäsi kastiketta vielä pöytään nostetusta kastikekulhosta. Ystäväni sanoi testanneensa useita teriyaki-kastikeohjeita ja sanoi, että tämä on heittämällä paras. Mielipiteeseen on helppo yhtyä, tämä paukahti myös minun suosikkilistalleni.
Ruokajuomana meillä oli yllättävä saksalainen pirskahteleva valkoviini. Peth-Wetz Bubbly Rivaner 2017 (12,81 €) Rheinhessenin alueelta, valmistettu minulle entuudestaan tuntemattomasta Rivaner -rypäleestä. Puolikuiva, keskihapokas, limettinen, valkopersikkainen, päärynäinen, kevyen kukkainen, hennon hunajainen, pirskahteleva. Pirteä ja hedelmäinen, hieman ristiriitaisia tuntemuksia herättävä juoma. Makeus viinissä on minulle, ellei ole kyse selkeästi jälkiruokaviinistä, hivenen haasteellinen asia. Ihan seurustelu (lue: lipittely) viininä tämä ei minulla mene, mutta ruuan ja erityisesti itämaissävytteisen, tulisia tai makeita elementtejä sisältävän ruuan kanssa sopii hyvin. Viini -lehti on antanut tuotteelle melko tylyn arvion, vain kaksi tähteä (=sopusuhtainen kokonaisuus) ja moitteet hinnakkuudesta.
Jälkiruoka vei meidät kuvitteellisesti Espanjan auringon alle. Niin hyvää ja niin helppoa, että tämäkin taisi päätyä suosikkilistalleni.
Sitruunajäätelöä cavalla
sitruunajäätelöä/-sorbettia
cavaa
limetin kuorta raastettuna
Ihana ilta, mutta kaikki päättyy aikanaan. Ja keskellä viikkoa on syytäkin päättyä aikanaan. Lähdin sitten junalle, tarkoituksena mennä Pasilaan ja vaihtaa siitä sitten viimeiseen IC-junaan päästäkseni Riihimäelle. Työkaveri lähti mukaan, hän sanoi, että ei ole tottunut junalla kulkemaan ja minä siinä kehuskelin yli 30 vuoden pendelöintikokemuksellani. Jep jep, mentiin sitten minun ohjaamanani väärään junaan. Jossain vaiheessa aloin kummastelemaan asemia ja päädyttiin sitten Pasilan sijaan Tikkurilaan. Minä pääsin edelleenkin vaihtamaan pienen odottelun jälkeen siihen junaan, mihin olin menossakin, mutta työkaverini otti vauhtia Vantaan kautta Helsinkiin. Mitä tästä opimme? Älä luota kokemuksella retostelijoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti