Turku - osa II: Retkipäivä

Kesäloman ensimmäinen Turku-visiitti alkoi ruokapäivällä, siitä voit lukea täältä, klik. Ruokapäivää seurasi retkipäivä, sinne matkataan nyt!

Olin esittänyt kainon toiveen retkestä Ruissaloon, sillä ihme ja kumma, en ollut siellä koskaan ennen vieraillut. Tällä mumulla on siis Ruisrockit käymättä! Vaan nyt toive toteutui, taapero matkaan ja menoksi! Hauskaa lisätwistiä saimme reissuumme sitä, että taitoimme matkan vesibussilla. 

Tyttäreni osasi kyllä kertoa, missä Ruisrockin aikaan on rantalava ja päälava sun muut. Nyt oli kovinkin autiota helteisestä säästä huolimatta. 

Ja kun kerran päästät taaperon polskuttelemaan rantaveteen, niin kyllähän sen tietää, miten siinä käy. Hän olisi jatkanut loputtomiin! 

Lounaan nautimme Villa Promenaden kahvilan aurinkoisella terassilla. Minun lautaseltani löytyi herkullinen ja kaunis mansikkainen vuohenjuustosalaatti.

Ja koska taapero rytmittää päiviämme varhaisesta aamusta alkaen, niin päiväunien aikaan aloitimme oman Via Dolorosamme kävellen Ruissalon puistotietä pitkin takasin keskustaan. Voin kertoa, että matka oli pitkä. Varsinkin hellekelillä. Kilometrejä kertyi lähemmäs kymmenen kaiken kaikkiaan sen päivän aikana. Varsinaisen kuvatykityksen matkan varrelta sijoitan vasta tämän jutun loppuun.

Reitin varrella sijaitsee Ruissalon Telakka ja tänne on kyllä tultava joku kerta oikein ajan kanssa. Huolella ja kauniisti kunnostettu alue.

Ja tietysti erityisesti kiinnostaa mainetta niittäneen Zaké Pizzeria & Wine Barin antimet. Keittiötä johtaa Davine Sindoni, Suomen Pizzamestari vuodelta 2017. Nyt tosin joudun odottamaan tovin, sillä ravintola on suljettu tältä kaudelta ja avautuu jälleen ensi keväänä. Vinoteekin valikoima näytti lupaavalta.

Reilun viiden kilometrin kävelyn jälkeen välietappimme taaperon välipala-aikaan oli Turun Linnan kupeessa olevassa lippakioskissa kesäaikaan sijaitseva Linnaburgers. Tämän vuonna 2019 perustetun burgeriravintolan toinen toimipiste on auki ympäri vuoden.

Enkä näiden burgereiden suosiota kyllä ihmettele lainkaan. Slurps. Vesi herahtaa kielelle vielä näin muutaman kuukauden jälkeenkin näitä kuvia katsellessa.

Koska matka oli pitkä ja hikinen, tarvitsi tämä mumu vielä iltapäiväaperolinsa Göranin terassilla. Tottahan toki!

Samalla siinä pohdittiin, että mitä ihmettä vastarannalle rakentuu nosturin alle. Ravintolako? Tästähän pitää ottaa selvää ja seurata työmaan edistymistä!

Että semmoinen retkipäivä meillä oli. Loppuun vielä luvattu kuvakavalkadi kävelyreitin varrelta.

Ja epäilemättä, ainakin festariaikaan, on moni tätä reittiä tarponut hönöpäite, ihan kuten sillan kaiteeseen tarra kertoo!