Lähdin Lahteen. Yökylään ystävän luo. Ensimmäisen ystäväni luo, jonka kanssa olemme pitäneet yhtä lapsuudesta saakka. Suuntana IskelmäKesä Lahti -tapahtuma. Kolmantena mukanamme oli yksi teinivuosieni parhaimmista ystävistä. Ystävä, jonka "kadotin" neljäksikymmeneksi vuodeksi. Kyllä, neljäksikymmeneksi! Lähes ihmisiäksi. Vaan ystävyyshän voi jatkua ihan siitä, mihin se päättyikin. Tai eihän se tavallaan edes päättynyt, mutta kun esihistoriallisena aikana viestintävälineet olivat kirje ja lankapuhelin, savumerkkien ja kirjekyyhkyjen ohella, niin yhteydenpito vaan jäi. Kiitos Mark Zuckerberg, kiitos Amerikka ja kiitos Facebook, tiemme kohtasivat uudelleen muutama vuosi sitten!
Pienet etkoilut, kuulumisten vaihdot ja meikkailut ystävän luona sujuivat rosékuohuvan siivittämänä. Cuvée Antoinette Crémant de Luxembourg Rosé Extra Dry (14,49 €) on kuiva, keskihapokas, aprikoosinen, metsämansikkainen, kevyen sitruunankuorinen, hennon karviaismainen ja yrttinen. Viini -lehdeltä juoma on saanut kolme tähteä (laadukas ja hyvin tehty). Itse pidin tästä kolmea tähteä enemmän, mutta myös hyvällä seuralla ja festarifiiliksellä saattoi olla vaikutuksensa! Crémantit ovat kyllä yleisesti ottaen aina (mielestäni) hyviä valintoja.
Sitten kaupungille. Ja syömään ensin, tottahan toki, jotta jaksaa festaroida. Coppa Eatery on uudehko, syksyllä 2018 Rosson paikalle avautunut ravintola Aleksanterinkadulla. Päätimme suunnata sinne.
Ja olipas kivanoloinen kuppila! Sisustuksesta pidin kovasti, samoin plussaa tuli asiallisista viinilaseista, sekä ystävällisestä palvelusta.
Alkuruuaksi valitsin Coppan veneet (9,50 €), sydänsalaattia, rapeaa pekonia ja sinihomejuustokastiketta. Nam, olipa hyvää ja hyvä idea myös kotona toteutettaksi.
Pääruuaksi valkosipulibroileria (18,90 €), hiiligrillattua maalaiskananpoikaa, tummaa valkosipulikastiketta ja valkosipuli-parilaperunaa. Annokset olivat reilun kokoisia ja hyvänmakuisia.
Tässä ystäväni kylmäsavulohipizza (16,90 €). Kylmäsavulohta, punasipulia, kapriksia, tillicremeä, pisaratomaatteja. Ruokalista on monipuolinen, varmasti jokaiselle löytyy jotakin. Hiiligrillattujen ruokien ja pizzojen lisäksi löytyy myös salaatteja ja pastoja.
Jälkiruoka nautittiin juomana. Teki kovasti mieli kahvia ja niin on voimakkaasti aina se ajatus päällä, että kahvidrinkit ovat Irish Coffee -tyyppisesti lämpimiä juomia. Tämä Afternoon Coffee (9,50 €) ei kuitenkaan ollut, mutta oikein hyvältä maistui silti! 4 cl Galliano-likööriä, espressoa, maitoa, jäitä. Onnistunee kotioloissakin.
Kokonaislaskuni 58,26 €, sisältäen kaksi ruokaa, alkulonkeron, jälkiruokajuoman sekä kolmanneksen viinipullosta, oli mielestäni sangen kohtuullinen.
Varsinainen Iskelmä -tapahtuma oli pienoinen pettymys. Esiintyjinä Jonne Aaron, Jannika B, Antti Ketonen sekä Raskasta Iskelmää -kokoonpano. Esiintyjissä ei sinänsä ollut mitään vikaa, varsinkin kahdesta ensin mainitusta pidän kovasti. Yleisöä kuitenkin oli erittäin vähän, liekö syynä kesätapahtumien suuri määrä? Samoin oheispalveluita oli niukanlaisesti. Tai siis niitä ei ollut. Kuva on otettu Jonne Aaronin osuuden loppupuolella, hieman ennen Jannika B:tä.
Festariruokaan tänä päivänä jo monessa tapahtumassa panostetaan. Ei täällä. Makkaraperunat löytyivät toki ja sitten nämä lötköt kevätkääryleet. Kympillä.
Aurinkoa odottelimme oikeastaan koko päivän. Turhaan. Säätiedotus lupasi auringon tulevan esiin ensin klo 15, sitten klo 19 ja lopulta ehkä noin iltakympiltä ihme tapahtui.
Auringottomuudesta johtuen ilta oli melko viileä ja niinpä viimeisen esiintyjän lopetettua päätimme mennä vielä yhdelle johonkin lämpimään, mutta mahdollisimman lähelle. Näin päädyimme Hygge-Bariin aivan Aleksanterikadun alkupäähän. Marraskuussa 2018 avatussa olut- ja viinibaarissa pääpaino on Hartwallin tuotteilla. Sehän minulle, Hartwallin Original lonkeron ehkä suurimmalle kannattajalle ikinä, sopi erittäin hyvin! Täältä muuten bongasin Lonkero-viltin, joka on ehkä PAKKO saada ja ilokseni huomasinkin, että sen hankkiminen todellakin on mahdollista, klik. Oi oi, mikäs siihen olisi kietoutuessa viilenevässä kesäillassa.
Viihtyisässä baarissa olikin hyvä lepuutella aikaisemmin viikolla nivelsidevamman saanutta nilkkaa, joka ei suoranaisesti tykännyt festaroinnista. Ja kuten hyvä ystäväni oli minua ohjeistanut nilkkavamman hoidon kanssa, että muista kolme koota, KKK = kylmä, koho ja kompressio, niin tämä oli nyt festari-illan sovellus siitä. Lonkero oli kylmää :)
Loppuun vielä kuvakavalkadi illan esiintyjistä. Esiintymisjärjestyksessä. Ja kuten jo aiemmin mainitsin, Jonne Aaron ja Jannika B ovat omia suosikkejani. Vähäisestä yleisöstä johtuen tai ansiosta alkuillasta olikin helppo päästä lähietäisyydelle eli toiseen riviin. Antti Ketonen on makuuni aivan liian siirappinen. Hän on myös kovasti tietoinen "söpöydestään", mikä ehkä paikkapaikoin oli hivenen koomistakin. Nimmarijono keikan jälkeen näytti loppumattomalta. Raskasta Iskelmää oli vähän hämmentävä kokemus. Ainakin aluksi. Olin toki kuullut Raskasta Joulua -kokoonpanosta, mutta nyt samat metallimiehet ovat tarttuneet Finnhits -klassikoihin....... Keikoittain vaihtelevan kokoonpanon solisteina Lahdessa olivat JP Leppäluoto (Charon), Tony Kakko (Sonata Arctica) ja Ville Tuomi (Kyyria/Suburban Tribe).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti