Puoli vuotta jo etätöissä kotona, kontaktit työkavereihin meileillä ja puhelimella, palaverit Teamsin kautta. Kuka olisi uskonut, että näin käy? Ei kukaan. Sanomattakin selvää, että olin superonnellinen, kun sain heidät, joiden kanssa normaalielämässä jaan työhuoneen, ihan livenä luokseni kylään. Mökille Kalliorantaan. Työasioiden puimisen ohella sienestimme, saunoimme, uimme ja tietenkin söimme. He, perheenäidit, olivat tyytyväisiä saadessaan syödä jonkun muun tekemää ruokaa ja minä, yksinelävä, olin onnellinen, kun sain kokata muillekin kuin vain itselleni.
Päivä oli erittäin tuulinen, ei kovinkaan kylmä, mutta tuuli osui napakasti mökkirantaan nostattaen päivällä ihan vaahtopäälaineita. Vesi oli 16 asteista, mutta kyllä me ihan uitiin. Mökkisauna ja virkistävä vesi, täydellinen yhdistelmä.
Kokkailujen osalta pitkälti luotin tämän kesän hittigrilliruokiini, mutta aina pitää olla myös jotain uutta. Ajatus lähti kesäkurpitsasta ja tulos nautittiin lounaalla.
Kesäkurpitsa-ricottapiiras
Glorian Ruoka&Viini 7/2020
8-10 annosta (eli neljälle ihan hyvä, riittää santsipalatkin)
Pohja
½ sitruunan kuori
150 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1½ dl kaurahiutaleita
1/4 tl suolaa
2 rkl vettä
Täyte
1 prk (250 g) ricottaa
2 dl turkkilaista jogurttia
2 kananmunaa
1 rkl sitruunamehua
½ tl suolaa
1/4 tl mustapippuria myllystä
2 pientä kesäkurpitsaa
Ripote (jota en tehnyt)
2 viipaletta kuivahtanutta maalaisleipää
½ ruukku lehtipersiljaa
½ sitruunan kuori
2 rkl öljyä
1/4 tl suolaa
Muista ensinnäkin, että aina kun käytät sitruunan kuorta, valitset luomusitruunan ja senkin peset kunnolla harjalla!
Mittaa pohjan aineet vettä lukuunottamatta kulhoon ja nypi murumaisseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Minä pyöräytin taikinan monitoimikoneella. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Sekoita kulhossa ricotta, jogurtti, munat, sitruunamehu ja mausteet. Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi. Mandoliinilla se kävi sukkelaan.
Kaada ricottaseos piirakkapohjalle ja lado kurpitsaviipaleet päälle. Kypsennä 175 asteisen uunin alaosassa 30-35 minuuttia. Tee sillä välin ripote.
Ripotteen minä jätin tekemättä, mutta näin se tehdään: murenna leipä veisellä ja hienonna persilja. Sekoita ripotteen ainekset keskenään.
Ota piirakka uunista ja nosta uunin lämpötila 225 asteeseen. Levitä ripotte piirakalle ja paista uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Minä ripottelin piirakan päälle paahdettua siemenseosta sekä ohuen kerroksen hienoa parmesaaniraastetta. Muutoin paistoajat kuten alkuperäisessä ohjeessa.
Vallan mainio tästä tuli, niin ulkonäöllisesti, kuin maultaankin. Sitruuna toi mukavan säväyksen, vaikka sitä minun versiossani olikin vain pohjataikinassa.
Iltagrillailuissa tarjolla oli grillattuja crostineja nektariineilla ja prosciuttolla alkuruokana ja sitten pääruokana soijassa, sitruunamehussa ja hunajassa marinoituja lohivartaita sekä erilaisia kasviksia plus iltapäivällä keräämiämme kantarelleja. Niin ja jo lounaalla piirakan kaverina pähkinäistä kukkakaalisalaattia. Nämä kaikki kolme ruokalajia ovat tulleet keittiööni, ainakin kesäkeittiööni, jäädäkseen. Helppoja tehdä, nautinnollisia syödä. Erityismaininta kukkakaalisalaatille, joka käy oikeastaan ruuan kuin ruuan kaveriksi, eikä kärsi päivienkään säilyttämisestä. Siis mikäli sitä jää säilytettäväksi.....
Pääkaupunkilaiset työkaverini olivat tarkkaan lukeneet julkaisujani sosiaalisesta mediasta, koska sen perusteella osasivat suunnistaa Riihimäellä kukkakauppa Hortensiaan. Suosikkikukkakauppaani.
Vieraiden lähdettyä jäin itse mökille yöksi. Tuuli hivenen tyyntyi, mutta voi hyvänen aika, miten pimeää on! Kaupungissa sitä ei niin huomaakaan, mutta mökillä ei näkynyt mistään valonpilkahdustakaan. On se vaan uskottava, kesä on ohi, mutta edellisvuosien tapaan yritän jatkaa mökkeilyä ainakin syyskuun, ehkä jopa lokakuunkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti